Helmi-elinympäristöohjelma

Helmi-elinympäristöohjelmaa toteutetaan vuosina 2021–2030. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista.

Helmi-ohjelman avulla

• suojellaan ja ennallistetaan soita
• kunnostetaan lintuvesiä- ja kosteikoita
• hoidetaan perinnebiotooppeja
• hoidetaan metsäisiä elinympäristöjä
• hoidetaan ja kunnostetaan pienvesiä ja rantaluontoa.

Helmi-ohjelma on ensimmäinen laaja kansallinen ohjelma, jossa pääroolissa ovat ennallistaminen ja luonnonhoito. Elinympäristöjä sekä niiden ennallistamista ja hoitoa tarkastellaan laajoina kokonaisuuksina. Helmi-ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. 

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-ohjelmaa toteuttavat Metsäkeskuksen lisäksi ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt.

Metsänomistaja voi hakea luonnonhoitotöihin metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) mukaista tukea. Tukea voidaan myöntää myös useisiin Helmi-ohjelman mukaisiin töihin, kuten soiden ennallistamiseen, metsäisten elinympäristöjen hoitoon, kosteikkojen perustamiseen sekä muihin metsätalouden vesiensuojelutöihin. Tuki voidaan myöntää hankehaun perusteella tai ilman hankehakua yksityisten maanomistajien yhteishankkeeseen tai yksittäisen yksityisen maanomistajan toteuttamaan hoitotyöhön.

Metsäkeskuksen suunnittelemissa luonnonhoitohankkeissa voidaan Helmi-ohjelman mukaisesti ennallistaa suoelinympäristöjä tukkimalla ojia ja palauttamalla vesiä kuivuneille suoalueille. Lisäksi luonnonhoitohankkeissa voidaan perustaa kosteikkoja ja kunnostaa pienvesien valuma-alueita. Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeissa metka-tuki myönnetään hankehaun perusteella maanomistajalle. Hankehaussa Metsäkeskus valitsee luonnonhoitohankkeille tekijät.

Soiden suojelu ja ennallistaminen

Monet alkuperäiset suotyypit ovat harvinaistuneet ojitusten aiheuttamien muutosten vuoksi. Soita suojellaan ja ennallistetaan, että ne muuttuisivat monimuotoisemmiksi, eli suo muuttuisi entistä paremmaksi elinympäristöksi useammille sekä harvinaistuneille eläin- ja kasvilajeille. Soiden ennallistamisella on vaikutusta myös valumavesiin. Ojia pitkin virtaavat vedet tuovat vesistöihin mukanaan ravinteita ja maa-aineksia ja aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Kun ojat tukitaan, valumavedet pidättyvät ja suodattuvat suolla pidemmän aikaa, jolloin vesistöihin ei pääse valumaan niin paljoa ravinteita ja maa-aineksia. Soita ennallistetaan myös ilmaston kannalta siksi, ne muuttuisivat hiilidioksidin lähteistä takaisin turvetta kerryttäviksi hiilen sitojiksi ja hiilivarastoiksi.

Lintuvesien kunnostus

Lintuvedet ovat linnustollisesti arvokkaita merenlahtia ja järviä, joiden rehevöityminen ja umpeenkasvu aiheuttavat vesilintujen elinympäristön tilan heikentymistä. Kosteikot on arvioitu maailman uhanalaisimmaksi elinympäristöksi. Näistä syistä myös vesilintujen uhanalaistuminen on voimistunut. Lintuvesiä ja -kosteikkoja hoidetaan uhanalaisten ja taantuneiden vesi- ja rantalintujen poikastuoton ja pesimämenestyksen turvaamiseksi ja vahvistamiseksi sekä niille tärkeiden elinympäristöjen tilan parantamiseksi.

Perinnebiotoopit

Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia elinympäristöjä, joilla niitto ja laidunnus ovat ylläpitäneet omaleimaista, monimuotoista lajistoa. Perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt ja samalla hoidon laatu on laskenut, mikä voimistaa niistä riippuvaisen lajiston uhanalaistumista. Perinnebiotoopit tarvitsevat säilyäkseen jatkuvaa hoitoa. Pääasialliset hoitokeinot ovat niitto ja laidunnus.

Metsien suojelu, ennallistaminen ja hoito

Metsien suojelun, ennallistamisen ja hoidon tavoitteena on pysäyttää metsäluontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja parantaa metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa. Toimenpiteinä ovat esimerkiksi lehtojen ja paahdeympäristöjen hoito sekä monimuotoisuutta edistävä kulotus. Helmi-ohjelman lisäksi myös METSO-ohjelmassa suojellaan, hoidetaan ja ennallistetaan metsäisiä luontotyyppejä. 

Pienvesien kunnostus

Pienvesien kunnostuksen tavoitteena on palauttaa ihmistoiminnan seurauksena heikentynyt pienvesi ja sen lähiympäristö häiriötä edeltäneeseen tilaan. Vesistön luontaisen rakenteen, kytkeytyneisyyden ja veden laadun palauttamisella turvataan uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Kunnostustoimenpiteitä tehdään sekä pienvesien valuma-alueilla, että itse pienvesissä. Valuma-aluetoimenpiteillä vaikutetaan pienvesiin valuvan veden laatuun, niin että valumaveden laatu ei enää heikentäisi pienveden tilaa. Valuma-alueilla tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi pienvesiin laskevien ojien patoamista ja tukkimista. Pienvesissä tehtävät toimenpiteet ovat esimerkiksi purojen uomien rakenteen palauttamista kiveämällä ja sorastamalla tai kalojen vaellusesteiden poistoa.