Hämeen metsäohjelma 2026–2030

Hämeen metsäohjelmaa on laadittu tiiviissä toimijayhteistyössä työpajatyöskentelyin loppuvuoden 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana Hämeen maakuntien metsien toteuttamisohjelmaksi. Hämeen metsäohjelman visio on määritelty seuraavasti; ”Hämeen maakuntien ilmastokestävät metsät mahdollistavat monipuolista arvonlisää ja kasvavaa hyvinvointia Hämeeseen”. Metsäohjelman päämäärät pohjautuvat Kansalliseen metsästrategiaan (KMS 2035).

Metsäohjelman päämäärät ovat seuraavat:

1. Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
2. Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen
3. Rakennamme kilpailukykyistä toimintaympäristöä uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle sekä vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla
4. Viestitään monikanavaisesti Hämeen metsäohjelman toteutuksesta

Ohjelmaa toteutetaan toimijoiden kanssa yhteisillä toimenpiteillä. Eri päämääriä voidaan edistää samankaltaisilla toimenpiteillä.

Hämeen metsäohjelma kuvaa mikä on metsien merkitys niin metsien omistajille, yrittäjille, kuntalaisille, yhteisöille, hämäläiselle aluetaloudelle ja millaista monipuolista lisäarvoa ja hyvinvointia Hämeen ilmastokestävistä metsistä on saatavissa tulevilla ohjelmakaudella vuosina 2026–2030.

Suomen metsäkeskus koordinoi metsäohjelman toteutustyötä ja Hämeen metsäneuvosto seuraa metsäohjelman vuosittaista toteuttamista. Metsäohjelman vuotuinen seuranta perustuu vuosittain koostettavien mittareiden suoritteisiin ja niistä johdettuun vaikuttavuuden analysointiin Hämeen metsäohjelman päämäärien saavuttamiseksi.

Hämeen alueellinen metsäohjelma on metsälain mukainen alueen metsäalan kehittämisohjelma. Metsäkeskuslain mukaan maakunnallisen metsäneuvoston tehtävä on laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa. Ohjelmaa laadittaessa Metsäkeskus on yhteistyössä metsäalaa edustavien ja muiden metsiä hyödyntävien tahojen kanssa. 

Ohjelmassa korostuvat Hämeen maakunta-alueiden omat päämäärät sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Metsäohjelman tärkein tavoite on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä ja sitä kautta hyvinvointia ja työllisyyttä maakunnassa.

Kansallinen metsästrategia alueellisten metsäohjelmien taustalla

Vuoteen 2035 ulottuva Kansallinen metsästrategia (KMS2035) sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset ja kuvaa metsäalan kehittämisen tahtotilan ja tärkeimmät tavoitteet. Se on elinkeinostrategia, joka huomioi niin ihmisten, ympäristön kuin taloudenkin tarpeet.

Strategia ottaa ajanmukaisesti huomioon kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen sekä metsien merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Metsästrategian visio on ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Tämä saavutetaan strategian päämäärien kautta, kun

• Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle
• metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
• vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
• vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.

Kansallisella metsästrategialla on suora yhteys alueellisiin metsäohjelmiin, kun sen päämäärät on otettu myös alueellisten metsäohjelmien päämääriksi. Alueellinen metsäohjelma tukee Kansallisen metsästrategia 2035:n toteuttamista maakunnallisella tasolla maakunnan oman tilanteen, tarpeen ja tavoitteiden mukaisin toimenpitein.

Metsäohjelman laatiminen ja hyväksyminen

Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja ohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan PESTEL-analyysillä ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi. Analyysin tiivistelmä on liitteenä 1.

Hämeen metsien merkitys, nykytila, kehittämistarpeet

Päijät- ja Kanta-Hämeen metsät ovat valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kehitysluokkajakaumaltaan tasaiset ja mahdollistavat hyvin sekä puutuotannon että talousmetsien luonnonhoidon edistämisen. Hämeen maakuntien yhteinen suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä tarkastelujaksolla 2026–2030 (SY) on luonnonvarakeskuksen Mela-laskelmien mukaisesti vuositasolla 4,700 milj. m³ vuodessa. Metsistä saatavat puunmyyntitulot ovat vuosittain noin 8 % koko Suomen puunmyyntituloista. Valtaosa tuloista muodostuu järeän tukkipuun myyntituloista, joten järeän puun sahaus ja jatkojalostus ovat merkittäviä puutuotetoimialan tulonmuodostuksessa. 

Hämeen metsien monimuotoisuus on kehittynyt talousmetsissä hyvään suuntaan mm. lahopuun määrän lisääntyessä VMI-inventoinneilla kerättyjen lahopuutietojen mukaisesti (Luke metsätilastot ja vapaaehtoisen Metso-ohjelman loppuraportti 2025).

Tulevalla ohjelmakaudella suurin kehittämistarve on saada taimikonhoito- ja ensiharvennussuoritteet vastaamaan metsänhoidollisia tarpeita. Tämä edellyttäisi nuorten taimikoiden varhaishoitojen kaksinkertaistamista, taimikonhoitojen puolitoistakertaistamista ja ensiharvennusten kaksinkertaistamista nykytasoon verrattuna. Metsänhoitotöiden lisääminen vaatii maanomistajilta ripeitä päätöksiä sekä neuvontaorganisaatioilta neuvontatyötä ja metsurityövoimaa raivaussahatöihin. Tällöin Hämeen metsien hiilensidonta kasvaisi metsien järeytyessä ja tilavuuskasvun samalla kohotessa. 

Tulevalla ohjelmakaudella korostuvat myös tila- ja omistusrakenteen suunnitelmallinen kehittäminen, huonokuntoisen tieinfran kunnostaminen ja Hämeen tiekuntien aktivointi sekä talousmetsien luonnonhoito ja metsätalouden vesiensuojelu. 

Lisäksi Hämeen metsätalouden eri toimijoiden elinkeinon harjoittamisen ja yrittämisen olosuhteiden ja mahdollisuuksien turvaaminen digitaalisten palveluiden kehittyessä vaativat toimenpiteitä. Metsätalouden ja kaavoituksen yhteensovittamisessa tulee huomioida maanomistajien tahto alueiden tulevien vuosien käytöstä päätettäessä. Maankäytön suunnittelulla tulee mahdollistaa myös metsiin kohdentuva metsien omistajien tahtotilaan perustuva talouskäyttö ilman kaavoituksellisia lisävaatimuksia. Kaavojen suunnittelumääräykset tulee olla standardoituja ja ymmärrettäviä.

Hämeen metsien merkityksestä on koottu taulukkomuotoinen esitys tilannekuvan selkeyttämiseksi.

Hämeen metsät ovat terveitä, kasvavat hyvin ja niiden käyttö on monipuolista ja puuntuotuotannon näkökulmasta intensiivistä.

Metsänhoitotöitä tulisi tehdä selkeästi nykytasoa enemmän, jotta talousmetsien puuston kasvu ja hiilensidonta sekä järeytyminen arvopuuksi nopeutuisivat.

Valtaosa metsänhoidon työpanoksista kohdennetaan Hämeessä metsänuudistamiseen, taimikoiden varhaishoitoon, nuorten ja varttuneiden taimikoiden harvennukseen sekä nuorten kasvatusmetsien väljennykseen.

Hämeen metsien kasvupotentiaali on korkea, koska metsät kasvavat hyvin tuottavilla ja rehevillä kasvupohjilla. Taimikot tulisi kasvattaa oikea-aikaisesti nuoria ja varttuneita taimikoita hoitamalla, jolloin myös ensiharvennus aikaistuu, sillä maapohjat sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä ovat pääosin hyvin tuottavia kivennäismaita.

Hämeet elävät järeistä havu- ja lehtitukkipuista. Tukkipuusta saatu kantorahatulo on suurin osatekijä kannattavassa metsätaloudessa Hämeen maakunta-alueilla. Lisäksi tukkipuiden sahaaminen ja jalostus hämäläissahoilla on laaja-alaista. Kuitupuun maakunnallista käyttöä Hämeissä on vähemmän kuin muissa lähimaakunnissa.

Alueellisista hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään valtaosa. Yksityismetsien hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään selkeästi tarkemmin kuin muiden omistajaryhmien, kuten kuntien, valtion ja yhteisöjen metsien. Luonnonvarakeskuksen tuottaman metsätilastotiedon perusteella maakunnan metsien hakkuumahdollisuudet on viime vuosina hyödynnetty lähes täysimääräisesti.

Toimenpide: Vahvistetaan metsien kasvua oikea-aikaisilla ja laadukkailla metsänhoitotoimenpiteillä

Vahvistamme metsien kasvua metsänhoidon suositusten mukaisilla oikea-aikaisilla ja laadukkailla toimenpiteillä.

• Avohakatut ja metsitykseen soveltuvat alueet uudistetaan ripeästi jalostetulla taimi- ja siemenmateriaalilla sekä varmoilla viljelymenetelmillä ja metsänviljelyketjuilla.
• Nuoret taimikot hoidetaan oikea-aikaisella varhaishoidolla osana onnistunutta metsänviljelyä.
• Varttuneet taimikot harvennetaan kasvukuntoon viljeltyä pääpuulajia suosien ja mahdollisuuksien mukaan kasvupaikalle soveltuva sekapuustoisuus huomioiden.
• Nuorten kasvatusmetsien ensiharvennus tehdään oikea-aikaisesti ja laadukkaasti kiinnittäen huomiota puu- ja puulajivalintaan. Latvusten kunto ja latvussuhde pyritään pitämään jatkokasvatuksen kannalta optimaalisena.

Metsien kasvua on hyvä tukea lannoituksilla. Metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) terveyslannoituksen tuella pyritään ohjaamaan metsiköiden kasvua ja parantamaan metsiköiden teknistä laatua.

Kasvatus- ja terveyslannoituksista metsäluonto ja vesiekosysteemit huomioidaan jättämällä riittäviä lannoittamattomia suojakaistoja vesistöjen ja vedenkulkureittien varteen. Pohjavesialueilla pidättäydytään kasvatuslannoituksista. Varttuneiden taimikoiden hoitotoimenpiteet ja metsänhoidolliset hakkuut suoritetaan ennen lannoituksia.

Toimenpide: Huolehditaan metsien elinvoimaisuudesta sekä ennakoidaan ja torjutaan metsätuhoja

Huolehdimme metsien elinvoimaisuudesta ja varaudumme metsätuhoihin niitä ennakoiden ja torjuen.

Tavoitteena on, että

• metsän uudistamisessa ja taimikonhoidossa käytetään kasvupaikalle sopivia puulajeja. Lehtomaisilla kankailla ja rehevillä tuoreilla kankailla suositaan rauduskoivua
• varttuneiden taimikoiden hoito toteutetaan siten, että luodaan sekapuustoisuutta siemensyntyisistä lehtipuun taimista havupuustoa täydentävinä puulajeina
• hirvituhoja torjutaan suojaamalla taimikoita ja ohjaamalla hirvien ravinnonkäyttöä pois nuorista ja varttuneista taimikoista tekemällä taimikonhoitotyöt oikea-aikaisesti
• hirvieläinten talvikannat tulee alentaa pysyvästi sellaisella tasolle, että myös koivua ja mäntyä pystytään kasvattamaan laatutaimikkoina
• juurikäävän torjunnasta huolehditaan kattavasti kesäaikaisissa havupuumetsien harvennus- ja uudistushakkuissa
• kuusivaltaisten varttuneiden kasvatusmetsien ja uudistuskypsien metsien terveydentilaa ja kasvukuntoisuutta seurataan, ja tuhojen leviäminen estetään tarvittavin hakkuin.  

Toimenpide: Monipuolistetaan metsänkäsittelymenetelmiä

Monipuolistamme metsänhoitomenetelmiä pidentämällä kiertoaikoja taajametsien mäntyvaltaisissa metsissä, toteuttamalla mäntyvaltaisilla metsikkökuvioilla pienaukkohakkuita, hyödyntämällä joustavasti metsälain mahdollistamia erilaisia hakkuutapoja sekä käyttämällä jatkuvaa kasvatusta siihen sopivilla terveillä metsikkökuvioilla.

Pidennetään kuusivaltaisten, terveiden metsien kiertoaikaa metsänhoitosuositusten mukaisesti. Hoidettujen kuusivaltaisten metsien ensimmäisten harvennusten tuottoa voidaan parantaa yläharvennuksilla.

Mäntyvaltaisissa talousmetsissä, kuten taajamametsissä ja niiden lähialueilla voidaan pidennetyllä kiertoajalla kasvattaa järeää laatupuuta. Mäntyvaltaisissa puustoissa voidaan myös hyödyntää pienaukkohakkuumenetelmää.

Turvemaapuustoissa voidaan hyödyntää jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmää sellaisissa kohteissa, joissa puuston rakenne mahdollistaa sen ja joissa taimettumista tapahtuu luontaisesti.

Hämeen metsien elinvoimaisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään parhaiten huolehtimalla oikea-aikaisista talousmetsien käsittelyistä ja viljelemällä uutta metsää jalostetulla taimi- ja siemenmateriaalilla. Laadukkailla taimilla ja siemenillä metsiään uudistavia voi hyvillä perusteilla kutsua hämäläisiksi biotalous- ja ilmastosankareiksi. Nopeakasvuiset jalostetut viljelymateriaalit sopeutuvat todennäköisesti parhaiten muuttuvaan ilmastoon.

Hämeen monimuotoisilla ja rehevillä lehtipuuvaltaisilla sekametsillä on merkittäviä luontoarvoja. Luontoarvojen turvaamiseksi on viimeisten vuosikymmenten aikana toteutettu Metso-ohjelman rahoituksella vapaaehtoista pysyvää ja määräaikaista suojelua. Metsäisten elinympäristöjen kunnostamiseksi ja hoitamiseksi on toteutettu luonnonhoitohankkeita. Näiden hyväksi koettujen metsänomistajalähtöisten toimintamallien käyttöä jatketaan.

Toimenpide: Lisätään talousmetsien monimuotoisuutta

Edistämme metsien monimuotoisuutta parhaiten käyttämällä talousmetsien luonnonhoitomenetelmien laajaa keinovalikoimaa metsien hoidossa ja käytössä.

Tavoitteena on, että

• talousmetsien arvokkaat luontokohteet huomioidaan ja ne rajataan metsän käsittelyn ulkopuolelle
• talousmetsissä tehdään luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimenpiteitä.

Talousmetsien monimuotoisuutta voidaan lisätä tehokkaasti säästämällä järeitä pysty- ja maalahopuita kaikissa hoito- ja hakkuutoimenpiteissä. Tulevien lahopuiden määrään ja laatuun voi vaikuttaa säästöpuiden ja -ryhmien puulajivalinnalla ja sijoittelulla. Kaarnakuoriaistuhoille alttiiden kuusien sijaan tulisi suosia lehtipuustoisia säästöpuuryhmiä ja vain poikkeustapauksissa jättää eläviä kuusia. Järeätä kuusilahopuuta syntyy huomattavia määriä sekä tuulituhojen seurauksena että kaarnakuoriaisten tappamista heikentyneistä kuusista.

Puustoisia ja raivaamattomia suojakaistoja tulisi jättää vaihettumisvyöhykkeille ja riistan suojatiheiköiksi niin taimikoihin kuin kasvatusmetsiin.

Metsäammattilaisten luonnonhoidon osaamisesta tuetaan koulutuksilla ja luonnonhoitokortin suorittamista edistetään.

Toimenpide: Edistetään metsien sekapuustoisuutta

Edistämme sekapuustoisuutta ja monipuolistamme puulajien määrää.

Hämeen metsien hoidossa pyritään havupuuvaltaisiakin talousmetsiä kasvattamaan sekapuustoisina hyödyntäen erityisesti siemensyntyisiä rauduskoivuja. Puulajikirjoa monipuolistetaan suosimalla muitakin luontaisesti syntyneitä lehtipuita (esimerkiksi raita ja haapa) luonnonhoidon toimissa koko metsikön kiertoajan. Lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa voidaan kasvattaa jaloja lehtipuita ja kosteilla, rehevillä mailla myös terva- ja harmaaleppää.

Toimenpide: Edistetään metsien vapaaehtoista suojelua ja luonnonhoitoa

Edistämme metsien vapaehtoista suojelua ja luonnonhoitoa lisäämällä tietoa niiden toteuttamisen mahdollisuuksista.

Määräaikaisen ympäristötuen ja pysyvän suojelun mahdollisuuksista viestitään arvokkaiden luontokohteiden turvaamiseksi ja suojelemiseksi.

• Edistetään luonnonhoitoa Metso- ja Helmi-ohjelmien toimenpiteillä sekä tiedottamalla metsänomistajia käytössä olevista rahoitusinstrumenteista.
• Hyödynnetään vuosittain täysimääräisesti käytössä olevat luonnonhoidon erillisrahoitusmahdollisuudet. Tämä edellyttää maanomistajille viestimistä luonnonhoidon mahdollisuuksista ja maanomistajien omaa aktiivisuutta luonnonhoitohankkeiden käynnistämiseksi.

Toimenpide: Edistetään ennaltaehkäisevää ja aktiivista vesiensuojelua

Edistämme laadukasta ja oikea-aikaista vesiensuojelun toteuttamista metsien käsittelyssä. Toiminnassa korostuvat vesien hallinnan ja johtamisen ennakkosuunnittelu ja huolellinen hankkeiden toteutus.

Vesiensuojelutoimenpiteet toteutetaan samalla huolehtien metsien kasvun kannalta riittävän kuivatusvaran ylläpitämisestä.

Metsien vesiensuojelutoimenpiteitä pyritään toteuttamaan valuma-aluelähtöisesti. Toimenpiteiden suunnittelun tueksi ammattilaisten ja metsänomistajien käytössä on paikkatietopohjaisia valuma-alueen suunnittelun työkaluja sekä osaavia toimenpiteiden suunnittelijoita Hämeissä. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa vesiensuojelun täydennyskoulutusta Hämeen maakunta-alueilla.

Hämeen maakunta-alue on kohtuullisen kilpailukykyinen toimintaympäristö. Erityisesti sahateollisuusyritykset ovat viime vuosina tehneet merkittäviä investointeja uudistamalla Hämeessä sijaitsevia sahojaan. Tukkipuun lisäkäytölle nähdään hyviä mahdollisuuksia, mikäli metsänomistajat tarjoavat riittävästi puuta ostettavaksi. Metsäalan toimijoiden runsas määrä, toimijoiden kattavat ja monipuoliset palvelut sekä metsäpalveluyrittäjien verkostoituminen parantavat toimintaympäristön kilpailukykyä.

Kanta-Hämeessä on noin 60 ja Päijät-Hämeessä noin 70 koneellista palvelua tarjoavaa yrittäjää. Koneyrittäjäkunta uudistuu ja kehittyy tarjoten ammattitaitoista osaamista metsien hoitoon ja käyttöön. Myös infra- ja logistiikkapalveluiden tarjonnan tilanne on kohtalainen. Ajoittain haasteena on ollut kuljettajapula.

Hämeen maakunta-alueella luonnonvara-alan koulutustarjonta on laajaa. Koulutusta tarjoavat Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin metsäopetus, Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto (LUT), Lahden ammattikorkeakoulu ja koulutuskeskus Salpaus. Lisäksi Metsäkeskus ja alueella toimivat metsänhoitoyhdistykset tarjoavat koulutusta metsäalan toimijoille ja metsänomistajille.

Toimenpide: Metsävaratietoa hyödynnetään tehokkaasti

Tuemme metsävaratiedon tehokasta hyödyntämistä.

Metsäkeskuksen tuottama metsävaratietoa on toimijoiden käytössä digitaalisena tietona metsätietostandardin ja tiedonluovutuksen lainsäädännön mahdollistamalla tavalla.

Valmistuneista inventointialueista jaetaan analysointitietoa metsänomistajille Metsään.fi-verkkopalvelussa ja joukkoistettuina tiedotteina.

Hämeen metsiin kohdentuvat tietotuotteet ovat saatavilla niin toimijoille kuin metsänomistajille avoimen rajapinnan kautta ja Metsäkeskuksen kotisivuilla julkaistavina teemakohtaisina PowerBI-raportteina.

Toimenpide: Edistetään metsille myönteistä maankäytön suunnittelua

Edistämme metsille myönteistä maankäytön suunnittelua parhaiten pyrkimällä vuorovaikutukseen ja osallistumisen vahvistamiseen.

• Vahvistetaan vuorovaikutteista maankäytön suunnittelua Hämeen maakunta-alueilla.
• Pyritään osallistamaan metsäalan toimijoita ja vahvistamaan heidän vaikutusmahdollisuuksiaan kaavoitusprosessien valmisteluvaiheissa.
• Pyritään edistämään suositusmuotoisia kaavojen suunnittelumääräyksiä ja kaavojen digitalisointia.

Voimassa olevat maakunta- ja yleiskaavat tulisi saada avoimesti nähtäville ja saataville, mikä mahdollistaisi sähköisen ja sujuvan kaavoitukseen liittyvän asioinnin metsällisten toimenpiteiden osalta.

M- ja V-alkuisille (metsätalous ja virkistys) suunnittelumääräyksille ei tule määrittää Hämeen maakunnissa maisematyölupavelvoitetta, koska M- ja V-alkuiset maa-aluerajaukset ovat metsälain vaikutusten ja metsäviranomaisen päätöksille alisteisia.

Mikäli Hämeen metsäohjelma-alueilla kunta on kaavoittanut edellä mainittuja yleiskaava-alueita siten, että maisematyölupa tarvitaan metsiä käsiteltäessä mm. uudistamishakkuumenetelmin on ohjeistus ristiriitainen voimassa olevan metsälainsäädännön kanssa. Tämä omalta osaltaan vaikeuttaa ja osittain jopa estää Hämeen metsiin kohdistuvaa sujuvaa sähköistä asiointia ja oikeellisen päätöksentekoa ja viivästyttää merkittävästi metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteiden suunnitelmallisen ja korjuuolosuhteisiin vaikuttavan toteutuksen.

Lisäksi Hämeessä edistetään infrarakentamista mm. junaterminaalien ja lastausalueiden käytön osalta, mikä mahdollistaa puutavaran ratakuljetukset Hämeessä.

Toimenpide: Satsataan Hämeen nuoriin

Huolehdimme luonnonvara-alan monipuolisen perus- ja jatkokoulutustarjonnan säilymisestä ja kehittämisestä Hämeen maakunnissa.

Metsätoimialojen tulevaisuutta turvataan tarjoamalla luonnonvara-alojen nuorille mahdollisuuksia toteuttaa opiskeluihin sisältyvät harjoittelut Hämeessä.

Metsänomistajakunnan nuorennusta edistetään tarjoamalla sukupolvenvaihdokseen liittyvää neuvontaa metsäalan toimijoiden ja kehittämishankkeiden keinoin.

Toimenpide: Parannetaan yksityistiestöä

Aktivoimme Hämeen maakunta-alueilla tiekuntia, jotka hallinnoivat ja vastaavat yksityisteiden ympärivuotisesta kunnossapidosta ja liikennöintimahdollisuuksista.

• Tarjotaan Metsäkeskuksen toteuttamassa Tiesit-hankkeessa tuotettua tietoa teiden kunnosta tiekuntien käyttöön.
• Kehitetään uusia rahoitusmalleja ja pilotoidaan teiden osittaiseen korjaukseen kehitettyä niin sanottua ”Pehko-korjausmallia”.
• Vaikutetaan alueen tiestön perusparannuksiin hyödyntämällä olemassa olevat vuotuiset rahoitusmahdollisuudet niin elinvoimakeskusten kuin Metsäkeskuksen puuntuotannon Metka-rahoitusohjelmasta.

Hämeen metsäohjelmasta vuosille 2021–2025 on viestitty lähinnä Metsäkeskuksen verkkosivujen kautta. Metsäohjelman toteutuksesta on vuosittain raportoitu Hämeen metsäneuvostolle. Raportointi on pohjautunut pitkälti mittareiden avulla toteutettuun metsäohjelman tavoitteiden seurantaan. Metsäkeskus on informoinut alueellisia keskeisiä sidosryhmiä ja kumppaneita Hämeen metsäohjelman päämääristä, tavoitteista ja toteutuksen seurannasta vuosittain yhteistyökeskusteluiden muodossa.

Toimenpide: Tehostetaan vuorovaikutusta ja monikanavaista viestintää 

Vuorovaikutuksen ja viestinnän tehostamiseksi toteutamme tapahtumia ja teemme viestintää.

Metsäalan sidosryhmille ja toimijoiden kohderyhmille järjestetään teemakohtaisia tapahtumia. Toimijayhteistyönä pyritään järjestämään seudullisia retkeilyjä ja tapahtumayhteistyön päiviä, joihin kutsutaan mukaan laajasti sekä eri metsäalan toimijoita että metsien hoidosta ja käytöstä kiinnostuneita sidosryhmiä ja metsänomistajia.

Uutena viestintätoimenpiteenä toteutetaan toimijayhteistyönä teemakohtaisia blogitekstejä ajankohtaisista metsään liittyvistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö koordinoi metsäohjelma-alueella blogikirjoituksia. Blogeissa käsiteltävät metsälliset asiat ja teemat keskustellaan kumppanuusohjelmapalavereissa ja kumppanuuspalavereissa saadaan uusia ideoita.

Metsälliset alueelliset tietoaineistot tarjotaan verkosta toimittajille käyttöön, mikä parantaa artikkeleiden asiasisältöjen laatua. Ajantasaisen tietoaineiston tarjoaminen PowerBI-raportteina ja graafeina parantaa tietoaineistojen hyödynnettävyyttä visualisointi tuo asiasisällön helpommin ymmärrettävään muotoon. Objektiivisen tiedon tarjoaminen Hämeen metsistä, alueellisesta jalostustoiminnasta ja metsissä työskentelevistä toimijoista tukee kiinnostusta metsäalaan sekä metsän- ja luonnonhoitoon.

Maakunnallinen metsäneuvosto edistää ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Ohjelman välitarkastus ja toimenpiteiden päivittäminen tehdään vuonna 2028.

Metsäneuvostot antavat vuosittain metsäkeskuksen johtokunnalle lausunnon, jossa esitetään valtion tukien tarve eri toimenpiteille sekä tarvittavan määrärahan suuruus. Tukisuunnitelman on pohjauduttava metsäohjelman tavoitteisiin.  Metsätalouden kannustinjärjestelmän tavoitteet päivittyvät vuosittain (vuoden 2025 tavoitteet on esitetty liitteessä 2).

Yhteistyö alueella ohjelman toimeenpanossa, toimeenpanoryhmät

Metsäohjelman toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanoryhmät jatkavat tarvittaessa työtä mm. vuosittain kokoontumalla ja arvioimalla toteutusta tekemällä kehittämisehdotuksia toteutukseen.

Priorisointi ja ohjelman toimenpiteiden vuosiseuranta

Metsäneuvosto seuraa tavoitteiden edistymistä sekä toimintaympäristön kehitystä ja tekee tarvittaessa muutoksia ohjelmaan toimenpiteisiin priorisoimalla.

Toimenpiteisiin valittujen mittareiden lisäksi seurannassa voidaan käyttää myös muuta saatavilla olevaa tietoa, kuten Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa ja koostetta metsien kehityksestä maakunnittain. Erilaisiin aineistoihin perustuen Metsäkeskuksen asiantuntijat voivat tuottaa tausta-aineistoa maakuntien yleisen kehityksen seurannan tueksi. Esimerkkejä tällaisista analyyseistä ovat liitteessä 3 esitetty hakkuupotentiaalin laskenta ja liitteessä 4 esitetyt metsänhoitoehdotukset.

Vaikutusten arvioinnin menetelmä

Vaikutusten arvioinnoissa tarkastellaan ohjelman taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurivaikutuksia sekä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Arviointi on etukäteisarviointia siitä, millaisia merkittäviä vaikutuksia ohjelman toimenpiteillä olisi toteutuessaan.

Hämeen metsäohjelman vaikutusten arvioinnin ryhmä koottiin keskeisistä hämäläistä toimijoista ja kokoonpanon vahvisti alueellinen metsäneuvosto.

• Timo Kukkonen, Hämeen ely-keskuksesta
• Päivi Pokki, 4 H
• Timo Hannonen, Alhaisen-Kirilän yhteismetsä
• Eero Poikonen, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi
• Teemu Tolppa, Metsäkonepalvelu Oy
• Joonas Ojasalo, Koskinen Oy
• Jouni Rantala, Suomen metsäkeskuksesta toimi arviointiryhmän sparraajana ja sihteerinä ja kirjasi arviointiryhmän näkemyksen Hämeen metsäohjelman luonnoksesta.

Metsäneuvosto käsitteli tehdyn vaikutusten arvioinnin ja huomioi arvioinnin tulokset ohjelmaluonnoksen viimeistelyssä ennen ohjelman lähettämistä sidosryhmien lausunnoille.