Suometsien puunkorjuun uudet tuulet

Hieskoivun hyödyntämisen mahdollisuudet suometsien uudistamisen yhteydessä -opas. Oppaassa kuvataan hieskoivun hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä kerrotaan siemen- ja taimituotannosta. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Metsäojien madaltumiskehityksen mallintaminen -raportti. Raportti käsittelee suometsien hoitoon kehitettyä mallinnusmenetelmää, jolla voidaan ennustaa metsäojien kunnon kehittymistä. Ennustemallin avulla suunnittelija voi arvioida ojien kunnostustarvetta ja näin välttää tarpeettomia ojakunnostuksia. Malli on vapaasti käytettävissä ja ladattavissa Tapion verkkosivuilta. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Suometsien hoito -verkkosivusto (Kohderyhmä: metsänomistajat, ammattilaiset opiskelijat, opettajat)

Tapion Suometsien hoito -verkkosivusto tarjoaa perustietoa suometsien hoitoon liittyen. 

Metsänhoidon suositukset suometsien hoitoon, työopas 2014 (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Tapion julkaisema Metsänhoidon suositukset suometsien hoitoon, työopas on laaja tietopaketti suometsien hoidosta. Julkaisussa ei ole mukana uusimmat metsänhoitosuositusten muutokset.

Suometsien puuntuotanto ja ympäristövaikutukset (Kohderyhmä: metsänomistajat, opiskelijat, opettajat)

Suometsien puuntuotanto ja ympäristövaikutukset -verkkosivusto on Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä. Sivustolla esitellään perusasioita suometsien hoitoon liittyen.

Suometsien hoidon verkkokurssi (Kohderyhmä: metsänomistajat, opiskelijat, opettajat)

Suomen metsäkeskuksen sivuilta löytyvä verkkokurssi tarjoaa perusasioita suometsien hoidon opiskeluun. Kurssin suorittaminen on ilmaista. Kurssin läpikäyminen vie n. 20-30 min.

Video: suometsämaastoretkeily - 360° (Kohderyhmä: metsänomistajat, opiskelijat, opettajat)

Videolla Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari kertoo suometsille soveltuvista harvennusmalleista. Videolla edustettuina ovat poiminta-, harvennus-, pienaukko- ja kaistalehakkuu ja siinä on kerrottu, millaiselle kohteelle ne soveltuvat.

PEFC-sertifiointi (Kohderyhmä: metsänomistajat, ammattilaiset opiskelijat, opettajat)

Tutustu PEFC-standardiin -sivustolla esitellään kattavasti PEFC-sertifikaatti. Sivustoa voit myös kuunnella. Sivuston yläpalkista löytyy koulutussivusto. Verkko-oppimisympäristön sisältö on suunnattu ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille, mutta se sopii hyvin kaikille, jotka haluavat perehtyä sertifiointiin - metsäammattilaisista metsänomistajiin. Koulutuspaketti on laaja, voit opiskella sitä tarvittaessa osissa.

Työlajikohtaiset PEFC-vaatimukset (ammattilaiset, metsänomistajat)

Maanmuokkaus, metsänuudistaminen, taimikon hoito, puunkorjuu kasvatus- ja uudistushakkuussa, ennakkoraivaus, metsälannoitus, kunnostusojitus, metsätiehankkeet.

Kestävän metsätalouden yhdistys on julkaissut työlajikohtaiset ohjeet, kuinka noudattaa PEFC:n vaatimuksia. Ohjeet soveltuvat kaikkien metsässä työskentelevien käyttöön. Ohjeet ovat lyhyet ja kertovat työlajokohtaisesti, miten PEFC:n vaatimukset tulee huomioida kyseisessä työlajissa.

Metsänhoidon FSC-standardi (Kohderyhmä: metsänomistajat, ammattilaiset opiskelijat, opettajat)

Sivustolta löydät kattavasti tietoa FSC-standardista.

Materiaalit päivitetyn metsänhoidon FSC-standardin tueksi

Sivustolta löytyy webinaaritallenteet uudesta standardista sekä FSC-metsänhoidon standardiopas metsänomistajille tulostettavassa muodossa.

Monimuotoisuuden turvaaminen jatkuvassa kasvatuksessa -ohje (Kohderyhmä: ammattilaiset, opettajat ja opiskelijat, metsänomistajat)

Monimetsä-hankkeen tuottama ohje sopii metsänomistajille, jotka työskentelevät omissa metsissä ja ammattilaisille metsänomistajien neuvontaan. 

Talousmetsien luonnonhoidon hyödyt ja kustannukset (Kohderyhmä: ammattilaiset, opettajat ja opiskelijat, metsänomistajat)

Monimetsä-hankkeen tuottama julkaisu löytyy Tapion sivuilta. Julkaisussa esitellään yleisempien luonnonhoitokeinojen aiheuttamia kustannuksia esimerkein. Julkaisussa kerrotaan säästö- ja lahopuusta, sekametsä, suoja- ja vaihettumisvyöhykkeistä.

Monet metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti monimuotoisuuteen, mutta tieto kustannuksista puuttuu. Tämä voi haitata luonnonhoitotoimien toteuttamista metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Talousmetsien luonnonhoidon hyödyt ja kustannukset -julkaisu esittelee luonnonhoidon kustannuksia esimerkein. Lue lisää, voit yllättyä, kuinka edullisesti monimuotoisuutta voi edistää. Ammattilaiset voivat hyödyntää julkaisua neuvonnan pohjana.

Talousmetsien luonnonhoidon keinot Kamala luonto -kuvin (Kohderyhmä: metsänomistajat, opettajat ja opiskelijat)

Tapion sivuilta löytyvä Talousmetsien luonnonhoidon keinot Kamala luonto -kuvin esittelee oleelliset asiat luonnonhoidon keinoista.

Tietoisku lahopuusta (Kohderyhmä: ammattilaiset, opettajat ja opiskelijat, metsänomistajat)

Monimetsä-hankkeessa on toteutettu esite lahopuun merkityksestä luonnon monimuotoisuuden lisääjänä. Lue lisää lahopuun merkityksestä.

Videot Kohderyhmä: metsänomistajat, ammattilaiset, opettajat ja opiskelijat)

Luonnonhoidon menetelmiä on esitelty Monimetsä-hankkeen tuottamilla videoilla. Tutustu omatoimisesti videoihin Tapion sivuilla.

Monimetsä-hankkeen opetusmateriaali (Kohderyhmä: opettajat ja opiskelijat)

Tapion sivulta löytyy Monimetsä-hankkeen tuottamaa opetusmateriaalia, esimerkiksi webinaaritallenteita, joita voi hyödyntää luonnonhoitoa ja monimuotoisuutta opettaessa tai opiskellessa.

Verkkokoulutukset

Metsäkeskuksen sivustolta löytyviä Verkkokursseja pääsee tekemään kirjautumalla sivustolla. Kurssisuoritukset tallentuvat vain, kun on kirjautuneena palveluun. Jos sinulla ei ole tunnuksia, luo tunnus klikkaamalla Rekisteröidy-painiketta. Rekisteröityminen on maksutonta. 

1. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (opiskelijat, opettajat, ammattilaiset, metsänomistajat). Metsäkeskuksen sivuilta löytyvä koulutuskokonaisuus koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Jokainen kurssi on noin 10 min. Tutustu metsälainmukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin.
2. Testi luonnonhoidon keinoista (opiskelijat, opettajat, ammattilaiset, metsänomistajat). Voit testata, kuinka hyvin luonnonhoidon keinot ovat sinulla hallussa.
3. Suometsäosaajan osaamiskoe (opiskelijat, opettajat, ammattilaiset)

Metsänhoidon suositukset ilmastokestävään metsänhoitoon. Tapion lyhyt esitys varautumisesta ilmastonmuutokseen. Esitys on tehty metsänomistajain päätöksenteon tueksi.

OpenForData – Avoimen metsä- ja luontotiedon läpimurto – tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan työvälineeksi -hankkeessa tehty infokorttisarja.

• Infokortti 1 esittelee lyhyesti keinoja, joilla metsänomistaja pystyy lisäämään hiilensidontaa kangas- ja suometsissä.
• Infokortti 2 esittelee keinoja, joilla voidaan tehostaa hiilensidontaa metsän varhaisissa kehitysvaiheissa uudistusaukeilla ja taimikoissa.
• Infokortti 3 esittelee hiilensidonnan tehostamisen mahdollisuuksiin nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä ja tuo esille myös jatkuvan kasvatuksen soveltuvuuden suometsäkohteille.
• Infokortti 4 esittelee luonnonhoidon keinojen ja kiertoajan pidennyksen vaikutuksia hiilensidontaan. Talousmetsien luonnonhoito voi edesauttaa monimuotoisuuden lisäksi myös hiilensidontaa, kun jätetään enemmän puuta kasvamaan suojavyöhykkeille ja säästöpuuryhmiin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta. (Kohderyhmä: asiantuntijat)

Ilmatieteen laitoksen tuottama selvitys on osa Ilmastokestävästä metsätalous -taustatiedon koontia, jota Tapio toteuttaa vuonna 2020 Metsänhoidon suositusten kehittämisessä. Tämä selvitys antaa kuvan siitä, minkälaisiin sääolosuhteisiin metsät joutuvat sopeutumaan ja mitä se tarkoittaa metsien elinvoimaisuuden kannalta.

Ilmastonmuutos ja metsänhoito. Yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon. Raportti keskittyy kysymyksiin, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsiin ja millaista on ilmastomuutokseen sopeutuva metsänhoito. Raportissa ei käsitellä metsätuhoihin liittyviä haasteita. (Kohderyhmä: asiantuntijat)

Verkkokoulutukset

Metsäkeskuksen verkkokursseja pääsee tekemään kirjautumalla verkkokoulutuksiin. Kurssisuoritukset tallentuvat vain, kun on kirjautuneena palveluun. Jos sinulla ei ole tunnuksia, luo tunnus klikkaamalla Rekisteröidy-painiketta. Rekisteröityminen on maksutonta. 

1. Hiiliviisas suometsän hoito (metsänomistajat, opiskelijat). Metsäkeskuksen verkkokoulutus. Vaatii rekisteröitymisen. Rekisteröityminen on maksutonta.
2. Suometsien tuhkalannoitus (metsänomistajat, opiskelijat). Metsäkeskuksen verkkokoulutus. Vaatii rekisteröitymisen. Rekisteröityminen on maksutonta.

Paikkatietoon ja luontoarvoihin perustuva metsäpurojen suojavyöhykkeiden suunnittelu. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

GIS-SUS-hankkeen loppuraportti. Hankkeessa testattiin laserkeilausaineistoista johdettujen paikkatietoaineistojen soveltuvuutta pienvesien suojavyöhykkeiden rajaamiseen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien purojen ranta-alueilla. suojavyöhykkeet voidaan suunnitella paikkatietoaineistojen perusteella siten, että rajauksissa tulevat huomioiduiksi luontoarvot ja taloudellisesti tuloksellinen metsätalous.

Luonnonhoidon paikkatietoaineistot (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Monimetsä-hankkeessa toteutetut paikkatietoaineistot on pyritty kokoamaan työlajeittain. Palvelun tarkoituksena on esitellä aineistoja. Käytännön suunnittelussa aineistoja kannattaa käyttää suoraan omassa paikkatietojärjestelmässä tai karttapalvelulla nettiselaimella. 

Esimerkkikartat (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Tapion sivuilta löytyvät esimerkkikartat ovat kuvitteellinen esimerkki siitä, kuinka metsänomistajan luonnonhoitoon liittyvät tavoitteet viedään käytäntöön korjuukartan ja sanallisten työohjeiden kautta. Näin toteuttaja voi parhaiten tehdä tavoitteiden mukaista luonnonhoitoa.

Palvelussa on esitelty paikkatietoaineistoja, joista on hyötyä metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa (puunkorjuu, pintavesien kulku, huomioitavat alueet ja kohteet, jyrkänteet).

Happamat sulfaattimaat

Autiola, M., ym. 2022. Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin. Opas happamien sulfaattimaidenhuomioimiseen ja vaikutusten hallintaan. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Nieminen T.M., Ihalainen A. ja Uusi-Kämppä J. 2020. Happamat sulfaattimaat ja ojitus. Luonnonvarakeskus. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen on nyt entistä nopeampaa. Suomen ympäristökeskuksen tiedote 16.11.2021.

Happamat sulfaattimaat, HaSuMetsä: Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla -raportti. HaSuMetsä-hankkeessa kokeiltiin tuhkan neutralointikykyyn perustuvaa menetelmää sulfidipitoisen maan muokkauksesta aiheutuvan happamuuden hallinnassa. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Härkönen L., Nieminen, T. 2019. Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa –seminaari, Laitila 12.4.2019. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Raija Suomela (toim.) Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoen valuma-alueilla. MTT raportti 132. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Happamat sulfaattimaat 2009. Maaseutuverkosto. Yleistietoa happamista sulfaattimaista ja niillä toimimisesta. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Metsänhoidonsuositukset Happamat sulfaattimaat. (Kohderyhmä: ammattilaiset, metsänomistajat)

Hadzic M., Postila H., Österholm P. ym. 2014. Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät. Suomen ympäristökeskus. SuHE-hankkeen loppuraportti. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020: Väliraportti. (Kohderyhmä: ammattilaiset)

Jatkuvapeitteinen kasvatus turvemailla. (Kohderyhmä: metsänomistajat, ammattilaiset, opiskelijat)

Metsätieteen aikakausikirjassa on julkaistu Saarinen M. ym. 2020 Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla artikkeli. Artikkeli käsittelee turvemaiden jatkuvapeitteisen kasvatuksen mahdollisuuksia monipuolisesti. Samasta aiheesta voi lukea myös Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus Synteesiraportti Routa, J. Huuskonen, S. (toim.) 2022. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus Synteesiraportti. Luke.

Vyöhykeharvennus (ammattilaiset, puunkorjuu ja suunnittelu)

Vyöhykeharvennus lisää puunkorjuun tuottavuutta, parantaa korjuujälkeä ja lisää metsien monimuotoisuutta.  Vyöhykeharvennusta on selvitetty Metsäteho OY:n, Helsingin yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun toimesta (2024).

Verkkokoulutukset

Metsäkeskuksen verkkokursseja pääsee tekemään kirjautumalla verkkokurssipalveluun. Kurssisuoritukset tallentuvat vain, kun on kirjautuneena palveluun. Jos sinulla ei ole tunnuksia, luo tunnus klikkaamalla Rekisteröidy-painiketta. Rekisteröityminen on maksutonta. 

1. Poimintahakkuu (Kohderyhmä: ammattilaiset, puunkorjuu ja suunnittelu). Metsäkeskuksen tuottamalla verkkokurssilla perehdyt poimintahakkuuseen parhaiten ja heikoiten soveltuviin kohteisiin, sekä poiminta- ja pienaukkohakkuiden toteutuksen suunnitteluun. Kurssin myötä sinulla on käsitys jatkuvan kasvatuksen hakkuiden työskentelymenetelmistä. Kesto noin 20-30 min.
2. Väyläharvennus (Kohderyhmä: ammattilaiset, puunkorjuu ja suunnittelu). Kurssin myötä sinulla on käsitys väyläharvennuksen perusteista, työskentelymenetelmistä, sekä kohteista, joille menetelmä soveltuu. Kesto noin 20-30 min.
3. Taimikonhoidon toimenpiteet ja ajoitus (Kohderyhmä: metsänomistajat, opiskelijat). Kurssilla esitellään taimikonhoitoa ja taimikonhoidon oikea-aikaista ajoittamista. Kurssilla huomioidaan myös uudet metsänhoidonsuositukset luonnonhoidon osalta.
4. Suometsien sulan maan aikainen puunkorjuu (Kohderyhmä: metsänomistajat, opiskelijat, ammattilaiset, puunkorjuu ja suunnittelu). Metsäkeskuksen verkkokoulutus. Vaatii rekisteröitymisen. Rekisteröityminen on maksutonta.

Muut materiaalit

Ilmastonmuutos haastaa talviaikaisen puunkorjuun – tutkimus ratkaisee kulkukelpoisuuden ongelmia 

Luonnonvarakeskuksen sivuilta löytyy tutkittua tietoa suometsien puunkorjuuseen liittyen. Artikkelisarjassa on neljä hyvää julkaisua puunkorjuuseen ja korjuuvaurioiden vähentämiseen tai ehkäisemiseen.

Metsätehon tuottamaan oppaaseen Korjuujälki harvennushakkuussa on koottu puunhankintaorganisaatioiden ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhteinen näkemys niistä toimenpiteistä, joita tarvitaan hyvän korjuujäljen varmistamiseksi. Korjuujälki tarkoittaa metsikön puuston ja maaperän tilaa korjuun jälkeen. Harvennushakkuussa sitä arvioidaan yleensä seuraavien kriteerien perusteella: harvennusvoimakkuus, puustovauriot, puuvalinta, ajouraväli, ajouraleveys ja ajourapainumat. (Kohderyhmä: toimijat)

Metsäkeskuksen sivuilta löytyy luonnonhoitotoimenpiteiden luonnonhoitotoimenpiteiden muistilista. Metsänomistaja voi merkitä muistilistaan, miten haluaa huomioida metsänhoitosuositukset ja sertifiointivaatimukset metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Jos metsänomistaja ei täyttänyt muistilistaa, ammattilainen voi käydä listan avulla läpi tarvittavat asiat ja huomioida ne suunnitteluvaiheessa. 

Monimetsä-hankkeessa toteutetun ja Tapion sivuilta löytyvän Luonnonhoidon tilauslomakkeen avulla luonnonhoitoa tunteva metsänomistaja voi kertoa tiettyyn metsikkökuvioon ja toimenpiteeseen liittyvistä luonnonhoidon tavoitteista ja toteutuksesta. Täytetty tilauslomake voidaan lähettää sähköpostiin tarjouspyynnön tai toimeksiannon liitteenä.

Monimetsä-hanke on tuottanut julkaisun: Talousmetsien luonnonhoidon hyödyt ja kustannukset. Ammattilaiset voivat hyödyntää julkaisua neuvonnan pohjana.

Lahopuun ja lehtipuiden hyödyt ja lisäämiskeinot -neuvontamateriaali metsäammattilaisille. Ammattilaiset voivat hyödyntää julkaisua neuvonnan pohjana. Materiaali sisältää tietoa laho- ja lehtipuiden hyödyistä ja neuvonnantukena käytettävän lomakkeen.

Monimetsä-hankkeessa on tuotettu Paikkatietoaineistot luonnonhoidon suunnittelun tukena -esite. Esiteestä voi hakea tietoa, mitä paikkatietoaineistoja on käytettävissä luonnonhoidon suunnitteluun talousmetsissä. Esite on tarkoitettu metsänomistajien neuvontaan.

Työlajikohtaiset PEFC-vaatimukset (ammattilaiset, metsänomistajat)

Maanmuokkaus, metsänuudistaminen, taimikon hoito, puunkorjuu kasvatus- ja uudistushakkuussa, ennakkoraivaus, metsälannoitus, kunnostusojitus, metsätiehankkeet.

Kestävän metsätalouden yhdistys on julkaissut työlajikohtaiset ohjeet, kuinka noudattaa PEFC:n vaatimuksia. Ohjeet soveltuvat kaikkien metsässä työskentelevien käyttöön. Ohjeet ovat lyhyet ja kertovat työlajokohtaisesti, miten PEFC:n vaatimukset tulee huomioida kyseisessä työlajissa.

Jatkuvan kasvatuksen muistilista (Kohderyhmä: puunkorjuun ammattilaiset)

Monimetsä-hanke on tuottanut muistilistan jatkuvan kasvatuksen hakkuisiin liittyen. Metsäkeskuksen sivuilta löytyvässä listassa esitellään erilaiset hakkuutavat ja mitä on huomioitava hakkuun yhteydessä.

Opas tekopökkelöiden tekemiseen (Kohderyhmä: ammattilaiset, metsänomistajat, opiskelijat)

Opas metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto. Opas kertoo hyvin tekopökkelöiden tekemisestä ja sijoittelusta sekä esittelee monipuolisesti tekopökkelöistä hyötyviä lajeja. Opas antaa höydyllistä tietoa myös metsänomistajille.

Valuma-aluesuunnittelun laskentatyökalut ja paikkatietoaineistot (Kohderyhmä: ammattilaiset) 

Laskentatyökalut ja paikkatietoaineistot löytyvät julkaisuna Tapion sivuilta. Valuma-aluekohtaisessa suunnittelussa tehdään tilarajoja ylittäviä suunnitelmia eri kokoisille valuma-alueille, pienten sivupurojen valuma-alueista suurten jokien valuma alueisiin. Tämän kaltaisella suunnittelulla voidaan optimoida vesiensuojelua tai muita tavoitteita palvelevien toimenpiteiden hyödyt paremmin kuin aiemmin yksittäisille tiloille tehdyissä suunnitelmissa.

Ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen (Kohderyhmä: koneyrittäjät, suunnittelijat)

Metsäkeskuksella on laadittu ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen (Metsäkeskuksen julkaisu nro 5/2011). 

Tulevaisuuden näkymiä ojasuunnittelussa (Kohderyhmä: metsäalan asiantuntijat)

Tapion sivuilta löytyy Tulevaisuuden näkymiä ojien kunnostuksessa Samuli Joensuun esitys TurVI-hankeen webinaarissa. Esityksestä löytyy perusasiat ojien kunnostamiseen liittyen, vesiensuojelurakenteista sekä paikkatiedon hyödyntämisestä suometsänhoidon suunnitelmia laadittaessa.

Geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelu: Suot ja turvemaat (Kohderyhmä: (metsäsuunnittelua tekevät, koneyrittäjät, metsänomistajat)

Ensimmäinen suotyyppien paikkatietoaineisto kattaa koko Suomen suot ja turvemaat. Tietokanta palvelee niin soiden ilmastopäästöjen ja vesistökuormituksen arviointia kuin uhanalaisten suotyyppien suojelua ja metsätalouden suunnittelua. Aineistosta löytyvät suotyypit ja suot ravinteisuuden mukaan luokiteltuna sekä esim. happamien sulfaattimaiden esiintyminen. Näitä molempia tietoja tarvitaan suunniteltaessa metsänuudistamista turvemailla.

Metsäkeskus on laatinut oppaan juurikääpätuhojen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Juurikääpälaho etenee kuusen rungon sydänpuussa keskimäärin 20 senttimetriä vuodessa, mikä tarkoittaa, että tukkipuu muuttuu kuitupuuksi lähes samaa vauhtia. Juurikääpä leviää juurten välityksellä myös kuusen taimiin. Männynjuurikääpä aiheuttaa männiköissä tyvitervastautia lahottaessaan juuristoa. Tauti alkaa yksittäisten mäntyjen heikkenemisenä ja sitä esiintyy kaikenikäisissä männiköissä. (Kohderyhmä: metsänomistajat, opiskelijat)

Metsätuhojen, erityisesti juurikäävän, torjunta. Kirjoittaja Jarkko Hantula, Luonnonvarakeskus. (Kohderyhmä: metsänomistajat, opiskelijat)

Kirjanpainaja kuusikossa: ennakointi, hallinta ja torjunta. Metsäkeskuksen laatima opas keskittyy kirjanpainajatuhojen ennakointiin ja torjuntaan. Oppaaseen on koottu käytännönläheisiä ohjeita 
tuhoriskin huomiointiin. (Kohderyhmä: metsänomistajat, ammattilaiset)

Metsänhoidon suosituksista voit lukea kirjanpainajien aiheuttaman tuhon tunnistamisesta. (Kohderyhmä: ammattilaiset, metsänomistajat, opiskelijat)

Metsäkeskuksen sivulta löytyy tietoa hirvivahinkojen korvauksista (Metsäkeskus.fi)  

Suomen Riistakeskus on tuottanut verkkomateriaalia ja maastotyöohjeet riistametsänhoitoon.

• Verkkosivut: Riistametsänhoito – Riistainfo
• Riistametsänhoidon maasto-ohjeet.