Metsänviljelykausi alkaa huhti-toukokuun vaihteessa suuressa osassa maata. Suomen metsäkeskuksen uusimpien tietojen mukaan uudistamishetkellä koivuvaltaisista metsistä jo kolme neljäsosaa viljellään kuuselle. Karumpien kasvupaikkojen mäntyvaltaisista metsiköistä viidennes ilmoitetaan uudistettavaksi kuuselle. Kuusen liiallinen suosiminen metsänviljelyssä lisää metsätuhojen riskiä ja heikentää monimuotoisuutta.
Arktinen älykäs metsäverkosto on metsäalan verkostoitumista edistävä yhteistyöhanke, jonka aikana on luotu täysin uudenlainen arktista metsien käyttöä ja -biotaloutta esittelevä toimintamalli. Metsäverkosto järjestää tilaisuuden, jossa esitellään 30 pohjoisesta metsien käytöstä ja -biotaloudesta kertovaa esittelykohdetta sekä keskustellaan kohteisiin liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista alan toimijoiden kanssa. 12.5.2020 järjestettävään tilaisuuteen ovat tervetulleita matkailu- ja metsäpalveluyrittäjien lisäksi myös median edustajat sekä kaikki, joita konsepti kiinnostaa.
Suomen metsäkeskus seuraa luonnonhoidon laatua vuosittain yksityismetsissä tehtävillä arvioinneilla. Vuonna 2019 luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä hakkuun ja metsänuudistamisen toteutuksia oli 85 prosenttia arvioiduista kohteista.
Koronavirusepidemia ja sen torjuminen vaikuttavat laajasti monien yritysten toimintaan. Myös metsä- ja luonnontuotealan yrittäjät ovat huolissaan rahoituksestaan ja toimintansa turvaamisesta. Lisäksi liikkumisrajoitukset vaikeuttavat alalla kausityövoiman saamista. Suomen metsäkeskuksen yrityspalvelut auttaa metsä- ja luonnontuotealan yrityksiä vaikeassa tilanteessa.
Metsien tuhkalannoituksen Kemera-tuki laajenee 1.5.2020 alkaen. Toukokuun alusta lähtien Kemera-tukea voidaan myöntää entistä useampiin tuhkalannoituksiin, koska tuen myöntämisen edellytyksistä poistuu vaatimus puuston ravinne-epätasapainon osoittamisesta turvemailla. Tukea tuhkalannoitukseen haetaan Metsäkeskuksesta terveyslannoituksen Kemera-lomakkeella.
Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2019 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin merkittävästi Kemera-tuen rahoitusehdoista poikkeavaa työnjälkeä. Metsänhoitotöiden laatua voi parantaa töiden omavalvonnalla.
Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2019 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin merkittävästi Kemera-tuen rahoitusehdoista poikkeavaa työnjälkeä. Metsänhoitotöiden laatua voi parantaa töiden omavalvonnalla.
Haluaisitko tietää, kuinka paljon eri maakunnissa on metsää omistavia yksityishenkilöitä ja kuinka paljon he keskimäärin omistavat metsää? Entä mikä on suomalaisten metsänomistajien keski-ikä? Suomen metsäkeskus on julkaissut tilaston Suomessa metsää omistavista henkilöistä. Tilaston tiedot on jaoteltu metsänomistajan asuinmaakunnan mukaan ja niitä voi tarkastella myös omistuksen pinta-alan tai sukupuolen mukaan. Tilastoa päivitetään kaksi kertaa vuodessa.
Haluaisitko tietää, kuinka paljon eri maakunnissa on metsää omistavia yksityishenkilöitä ja kuinka paljon he keskimäärin omistavat metsää? Entä mikä on suomalaisten metsänomistajien keski-ikä? Suomen metsäkeskus on julkaissut tilaston Suomessa metsää omistavista henkilöistä. Tilaston tiedot on jaoteltu metsänomistajan asuinmaakunnan mukaan ja niitä voi tarkastella myös omistuksen pinta-alan tai sukupuolen mukaan. Tilastoa päivitetään kaksi kertaa vuodessa.
Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastuksia on viime vuodesta lähtien kohdistettu toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin yli sata epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea.