Metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsien hakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Kaukokartoituksen käyttö metsänhoitotöitä koskevassa tarkastustoiminnassa voi myös tuoda huomattavaa säästöä kustannuksiin ja ajankäyttöön.
Suomen metsäkeskus alkaa tuottaa metsätuhojen havainnointiin ja tiedotukseen uutta järjestelmää. Kuolleita puita ja puuryhmiä pystytään havaitsemaan entistä tarkemmista satelliittikuvista ja jatkossa tieto niistä kulkee nopeasti myös maanomistajille. Tuhohavainnointihanketta rahoittaa Business Finland ja kumppaneina hankkeessa ovat KOKO Forest Oy ja Sitowise Oy.
Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille 0,5 miljoonalla eurolla noin 960 hehtaarin alalta. Ilmoitettujen vahinkojen ja korvausten määrä laski edellisvuodesta. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille tammi-helmikuun aikana.
Metsänomistajat käyttivät metsätalouden kemera-tukia vuonna 2023 edellisvuotta enemmän. Kemera-tukea käytettiin nuorten metsien hoitoon, suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin viime vuonna noin 42 miljoonaa euroa. Näiden tukien käyttö kasvoi 14 prosenttia edellisvuodesta. Ympäristötukea ja luonnonhoidon tukea käytettiin yhteensä noin 14 miljoonaa euroa viime vuonna. Vapaaehtoinen suojelu kiinnosti metsänomistajia ja ympäristötuen käyttö kasvoi 56 prosenttia. Viime vuosi oli kemera-tukijärjestelmän viimeinen vuosi ja tänä vuonna metsätalouden tuet muuttuvat. Uusien metka-tukien haku avautuu maaliskuussa.
Puhtaiden luonnontuotteiden monet mahdollisuudet kiinnostavat kuluttajia ja alan yrityksiä. Myös metsänomistajat ovat yhä kiinnostuneempia metsien monikäytöstä. Suomen metsäkeskuksen Hyvinvointia ja makuja Pirkanmaan metsistä -hanke edistää luonnontuotealan osaamista ja aktivoi uusia metsänomistajia luonnontuotteiden raaka-aineiden tuottajiksi. Esimerkiksi osmankäämi voi tarjota uusia mahdollisuuksia: sitä voidaan hyödyntää muun muassa elintarvikkeissa, pakkausratkaisuissa ja tekstiiliteollisuudessa.
Metsätalouden kannustejärjestelmää koskeva metka-laki tulee voimaan 1.1.2024. Metsänomistajat voivat hakea metsätalouden tukia 1.3.2024 alkaen Metsäkeskuksesta.
Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji. Kuusi on taloudellisesti merkittävimpiä puita metsänomistajalle ja metsä- ja sahateollisuudelle. Kuusi kasvaa kookkaaksi etenkin rehevillä kangasmailla ja korvissa.
Metsänomistajat ovat tietoisia taimikonhoidon hyödyistä sekä kertovat hoitavansa taimikoitaan aktiivisesti. Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa kyselyssä selvisi, että metsänhoidollinen tarve on metsänomistajille tärkein syy hoitaa taimikoita. Taloudellinen hyöty kannustaa metsänhoitotöihin.
Lähes joka toiseen suomalaiseen kotiin hankitaan edelleen aito joulukuusi. Kuusen hakijat haluavat tietää entistä tarkemmin kuusen alkuperän ja miten se on kasvatettu.
Metsänomistajia Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on viime vuosina tuettu etsimään ja tunnistamaan uusia tulonlähteitä. Mahdollisuuksia on löydetty muun muassa pakurikäävän ja joulukuusten kasvattamisesta. Yhä useampi metsänomistaja on kiinnostunut metsien erilaisista monikäyttömahdollisuuksista.