Metsäalan sanastotyön viides sanasto on valmistunut kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-verkkopalveluun. Sanasto sisältää 279 soiden ja turvekankaiden kasvupaikkaluokitukseen liittyvää termiä ja määritelmää. Käsitteistöön on yhdistetty metsäammattilaisten käyttämä suotyyppijärjestelmä sekä ympäristöalan kasvitieteellinen suotyyppiluokitus.
Uusi sanasto sisältää soiden ja turvekankaiden kasvupaikkaluokitukseen liittyviä termejä ja määritelmiä. Kuva: Kai Blauberg
Suomen metsäkeskus vetää laajaa sanastotyötä, jossa koostetaan metsäalan keskeinen ammattisanasto. Suo- ja turvekangastyypit -sanaston laatiminen alkoi viime vuonna. Sanastoluonnoksen laatimiseen osallistui asiantuntijoita Metsäkeskuksesta ja Luonnonvarakeskuksesta. Valmisteluvaiheessa on pyydetty kommentteja myös Suoluontotyyppien uhanalaisuus -ryhmältä (LuTu-Suo). Sanastotyötä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Yhteinen sanasto helpottaa yhteistyötä ja viestintää
Suo- ja turvekangastyypit -sanasto sisältää termimääritykset 279 soiden ja turvekankaiden keskeiselle käsitteelle. Sanastoluonnokseen on nyt ensimmäistä kertaa pyritty yhdistämään kaksi eri suotyyppiluokitusta: metsätaloudellinen luokitus ja kasvitieteellinen luokitus.
– Kaksi erillistä luokitustapaa on synnyttänyt samoista kasvillisuusryhmistä eri termeillä kuvattuja suotyyppikäsitteitä. Nämä aiheuttavat harmaita hiuksia myös ammattilaisten piirissä, kertoo vieraileva asiantuntija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta.
Ammattisanastosta on hyötyä metsäalan monikielisessä viestinnässä sekä metsäalan kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Lausuntoluonnokseen on sisällytetty ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet.
Koska eri maiden suo- ja turvekankaiden luokitusjärjestelmissä on eroavuuksia, suomalaisille suotyypeille voi olla vaikea löytää täydellisiä vastaavuuksia. Tämän vuoksi suomenkielisille termeille laadittiin ehdotukset keinotekoisista käännösvastineista.
– Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomessa käytetään metsätalouden suotyypeissä letolle termiä "brunmosse" ja Ruotsissa "rikkärr". Tämä taas esiintyy Suomessa erityisesti kasvitieteellisissä yhteyksissä. Sanastolliselle yhdenmukaistamiselle on hyvät perusteet, toteaa ruotsinkieliset termivastineet tarkistanut metsänhoitaja Henry Schneider.
Osallistu infotilaisuuteen ja kommentoi sanastoa
Metsäalan sanastotyö -hanke järjestää keskiviikkona 18.9.2024 klo 9.00–10.30 info- ja keskustelutilaisuuden sanastoehdotuksen sisällöstä.
Tilaisuudessa esitellään aluksi lyhyesti Metsäalan sanastotyö -hanketta sekä Suo- ja turvekangastyypit -sanastoa. Tilaisuuden loppuosa on varattu osallistujien omien kommenttien sekä kysymysten käsittelyyn. Sanastoehdotuksen laatijaryhmä on vastaamassa kysymyksiin. Tilaisuuteen voi ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta.
Suo- ja turvekangastyypit -sanastoa voi kommentoida oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa keskiviikkoon 9.10.2024 asti.
– Kommentteja ja ehdotuksia voi antaa joko koko sanaston tasolla, yksittäisen käsitekokonaisuuden tai yhden käsitteen termitietojen tasolla. Kaikki palaute on tervetullutta, sanoo projektipäällikkö Kai Blauberg Suomen metsäkeskuksesta.
Kommenttipyyntö Suo- ja turvekangastyypit -sanastosta Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa.
Lisätietoa Metsäalan sanastotyö -hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.