Tyvitervastauti alkaa yksittäisten puiden heikkenemisenä ja sitä esiintyy kaikenikäisissä männiköissä. Taimien vastustuskyky männynjuurikäävän aiheuttamalle taudille on heikko. Kasvukauden aikana kuolleet punaruskeat taimet erottuvat taimikossa selvästi. Loppukesä ja syksy ovat hyvää aikaa mahdollisten tautipesäkkeiden tarkkailuun taimikossa.
Tyvitervastautiin kuolleet punaruskeat taimet erottuvat syksyllä taimikossa selvästi. Kuva: Henna Höglund
Ilmoita tyvitervastaudista metsänkäyttöilmoituksella
Tyvitervastaudin tunnistaminen ja hillitseminen on tehokkainta taimikoissa, sillä varttuneempien mäntyjen kyky vastustaa tautia on nuoria puita parempi. Taudin vaivaamat männyt saattavatkin tartunnan alkuvaiheessa näyttää ulkoisesti hyväkuntoiselta taudista huolimatta. Mänty puolustautuu tautia vastaan pihkoittumalla ja kuivuu lopulta pystyyn. Tautipesäkkeet laajenevat juuristoyhteyksiä pitkin puusta toiseen.
Tyvitervastaudin leviämistä uusille kasvupaikoille ehkäistään kantokäsittelyllä hakkuiden yhteydessä. Jo taudista kärsivissä metsissä merkintä metsänkäyttöilmoituksella on tarpeen, jotta tyvitervastauti voidaan huomioida jatkossa.
Erityisesti uudistushakkuusta tehtävässä metsänkäyttöilmoituksessa tieto on tärkeä ja hyödyllinen tulevina vuosina. Taimikoiden tarkkailu tyvitervastaudin havainnoimiseksi helpottuu, kun tieto kaadettua puustoa vaivanneesta taudista tulee kirjattua.
– Juurikääpien torjunnan tulevaisuuden keinot ovat sitä paremmin käytettävissä, mitä enemmän huomioimme tilannetta tällä hetkellä, muistuttaa projektiasiantuntija Henna Höglund Suomen metsäkeskuksesta.
Tyvitervastaudin leviämistä voi hidastaa saartamalla tautipesäkkeet
Tyvitervastauti voi kroonistuessaan olla metsänomistajalle merkittävä taloudellinen haitta, sillä juurikäävän vaivaamilla kuivilla ja kuivahkoilla kankailla ei juuri ole vaihtoehtoja männylle.
Taudin leviämistä on kuitenkin mahdollista hillitä saartamismenetelmällä, jossa tunnistetun tautipesäkkeen ympäriltä kaadetaan useampi rivi terveitä puita, joiden kannot käsitellään harmaaorvakkavalmisteella. Harmaaorvakka lahottaa kaadettujen puiden juuristot ja estää juurikäävän leviämisen.
– Toisinaan saartorenkaiden vuoksi syntyvät aukot taimikossa mietityttävät metsänomistajia. Aukkoisuus kuitenkin tasoittuu puuston kasvaessa, Höglund kertoo.
Saartamista tyvitervastaudin hillitsemiseksi voi tehdä koko kasvukauden ajan. Kesän ja syksyn mittaan paljastuneet tautipesäkkeet kannattaa kuitenkin merkata valmiiksi, sillä neulasten pudottua harmaantuvat taimet erottuvat taimikosta heikommin. Saartaminen soveltuu parhaiten metsiköihin, joissa tautipesäkkeitä on harvakseltaan. Runsaasti taudin vaivaamille kohteille saartamista ei suositella.
Tyvitervastaudin leviämistä voi hillitä saartamalla tautipesäkkeet. Tautipesäkkeiden ympäriltä kaadetaan useampi rivi terveitä puita, joiden kannot käsitellään harmaaorvakkavalmisteella. Graafi: Luonnonvarakeskus
Lisätietoa aiheesta:
Juurikääpäopas
Tyvitervastaudin hillitseminen - video
Tyvitervastaudin tunnistaminen ja torjunta- video
Lisätietoa myös uutisissa:
Juurikääpäopas auttaa tunnistamaan ja torjumaan tuhoja