Yksittäisiä tuulen kaatamia puita tai puuryhmiä ei pidä korjata pois metsälain erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä, Natura-alueilta eikä ympäristötuella suojelluilta alueilta. Myrskyn kaatamista puista kehittyy ajan mittaan metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta. Ympäristötuella suojellussa metsässä ei saa tehdä hakkuita eikä metsänhoitotöitä ilman Metsäkeskuksen suostumusta.
Monet eliölajit tarvitsevat kuollutta tai lahonnutta puuta. Kuva: Jukka Ruutiainen
Metsälailla suojelluille erityisen tärkeille elinympäristöille (10 §) on suositeltavaa jättää myrskyssä kaatuneita puita. Jos myrskytuho on laaja ja kaatuneiden puiden korjuu on välttämätöntä, pitää puunkorjuu tehdä niin, että elinympäristön ominaispiirteet säilyvät.
Kaatuneita puita pitää jättää elinympäristöille vähintään metsätuholain sallima määrä, eli kuusia 10 kuutiometriä hehtaarille ja mäntyjä 20 kuutiometriä hehtaarille. Myös alle hehtaarin kokoisilla kuvioilla metsätuholain sallima määrä on kuusella 10 kuutiometriä ja männyllä 20 kuutiometriä. Metsään jäävistä puista kehittyy myöhemmin lahopuuta, joka lisää metsäluonnon monimuotoisuutta.
Metsätuholaki ei automaattisesti velvoita poistamaan raja-arvot ylittävää määrää myrskytuhopuita metsälailla suojelluilta erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä tai Natura-alueilta. Metsänomistaja voi halutessaan jättää raja-arvoja isomman määrän vahingoittuneita puita näille suojelualueille, mutta siitä pitää ilmoittaa erikseen Metsäkeskukseen. Katso menettelyohje (pdf).
– Metsäkeskuksella on velvollisuus valvoa metsälakikohteiden ja Natura-alueiden kuolleen puun määrän kehittymistä, mutta myös sitä, ettei myrskyssä kaatuneista puista lähde leviämään esimerkiksi hyönteistuhoja lähialueen metsiin. Metsänomistaja on vastuussa mahdollisesta tuhojen leviämisestä, kertoo valmiuspäällikkö Eija Vallius Metsäkeskuksesta.
Lisätietoa ja toimintaohjeita metsälakikohteiden ja Natura-alueiden myrskytuhoihin on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Ympäristötukikohteilla puunkorjuu johtaa tuen takaisinperintään
Ympäristötuki on korvaus metsän suojelusta 10 vuoden määräajaksi. Ympäristötuella suojellussa metsässä ei saa tehdä hakkuita eikä metsänhoitotöitä ilman Metsäkeskuksen suostumusta. Myrskytuhon sattuessa kaikista ympäristötukialueille suunnitelluista toimenpiteistä pitää sopia etukäteen Metsäkeskuksen kanssa ja ottaa yhteyttä Metsäkeskuksen kirjaamoon.
Metsäkeskuksen kirjaamoon pitää ilmoittaa, millä ympäristötukikohteella ja -kuviolla myrskytuhoja on ja mitä toimenpiteitä suunnitellaan, kuinka paljon vaurioitunutta puuta on ja miten paljon ympäristötukialueelta olisi tarkoitus poistaa puustoa. Metsäkeskuksessa arvioidaan, onko puunkorjuuta mahdollista tehdä ja annetaan suostumus sen mukaan.
– Myrskytuhopuiden korjuu ympäristötukikohteelta johtaa yleensä ympäristötuen takaisinperintään, muistuttaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta.
Jos myrsky on tehnyt ympäristötukikohteella laajaa vahinkoa ja elinympäristön ominaispiirteet varmuudella vaarantuvat puunkorjuussa, täytyy metsänkäsittelyyn hakea myös metsälain 11 §:n mukainen poikkeuslupa Metsäkeskuksesta.
Yksityisten luonnonsuojelualueiden myrskytuhoista ja niihin liittyvistä menettelyistä voi olla yhteydessä Lupa- ja valvontavirastoon.
Myrskytuhot voivat vaikuttaa myös hoito- ja kunnossapitovelvollisuuteen
Metsätalouden tukia saaneiden metsänomistajien pitää huolehtia metsänhoitokohteiden hoidosta ja kunnossapidosta tietyn ajan hoitotyön ja tuen maksamisen jälkeen. Kemera- ja metka-tukijärjestelmässä velvoitteet ovat samanlaiset. Taimikon ja nuoren metsän hoidon hoito- ja kunnossapitovelvoite on 5 vuotta. Terveyslannoituksen, suometsän hoidon ja metsätietöiden hoito- ja kunnossapitovelvoite on 10 vuotta. Metsäkeskus voi lakkauttaa metsänhoitoalueen hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden, jos alueella sattuu luonnontuho. Metsänomistajan ei tarvitse erikseen ilmoittaa näiden alueiden myrsky- tai muusta luonnontuhosta Metsäkeskukseen.