Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji. Kuusi on taloudellisesti merkittävimpiä puita metsänomistajalle ja metsä- ja sahateollisuudelle. Kuusi kasvaa kookkaaksi etenkin rehevillä kangasmailla ja korvissa.
Kuuset ovat oraville tärkeitä pesäpuina ja kuusen siemenet ovat oraville yksi pääravintolähde. Kuva: Riitta Raatikainen
Kuusi on monimuotoisuudelle merkittävimpiä puulajeja, ja siitä hyötyvät etenkin lahopuussa elävät lajit. Elävä kuusi on monen metsälajin suoja- ja elinpaikka, ravintolähde ja myös ruokavarasto.
Kuuset tarjoavat ravintoa ja ruokavarastoja linnuille
Kuusen käpyjen sisällä olevat valkuaisainepitoiset siemenet ovat tärkeää ravintoa monille linnuille. Linnuista pikkukäpylintu on kokonaan riippuvainen kuusen siemenistä. Huonona siemenvuonna käpylintuja ei näy, kun ne etsivät ravintoa hyvinkin kaukaa.
Metsätiaiset ovat erikoistuneet käyttämään kuusen eri osia ravinnon hakuun ja varastoimiseen. Hömötiainen viihtyy oksien tyvillä, töyhtötiainen keskivaiheilla ja kuusitiainen oksien kärjissä.
- Talvella kulkija voi havaita äänekkään tiaisparven saapuvan kuusen luo. Puu tyhjennetään siemenistä ja kaarnan rakosiin piilotetuista herkullisista hyönteisistä nopeasti. Pian tiaisparvi jatkaa eteenpäin ja metsässä on taas hiljaista, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.
Kuukkeli viihtyy etenkin naavaisissa korpikuusikoissa. Se kerää koko lumettoman ajan talvivarastoja ja kätkee ruokapaloja kaarnankoloihin ja kuusen oksien naavatuppoihin.
- Hakkuissa kannattaa säästää vanhoja ja naavaisia kuusia. Niissä on monien lintujen ravinto ja ainoa keino selvitä talven yli kevääseen, neuvoo Raatikainen.
Myös orava ja lahopuulajit tarvitsevat kuusia
Kukapa ei olisi nähnyt maassa taidokkaasti syötyjä kuusen käpyjen rankoja. Asialla on ollut orava, jolle kuusen käpyjen siemenet ovat etenkin talvella elintärkeitä. Huonona kuusen siemenvuonna oravien talvikuolleisuus voi kasvaa. Orava voi silloin turvautua syömään kuusen kukkasilmuja. Kulkija voi huomata tuolloin maassa katkenneita kuusenoksien kärkiä.
Tuttu laulu kertoo kuusen tarjoavan oravalle muutakin kuin ravintoa, Kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla. Uhanalainen liito-orava voi käyttää samoja oravan tekemiä risupesiä omina pesinään kolopuiden lisäksi.
Kuusilla on pinnanmyötäiset juuret, minkä vuoksi ne ovat herkkiä myrskytuhoille. Kuusen kuoltua alkaa lahoavassa rungossa uusi elämä, kun monet eri hyönteiset, sammalet, jäkälät tai käävät löytävät sen. Puulajeistamme kuolleella kuusella elää eniten seuralaislajeja, noin 800 eri lajia.
- Lahoava kuusi ei ole riski metsän terveydelle vaan päinvastoin. Lahopuussa elävät hyönteiset voivat torjua metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä, muistuttaa Raatikainen.
Vanhoja eläviä kuusia ja maa- ja pystylahokuusia säilyttämällä turvataan satojen metsälajien säilymistä. Kuva: Riitta Raatikainen
Kuusi on joulun symboli
Kuusia on joulunaikaan kotien lisäksi koulujen ja työpaikkojen auloissa ja jopa nostokurkien nokissa.
- Monen joulutunnelma kulminoituu joulukuusen tuomiseen kotiin tai muistoihin lapsuuden jouluista, jolloin aito kuusi ja kuusentuoksu kuuluivat jouluun, Raatikainen sanoo.
Monet arkihuolet unohtuvat vihreiden neulasten suojissa ja läheisten keskuudessa. Valtaosalle suomalaisista kuusi on rauhallisen perhejuhlan symboli.
Lämminhenkistä joulua sekä luonnonläheistä uutta vuotta!