Suomen metsäkeskuksen julkaisema avoin metsä- ja luontotieto on aktiivisessa käytössä. Rajapintapalveluiden käyttö ja paikkatietoaineistojen latausmäärät kasvoivat viime vuonna merkittävästi edellisvuodesta. Avoimen metsä- ja luontotiedon karttapalveluita katseltiin 182 000 kertaa, eli noin kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna.
Metsäkeskus tarjoaa avointa metsä- ja luontotietoa muun muassa metsien kasvupaikoista ja puustosta, erityisen tärkeistä elinympäristöistä, vesiensuojelusta sekä metsien käytöstä.
Suomen metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa hyödynnetään yhä enemmän. Viime vuonna avoimia karttapalveluita katseltiin 182 000 kertaa, eli keskimäärin noin 500 kertaa joka päivä. Eniten edellisvuodesta kasvoi rajapintapalveluiden käyttö, sen käyttö yli kaksinkertaistui vuoteen 2020 verrattuna. Avoimen metsä- ja luontotiedon paikkatietoaineistoja ladattiin lähes 60 prosenttia edellisvuotta enemmän.
– Aineistojen käyttökelpoisuus on huomattu ja niistä on selvästi tiedon käyttäjille hyötyä. Tiedoista voi esimerkiksi tarkistaa, onko metsänkäyttöilmoitus varmasti tehty ennen hakkuuta ja onko metsänhoitokohteelle haettu aiemmin kemera-tukea, sanoo metsätietoasiantuntija Juha Inkilä Suomen metsäkeskuksesta.
Suomen metsäkeskus on julkaissut vuodesta 2018 lähtien avointa metsä- ja luontotietoa. Metsäkeskuksen aineisto tarjoaa tietoa muun muassa metsien kasvupaikoista ja puustosta, erityisen tärkeistä elinympäristöistä, vesiensuojelusta sekä metsien käytöstä. Avoimia tietoja voi katsella karttapalveluiden kautta, ladata käyttöön tai hyödyntää rajapintojen kautta.
Uutena aineistona metsämaski
Viime vuonna Metsäkeskus julkaisi uuden avoimen aineiston, metsämaskin. Metsämaski on koko Suomen kattava paikkatietoaineisto metsätalousmaasta, eli metsä-, kitu- ja joutomaasta. Aineisto kattaa myös luonnonsuojelualueet, mutta siitä on rajattu pois esimerkiksi tiealueet, vesistöt, pellot ja rakennetut alueet.
– Metsämaskista on eniten hyötyä tausta-aineistona erilaisissa paikkatietoanalyyseissa. Metsämaskin avulla voi selvittää esimerkiksi metsätalousmaan pinta-alan halutulta alueelta, Inkilä kertoo.
Metsämaski perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistöraja-aineistoon ja maastotietokantaan.
Järjestelmät uudistuvat tänä vuonna
Metsäkeskus uudistaa tänä vuonna avoimen metsä- ja luontotiedon taustajärjestelmiä. Käyttäjille muutos ei näy suuremmin. Ainoastaan palveluiden osoitteisiin voi tulla pieniä muutoksia. Taustajärjestelmien uudistamisella Metsäkeskus varautuu kasvaviin käyttömääriin. Uudistaminen mahdollistaa jatkossa myös uudentyyppisten palveluiden tuottamisen avoimen metsä- ja luontotiedon ympärille.
Tutustu Metsäkeskuksen avoimiin metsä- ja luontotietoihin Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Avoin metsä- ja luontotieto on aktiivisessa käytössä. Erityisesti rajapintapalveluiden käyttö kasvoi voimakkaasti viime vuonna.