Metsänomistajan tai puutavaran omistajan täytyy huolehtia, että kuorellinen havupuutavara kuljetetaan pois metsistä ja tienvarsilta kesällä metsätuholain määräajoissa. Puut pitää kuljettaa pois, jotta hyönteistuhot eivät pääsisi leviämään metsissä.
Havupuutavara pitää kuljettaa pois tienvarsilta ja metsistä tietyissä määräajoissa. Kuva: Metsäkeskus
Metsätuholaissa on aikarajat, joihin mennessä havupuutavara on kuljetettava pois metsistä eri puolilla Suomea. Poistamisvelvoite vaihtelee sen mukaan, ollaanko eteläisessä (A), keskisessä (B) vai pohjoisessa (C) Suomessa. Metsätuholaki ei koske lehtipuita.
Tämän vuoden alkupuolella tai syksyllä 2025 eteläisessä ja keskisessä Suomessa kaadettu mäntypuutavara tai metsätuhojen vaurioittamat puut tulee poistaa metsistä 1.7. mennessä, jos niiden määrä ylittää 20 kuutiometriä hehtaarilla.
Vastaavasti kuusipuutavara tai vaurioituneet kuuset on poistettava metsistä viimeistään 15.7., jos niiden määrä ylittää 10 kuutiometriä hehtaarilla. Lisäksi kesä-elokuun 2026 aikana kaadettu kuusipuutavara on poistettava metsästä 30 päivän kuluessa hakkuusta eteläisellä vyöhykkeellä.
- Metsäkeskus käyttää tänä vuonna ensimmäistä kertaa satelliittikuvia metsätuholain valvonnassa, kertoo valmiuspäällikkö Eija Vallius Suomen metsäkeskuksesta.
Myrskytuhot lisäävät myös hyönteistuhojen riskiä
Metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä voi levitä esimerkiksi myrskytuulien tai lumen vaurioittamista havupuista. Esimerkiksi Hannes-myrsky aiheutti vuodenvaihteessa paikoin laajoja tuulituhoja läntisessä Suomessa. Lämpimän alkukesän seurauksena tuhohyönteiset voivat lisääntyä runsain määrin tuoreissa tuulen kaatamissa puissa.
- Vaikka kuuselle ja männylle vahingollisten tuhohyönteisten kannat olivat viime kesänä maltillisia, ne voivat nousta nopeasti korkeiksi suotuisissa olosuhteissa, Vallius muistuttaa.
Yksittäisiä tuulen kaatamia tai muita vahingoittuneita puita ei tarvitse korjata pois metsistä, vaan niitä voi jättää metsään lahoamaan ja lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Niistä hyötyvät myös metsien tuhohyönteisten luontaiset viholliset. Tärkeintä on keskittyä metsätuholain rajat ylittävien havupuumäärien korjaamiseen pois metsästä.
Alkukesä on ollut suotuisa kirjanpainajan ja okakaarnakuoriaisen parveilulle
Tämän kevään ja alkukesän sää on ollut keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi. Sen seurauksena sekä kirjanpainajakuoriaisten että okakaarnakuoriaisten parveilu on ollut useilla paikkakunnilla edellisiä keväitä runsaampaa. Keski- ja loppukesän sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi hyönteiskantojen määrän kehitykseen ja parveiluajankohtiin.
Metsien terveydentilaa ja metsätuhoja on suositeltavaa tarkkailla säännöllisesti.
- Hyönteis- ja puustotuhoja kannattaa tarkkailla kesän aikana useasti erityisesti lämpimien sääjaksojen jälkeen. Hyönteistuhot voivat levitä puutavarapinoista ja tuulenkaadoista pystyssä oleviin puihin erityisesti metsien paahteisilla reuna-alueilla, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsäkeskuksesta.
Karttapalvelut auttavat hyönteistuhojen seurannassa
Kirjanpainajatuhojen riskikohteita voi katsoa karttapalvelusta Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Palvelussa olevat riskikohteet on arvioitu hyönteistuhohakkuista tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten ja Metsäkeskuksen metsävaratiedon perusteella.
Hyönteistuhojen riskiä voi ennakoida ja arvioida myös Metsätuhohakkuut-karttapalvelusta Metsäkeskuksen sivuilta. Palvelussa näkyvät metsänkäyttöilmoituksella ilmoitetut ja erilaisten tuhojen vuoksi tehtävät hakkuut.
Neuvoja metsätuhojen ennakointiin, hallintaan, tunnistamiseen ja torjuntaan on Metsäkeskuksen Tuhot metsissä -sivulla.
Lisätietoa metsätuholain velvoitteista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.