Lapin metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti metsänhoitoon, joka vahvistaa metsien kasvua ja hiilensidontaa. Kiinnostusta löytyy, mutta käytännön toteutusta hidastavat tiedon ja ajan puute sekä pitkät etäisyydet.
Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito lisää kasvua ja hiilensidontaa. Kuva: Sari Hilli
Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen Lapissa -hanke kysyi Lapin metsänomistajilta, kuinka he hoitavat metsiään ja miten he suhtautuvat hiilensidontaan ja sitä edistäviin toimiin. Kyselyssä kartoitettiin myös metsänomistajien kiinnostusta vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin.
Kyselyyn vastanneet metsänomistajat yhdistivät hiilensidonnan ennen kaikkea metsän kasvuun, puuston elinvoimaan ja metsätuhojen ehkäisyyn. Hiilensidonnan käsite ei kuitenkaan ollut kaikille tuttu. Lisätietoa vastaajat kaipasivat erityisesti kustannustehokkaista hiilensidonnan keinoista ja esimerkiksi metsänhoitotöiden oikeasta ajoituksesta.
Moni metsänomistaja kertoi hoitavansa taimikoita ja tekevänsä harvennuksia, mutta huomattava osa teki näitä metsänhoitotöitä myöhässä. Metsänhoitotöiden viivästyminen voi heikentää puuston kasvua ja hiilensidontaa.
– Viivästymiseen vaikuttavat erityisesti ajan puute, pitkät välimatkat ja se, ettei töille löydy helposti sopivia tekijöitä. Kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että metsänomistajilla on halua kehittää metsänhoitoa ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan, kertoo projektipäällikkö Sari Hilli Suomen metsäkeskuksesta.
Lannoitus ja kiertoajan pidennys vaativat harkintaa
Kyselyyn vastanneet metsänomistajat olivat varovaisen kiinnostuneita metsän lannoituksesta ja kiertoajan pidentämisestä, joilla voi lisätä metsien kasvua ja hiilivarastoa. Päätöksentekoa kuitenkin hidastaa epävarmuus kustannuksista, kannattavuudesta ja vaikutuksista.
Lannoituksesta metsänomistajat kaipasivat lisää käytännönläheistä tietoa. Neuvoja tarvitaan esimerkiksi lannoitukseen soveltuvista kohteista sekä työhön saatavista tuista.
– Osa metsänomistajista suhtautuu lannoitukseen varauksella esimerkiksi kustannusten, ympäristövaikutusten tai aiempien kokemusten vuoksi, Hilli kertoo.
Kyselyn perusteella metsänkasvatuksen kiertoajan pidentäminen kiinnostaa metsänomistajia, mutta vaatii harkintaa. Metsänomistajat pohtivat erityisesti taloudellisia vaikutuksia ja metsätuhojen riskejä. Kuusikoissa huolta herättävät tuuli-, lumi- ja hyönteistuhot ja männiköissä taloudellinen tuotto.
Jalostettujen puuntaimien käyttö on yleistä Lapissa. Näin saadaan uusi puusukupolvi nopeasti kasvuun. Kuva: Sari Hilli
Hiilimarkkinoilta odotetaan riittävää korvausta
Vapaaehtoiset hiilimarkkinat kiinnostavat kyselyyn vastanneita metsänomistajia, mutta niiden toimintaa tunnetaan heikosti. Metsänomistajat eivät nähneet hiilimarkkinoita vaihtoehtona perinteiselle metsätaloudelle, vaan täydentävänä mahdollisuutena. Metsänomistajat olivat valmiita tarjoamaan hiilikompensaatioon esimerkiksi pienialaisia ja puuntuotannollisesti vähämerkityksellisiä metsiä tai esimerkiksi ennallistamiseen sopivia kohteita.
Osallistumisen ehtona kyselyyn vastanneet metsänomistajat pitivät riittävää korvausta, selkeitä sopimuksia ja luotettavaa tietoa ja laskentamalleja. Toisaalta pitkät sitoutumisajat herättävät epävarmuutta, sillä moni metsänomistaja pohti tulevia omistussuhteiden muutoksia, metsän myyntiä ja sääntelyn kehitystä.
Metsänomistajilla oli yleisesti halukkuutta hoitaa metsiään niin, että metsän kasvu ja hiilensidonta vahvistuvat.
– Hiilensidonnan vahvistaminen ei metsänomistajien näkökulmasta ole irrallinen ilmastoteko, vaan osa hyvää metsänhoitoa. Kun neuvonta, kannattavuus ja paikallisiin oloihin sopivat ratkaisut kohtaavat, hiilensidontaa voidaan vahvistaa käytännön metsänhoidossa, Hilli sanoo.
Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen Lapissa -hankkeen kyselyyn vastasi 430 Lapissa metsää omistavaa metsänomistajaa. Lisäksi toteutettiin 20 haastattelua.
Lisätietoa hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.