Usein kysytyt kysymykset pesintäaikaisista hakkuista

Ennen hakkuuta tai metsänhoitotyötä on arvioitava linnustoa ja tehtävä arvioinnin perusteella tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Arviointi tehdään samalla, kun hakkuu- tai hoitotöitä suunnitellaan. Vastuu lintujen pesinnän huomioimisesta on viime kädessä maanomistajalla, hakkuuoikeuden haltijalla ja hoitotyön toteuttajalla.

Maanomistaja voi tehdä arvioinnin itse tai metsäammattilaisen avulla. Arvioinnissa ei tarvitse tunnistaa alueen yksittäisiä lintulajeja. Oleellista on arvioida kasvupaikkaa ja puustoa sekä tunnistaa lintujen todennäköisiä pesäpuita ja pesäpaikkoja. Havaitut ja tiedossa olevat lintujen pesät merkitään puunkorjuusuunnitelmaan. Ilmoita tiedot metsiesi pesistä ja pöntöistä ammattilaiselle, joka tekee metsäsi hakkuun tai hoitotyön.

Arvioinnissa on hyödynnettävä luonnonsuojelun tietojärjestelmän tietoja ja muita olemassa olevia tietoja. Muita tietoja voivat olla esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa ja toimijoiden järjestelmissä olevat sekä metsänomistajalta saatavat tiedot. Tarvittaessa linnustoa on arvioitava myös maastossa. Erityisesti tarve maastoarvioinnille on silloin, kun puunkorjuu tapahtuu lintujen yleisimpinä pesintäaikoina.

Jos huomaat linnunpesän, jossa pesintä on käynnissä, työ on tehtävä niin, että pesää ei vahingoiteta. Jos lintulaji käyttää samaa pesää toistuvasti, pesää ei saa vahingoittaa myöskään pesintäajan ulkopuolella.

Tämän lisäksi tiettyjä uhanalaisia petolintulajeja, jotka ovat harvalukuisia ja alttiita häirinnälle, koskee pesintäaikainen häirintäkielto. Näiden lintulajien pesien läheisyydessä metsätalouden toimenpiteet ovat kiellettyjä, jos ne voivat johtaa pesinnän keskeytymiseen. Petolintulajeista, niiden pesiä koskevista etäisyysrajoista ja metsätalouden toimenpiteitä koskevan kiellon ajankohdista annetaan tarkemmat säännökset maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Pesintäaikana töitä ei saa tehdä tiettyjen helposti häiriintyvien harvalukuisten petolintulajien pesien läheisyydessä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tästä asetuksella tarkemmat säännökset. Jos kuviolla havaitaan muun lintulajin pesä, töitä pesän ympäristössä voidaan jatkaa.

Rauhoitetun eläinlajin pesän siirtäminen toiseen paikkaan on kielletty luonnonsuojelulaissa. Myöskään riistaeläimen pesintää tai poikaisia ei saa rauhoitusaikana häiritä.

Metsänhoitotöiden tekeminen lintujen pesintäaikana on sallittua. Ennen töiden toteuttamista on arvioitava alueen linnustoa ja tehtävä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Työ on toteutettava niin, että pesien vahingoittamista pyritään estämään. Harvalukuisten petolintujen pesintää ei saa häiritä myöskään metsänhoitotöissä.

Metsille ei ole kehitysluokka- tai läpimittarajoja. Kielto koskee metsälaissa tarkoitettua puunkorjuuta eli puiden kaatoa tai katkomista sekä korjattavan puun kuljetusta käsittelyalueelta välivarastolle. Jos hakkuussa on tarkoitus korjata aines- tai energiapuuta, se on kielletty pesintäaikana.

Kieltoalueella saa tehdä ennakkoraivauksen pesintäaikana. Työ on toteutettava niin, että pesien vahingoittamista pyritään estämään. Havaitut sekä ennalta tiedossa olevat pesät on merkittävä hakkuusuunnitelmaan.

Jos teet ennakkoraivauksen lintujen pesintäaikana, täytyy vaikutukset lintuihin arvioida tarkemmin kuin muina aikoina. Myös velvollisuus tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on tiukempi.

Kielto koskee metsälaissa tarkoitettua puunkorjuuta eli puiden kaatoa tai katkomista, sekä korjattavan puun kuljetusta käsittelyalueelta välivarastolle. Jos hakkuussa on tarkoitus korjata aines- tai energiapuuta, se on kielletty pesintäaikana.

Vahingoittuneet puut saa poistaa metsästä myös puunkorjuun kiellon aikana. Vahingoittuneilla puilla tarkoitetaan vaurioituneita havupuita, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Muunlaista puunkorjuuta ei saa tehdä.

Kun vahingoittuneita puita korjataan lintujen pesintäaikana, on noudatettava luonnonsuojelulaissa säädettyjä kieltoja, jotka koskevat muun muassa pesien vahingoittamista ja lintujen häirintää. Tarvittaessa on oltava yhteydessä luonnonsuojelulakia valvovaan Lupa- ja valvontavirastoon.

Kielto koskee kaikkea puunkorjuuta sen toteuttamistavasta riippumatta.

Hakkuu on silloin keskeytettävä. Töitä voidaan jatkaa, kun kieltoaika on päättynyt.

Hakkuun saa toteuttaa, kun kieltoaika on päättynyt. Alueen linnustoa on arvioitava ja tehtävä tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet riippumatta siitä, milloin hakkuu toteutetaan.

Kieltoaika tarkoittaa metsälaissa määriteltyä lintujen pesinnän kannalta keskeistä aikaa. Sen jälkeenkin on otettava huomioon tiettyjen harvalukuisten lintulajien pesinnän häirintää koskeva kielto. Lisäksi on säästettävä pesät, joissa pesintä jatkuu edelleen, sekä pesät, joita lintulaji käyttää toistuvasti useana vuonna.

Metsäkeskuksen tiedoissa voi olla puutteita, ja vastuu lintujen pesinnän huomioimisesta on viime kädessä maanomistajalla ja hakkuuoikeuden haltijalla.

Kun puunkorjuun vaikutusta linnustoon arvioidaan ennen hakkuuta, arvioidaan myös kasvupaikkaa ja pääpuulajia. Nämä tiedot sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet esitetään hakkuusuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa. Jos arvioinnissa todetaan, että kohde ei kuulu kiellon piiriin, hakkuun voi toteuttaa.

Metsäkeskuksen verkkosivuilla julkaistaan pesintäaikaisten hakkuiden soveltamisohjeita toukokuun aikana. Lisäksi Tapio valmistelee kahta toisiaan täydentävää käytännönläheistä ohjetta lintujen pesien havaitsemisesta sekä linnuston huomioimisesta.

Korpia ovat puustoiset suot, joissa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 senttimetriä ja pääpuulaji on kuusi tai koivu.

Lintujen suojeluun liittyvät kiellot ja rajoitukset koskevat vesistöjen suojavyöhykkeitä samalla tavalla kuin muitakin alueita. Niiden lisäksi on otettava huomioon mahdolliset muut suojavyöhykkeitä koskevat rajoitteet.

Molemmat jaksot otetaan huomioon. Metsä on lehtipuuvaltainen, jos lehtipuiden osuus on yli 50 prosenttia puuston runkopuun kokonaistilavuudesta.

Myös naapurikiinteistöjen puolella olevat alueet otetaan huomioon. Puunkorjuun kielto pesintäaikana koskee reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä ja korpia, joiden pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria. Kohteen pinta-alaa arvioitaessa ei oteta huomioon tila- tai kuviorajoja, joten sama kohde voi ulottua useamman kiinteistön alueelle.

Varastoalueen avaaminen metsätalousmaalle on kielletty, jos varastoalueelta korjataan aines- tai energiapuuta.

Velvollisuus säästää pystylahopuut koskee sellaisia puita, joissa voi olla lintujen pesiä. Metsälain uusien rajoitusten ja kieltojen tarkoituksena on ehkäistä lintujen tahallista tappamista ja häirintää sekä pesien tahallista vahingoittamista metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Pesintäaikana tehtävissä hakkuissa pitää säästää pystylahopuut, kolopuut ja edellisen puusukupolven isot haavat, koska niissä voi todennäköisimmin olla pesiä.

Kyllä. Velvollisuus säästää kolopuut koskee sellaisia puita, joissa voi olla lintujen pesiä.

Metsälain lintuja koskevista velvoitteista ja rajoituksista on mahdollista poiketa, jos metsä on erityiskäytössä. Tällainen metsä voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta on esitettävä selvitys metsänkäyttöilmoituksessa. Verkon haltija voi poistaa sähkönjakeluverkon läheisyydestä ilmeisen riskin aiheuttavia puita myös sähkömarkkinalain perusteella.

Ennen puunkorjuuta on arvioitava linnustoa ja suunniteltava ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Jos hakkuu on tarkoitus tehdä lintujen keskeisinä pesintäaikoina, ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa pystylahopuiden, kolopuiden ja edellisen puusukupolven suurikokoisten haapojen säästäminen. Toimenpiteet on esitettävä hakkuusuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa. Hakkuun jälkeen Metsäkeskus voi tarvittaessa pyytää selvitystä hakkuusuunnitelmasta ja alueelta hakatusta puustosta.