Usein kysytyt kysymykset pesintäaikaisista hakkuista

Ennen hakkuuta tai metsänhoitotyötä on arvioitava linnustoa ja tehtävä arvioinnin perusteella tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Arviointi tehdään samalla, kun hakkuu- tai hoitotöitä suunnitellaan. Vastuu lintujen pesinnän huomioimisesta on viime kädessä maanomistajalla, hakkuuoikeuden haltijalla ja hoitotyön toteuttajalla.

Maanomistaja voi tehdä arvioinnin itse tai metsäammattilaisen avulla. Arvioinnissa ei tarvitse tunnistaa alueen yksittäisiä lintulajeja. Oleellista on arvioida kasvupaikkaa ja puustoa sekä tunnistaa lintujen todennäköisiä pesäpuita ja pesäpaikkoja. Havaitut ja tiedossa olevat lintujen pesät merkitään puunkorjuusuunnitelmaan. Ilmoita tiedot metsiesi pesistä ja pöntöistä ammattilaiselle, joka tekee metsäsi hakkuun tai hoitotyön.

Arvioinnissa on hyödynnettävä luonnonsuojelun tietojärjestelmän tietoja ja muita olemassa olevia tietoja. Muita tietoja voivat olla esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa ja toimijoiden järjestelmissä olevat sekä metsänomistajalta saatavat tiedot. Tarvittaessa linnustoa on arvioitava myös maastossa. Erityisesti tarve maastoarvioinnille on silloin, kun puunkorjuu tapahtuu lintujen yleisimpinä pesintäaikoina.

Jos huomaat linnunpesän, jossa pesintä on käynnissä, työ on tehtävä niin, että pesää ei vahingoiteta. Jos lintulaji käyttää samaa pesää toistuvasti, pesää ei saa vahingoittaa myöskään pesintäajan ulkopuolella.

Tämän lisäksi tiettyjä uhanalaisia petolintulajeja, jotka ovat harvalukuisia ja alttiita häirinnälle, koskee pesintäaikainen häirintäkielto. Näiden lintulajien pesien läheisyydessä metsätalouden toimenpiteet ovat kiellettyjä, jos ne voivat johtaa pesinnän keskeytymiseen. Petolintulajeista, niiden pesiä koskevista etäisyysrajoista ja metsätalouden toimenpiteitä koskevan kiellon ajankohdista annetaan tarkemmat säännökset maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Pesintäaikana töitä ei saa tehdä tiettyjen helposti häiriintyvien harvalukuisten petolintulajien pesien läheisyydessä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tästä asetuksella tarkemmat säännökset. Jos kuviolla havaitaan muun lintulajin pesä, töitä pesän ympäristössä voidaan jatkaa.

Pesää ei saa siirtää. Lähes kaikki Suomen linnut on rauhoitettu luonnonsuojelulailla tai metsästyslailla. Myös rauhoittamattomien lintujen pesintä on suojattu.

Jos pesintä on käynnissä, pesä on säästettävä.

Puut, joissa on linnunpönttö tai tekopesä, on syytä säästää pesintäaikana, koska niissä voi todennäköisesti olla linnunpesiä.

Kielto vahingoittaa toistuvasti käytössä olevia pesiä koskee suurten petolintujen pesiä, joiden pesäpuut on suojeltu sekä noin 20 muuta lajia. Lajeista on tarkoitus säätää asetuksella. Luonnonsuojelulain kielto vahingoittaa rauhoitetun eläinlajin toistuvasti käyttämiä pesiä pesintäkauden ulkopuolella koskee eläimen itse rakentamia pesiä – ei esimerkiksi linnunpönttöjä.

Metsäalalla on omia suosituksia suojaetäisyyksistä. Tietoa suojaetäisyyksistä on esimerkiksi Metsätehon Metsänkäsittely ja linnusto -oppaassa. Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto on antanut ohjeita suurten petolintujen pesien huomioimisesta.

Lintulajeista, joita pesintäaikainen häirintäkielto koskee, on tulossa maa- ja metsätalousministeriön asetus. Asetuksessa säädetään suojaetäisyyksistä.

Metsäkeskuksen verkkosivuilla julkaistaan pesintäaikaisten hakkuiden soveltamisohjeita toukokuun aikana. Lisäksi Tapio on julkaissut oppaan lintujen pesien havaitsemisesta (tapio.fi) ja valmistelee ohjetta linnuston huomioimisesta.

Ennen hakkuuta tai metsänhoitotyötä on arvioitava linnustoa ja tehtävä arvioinnin perusteella tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Arviointi tehdään samalla, kun hakkuu- tai hoitotöitä suunnitellaan. Vastuu arvioinnin ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tekemisestä on maanomistajalla, hakkuuoikeuden haltijalla ja hoitotyön toteuttajalla. Metsäkeskus ei tee linnuston arviointeja.

Metsäkeskus on tuottanut aineiston, jonka avulla voidaan tunnistaa kohteita, joita pesintäaikainen puunkorjuun kielto todennäköisesti koskee. Aineisto on saatavissa Metsäkeskukselta tietopyynnöllä. Tietojen luovuttamisesta peritään maksu. Aineistoa ei toistaiseksi julkaista osana Metsäkeskuksen jakamaa avointa metsä- ja luontotietoa.

Ilmoitus lähetetään myös, jos hakkuu osuu hyvin lähelle pesintäaluetta, koska Metsäkeskuksen tiedoissa voi olla puutteita tai epävarmuuksia. Kun ilmoitus lähetetään, pesintäalueiden ympärille muodostetaan 10 metrin vyöhyke.

Metsäkeskuksen tiedoissa voi olla puutteita, ja vastuu lintujen pesinnän huomioimisesta on viime kädessä maanomistajalla ja hakkuuoikeuden haltijalla.

Maanomistajan tai hakkuuoikeuden haltijan on tehtävä arvio linnustosta ennen hakkuuta. Arvioinnissa on otettava huomioon myös kasvupaikka ja pääpuulaji. Nämä tiedot sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet esitetään hakkuusuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa. Jos arvioinnissa todetaan, että kohde ei kuulu kiellon piiriin, hakkuun voi toteuttaa. Hakkuusta ei tarvitse tehdä uutta metsänkäyttöilmoitusta tai pyytää hakkuulle hyväksyntää Metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus ei voi myöntää poikkeuslupaa hakkuun tekemiseen, koska poikkeusluvasta ei säädetä metsälaissa. Tietyissä tapauksissa metsälain lintuja koskevista kielloista ja velvoitteista voi poiketa esimerkiksi, jos metsä on erityiskäytössä. Luonnonsuojelulain kiellot voivat kuitenkin rajoittaa toimenpiteitä myös näissä tapauksissa. 

Metsänhoitotöiden tekeminen lintujen pesintäaikana on sallittua. Ennen töiden toteuttamista on arvioitava alueen linnustoa ja tehtävä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Työ on toteutettava niin, että pesien vahingoittamista pyritään estämään. Harvalukuisten petolintujen pesintää ei saa häiritä myöskään metsänhoitotöissä.

Taimikonhoitokohteella vastuu lain velvoitteiden noudattamisesta on työn toteuttajalla. Työn toteuttaja voi olla maaomistaja itse tai esimerkiksi metsuriyrittäjä, jolta työ on ostettu.

Kulotuksen voi tehdä lintujen pesintäaikana. Ennen kulotusta on arvioitava alueen linnustoa ja tehtävä arvioinnin perusteella asianmukaiset ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Arvioinnissa ja sen perusteella toteutettavissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että kulotuksessa maassa sijaitsevien pesien tuhoutumisriski on merkittävä. Kulotusalueella havaitut pesät, joissa pesintä on käynnissä, tulee merkitä kulotussuunnitelmaan. Kaikki suunnittelun tai työn toteutuksen aikana havaitut pesät, joissa pesintä on käynnissä, täytyy säästää. Havaittuja pesiä täytyy kulotuksen aikana pyrkiä suojaamaan tulelta ja kuumuudelta. Harvalukuisten petolintujen pesintää ei saa häiritä kulotusta tehtäessä.

Pesintäalueiden puustolle ei ole kehitysluokka- tai läpimittarajoja. Kielto koskee metsälaissa tarkoitettua puunkorjuuta eli puiden kaatoa tai katkomista sekä korjattavan puun kuljetusta käsittelyalueelta välivarastolle. Jos hakkuussa on tarkoitus korjata aines- tai energiapuuta, se on kielletty pesintäaikana.

Pesintäalueilla saa tehdä ennakkoraivauksen pesintäaikana. Työ on toteutettava niin, että pesien vahingoittamista pyritään estämään. Havaitut sekä ennalta tiedossa olevat pesät on merkittävä hakkuusuunnitelmaan.

Jos teet ennakkoraivauksen lintujen pesintäaikana, täytyy vaikutukset lintuihin arvioida tarkemmin kuin muina aikoina. Myös velvollisuus tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on tiukempi.

Kielto koskee metsälaissa tarkoitettua puunkorjuuta eli puiden kaatoa tai katkomista, sekä korjattavan puun kuljetusta käsittelyalueelta välivarastolle. Jos hakkuussa on tarkoitus korjata aines- tai energiapuuta, se on kielletty pesintäaikana.

Hakkuutähteiden kerääminen ja kuljettaminen on osa puunkorjuuta, joten se on kielletty pesintäaikana pesintäalueilla.

Kielto koskee kaikkea metsälaissa tarkoitettua puunkorjuuta. Vahingoittuneet puut saa kuitenkin poistaa pesintäalueilta myös puunkorjuun kiellon aikana. Vahingoittuneilla puilla tarkoitetaan vaurioituneita havupuita, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Niistä saa poistaa metsätuholain kynnysarvot ylittävän osan.

Myös kohteilla, joilla metsä on erityiskäytössä tai joilla on erityistä merkitystä monimuotoisuuden, maiseman tai metsän monikäytön kannalta, voidaan tarvittaessa poiketa lintuja koskevista kielloista ja velvoitteista. Erityiskäytössä olevia metsiä voivat olla esimerkiksi maanteiden ja rautateiden suoja-alueet tai sähkölinjojen vierialueet.

Vahingoittuneet puut saa poistaa metsästä myös puunkorjuun kiellon aikana. Vahingoittuneilla puilla tarkoitetaan vaurioituneita havupuita, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Muunlaista puunkorjuuta ei saa tehdä.

Kun vahingoittuneita puita korjataan lintujen pesintäaikana, on noudatettava luonnonsuojelulaissa säädettyjä kieltoja, jotka koskevat muun muassa pesien vahingoittamista ja lintujen häirintää. Tarvittaessa on oltava yhteydessä luonnonsuojelulakia valvovaan Lupa- ja valvontavirastoon.

Kielto koskee kaikkea puunkorjuuta sen toteuttamistavasta riippumatta.

Hakkuu on silloin keskeytettävä. Töitä voidaan jatkaa, kun kieltoaika on päättynyt.

Hakkuun saa toteuttaa, kun kieltoaika on päättynyt. Alueen linnustoa on arvioitava ja tehtävä tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet riippumatta siitä, milloin hakkuu toteutetaan.

Kieltoaika tarkoittaa metsälaissa määriteltyä lintujen pesinnän kannalta keskeistä aikaa. Sen jälkeenkin on otettava huomioon tiettyjen harvalukuisten lintulajien pesinnän häirintää koskeva kielto. Lisäksi on säästettävä pesät, joissa pesintä jatkuu edelleen, sekä pesät, joita lintulaji käyttää toistuvasti useana vuonna.

Velvoitteet ja rajoitukset ovat voimassa niin kauan kuin metsälaki on voimassa alueella. Metsälain voimassaolo alueella päättyy, kun sen käyttötarkoitus tosiasiallisesti muuttuu eli esimerkiksi, kun kohteella aloitetaan rakennustyöt hakkuun jälkeen tai lupaviranomainen on myöntänyt luvan tai antanut suostumuksen töiden aloittamiseen.

Metsälaissa säädetyistä metsien hoitoa ja käyttöä koskevista rajoituksista voi poiketa vain, jos metsä on erityiskäytössä. Maankäyttömuodon muutoshakkuissa poikkeamismahdollisuutta ei ole, ellei jo ennen maankäyttömuodon muuttamista ole kysymys erityiskäytössä olevasta metsäalueesta.

Maastoarviointi voi olla tarpeen, jos hakkuu tehdään lintujen pesintäaikana tai käytettävissä ei ole riittäviä ennakkotietoja esimerkiksi kasvupaikasta ja puulajeista. Arvioinnissa on keskeistä tunnistaa hakkuualueella pesivien lintujen pesät. Hakkaajan on harkittava, onko maastossa tehtävä arviointi tarpeen.

Kun puunkorjuuta tehdään pesintäajan ulkopuolella, arviointi voi yleensä olla suppeampi ja perustua käytettävissä oleviin ennakkotietoihin. Arvioinnissa täytyy aina hyödyntää luonnonsuojelun tietojärjestelmässä olevia tietoja suurten petolintujen pesäpuista ja muiden toistuvasti samaa pesää käyttävien lajien pesistä.

Luonnonsuojelun tietojärjestelmä muodostuu useiden viranomaisten eri järjestelmissä ylläpitämistä tiedoista. Hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelun kannalta olennaisia tietoja ovat tiedot toistuvasti samaa pesää käyttävien lajien pesistä sekä tiedot suurten harvalukuisten petolintujen pesäpuista. Jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu tiedossa olevan pesäpaikan läheisyyteen, Metsäkeskus välittää siitä tiedon maaomistajalle, maanomistajan edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle. Tietoja voi pyytää myös tekemällä tietopyynnön Lajitietokeskukseen.

Pesintäalueelle saa tehdä uuden ajouran, jos käytettävissä ei ole muita vaihtoehtoisia kulkureittejä maanomistussuhteiden tai luonnonolosuhteiden takia. Uuden ajouran tekeminen voi olla välttämätöntä myös, jos vaihtoehtoisten kulkureittien käyttäminen aiheuttaisi erittäin merkittäviä lisäkustannuksia. Perustelut uuden ajouran tekemisen syistä on hyvä kirjata hakkuusuunnitelmaan.

Ajouralta kaadettavat puut tulee tarkastaa maastossa lähellä kaatoajankohtaa. Jos uuden ajouran tieltä kaadettavaksi suunnitellussa puussa havaitaan linnun pesä, jossa pesintä on käynnissä, puuta ei saa kaataa.

Varastoalueen avaaminen metsätalousmaalle on kielletty, jos varastoalueelta korjataan aines- tai energiapuuta.

Myös naapurikiinteistöjen puolella olevat alueet otetaan huomioon. Puunkorjuun kielto pesintäaikana koskee reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä ja korpia, joiden pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria. Kohteen pinta-alaa arvioitaessa ei oteta huomioon tila- tai kuviorajoja, joten sama kohde voi ulottua useamman kiinteistön alueelle.

Tien molemmilla puolilla olevat kuviot otetaan huomioon. Pesintäaikaiset puunkorjuun rajoitukset koskevat yhtenäisiä yli 0,5 reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä ja korpia. Kohteen Pinta-alaa arvioitaessa teitä tai tila- ja kuviorajoja ei oteta huomioon.

Hakkuun voi toteuttaa koko ilmoitetulla hakkuualueella. Lintujen pesintäaikana puunkorjuu on kielletty yhtenäisissä yli 0,5 hehtaarin kokoisissa rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä ja korvissa.

Jos taimikko on niin nuorta, että sieltä ei voida korjata puuta, taimikon pinta-alaa ei oteta huomioon.

Molemmat jaksot otetaan huomioon. Metsä on lehtipuuvaltainen, jos lehtipuiden osuus on yli 50 prosenttia puuston runkopuun kokonaistilavuudesta.

Korpia ovat puustoiset suot, joissa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 senttimetriä ja pääpuulaji on kuusi tai koivu. Kuusta tai koivua on oltava yksistään yli puolet puuston kokonaistilavuudesta. Mäntyvaltaiset korvet eivät kuulu pesintäaikaisen puunkorjuun kiellon piiriin.

Puunkorjuun kielto lintujen pesintäaikana ei koske korpia, joissa turvekerroksen paksuus on alle 30 cm.

Korven tunnistaminen perustuu turvekerroksen paksuuteen ja pääpuulajiin. Pesintäaikaiset puunkorjuun rajoitukset koskevat myös ojitettuja korpia, jos turvekerroksen paksuus on yli 30 cm ja pääpuulaji on kuusi tai koivu. Myös eriasteisesti kuivuneet ojitetut suot voivat olla tämän määritelmän perusteella soita, vaikka suokasvillisuus olisi turpeen kuivuessa osin kadonnut ja kohteen kasvillisuus muistuttaisi vastaavan kivennäismaan kasvupaikan kasvillisuutta.

Pesintäaikana puunkorjuu on kielletty yli 0,5 hehtaarin turvekankailla, kun kysymyksessä on joko:

1. rehevä lehtipuuvaltainen metsä
2. korpi eli suo, jossa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm ja pääpuulajina on joko kuusi tai koivu.

Kohteelta on arvioitava keskimääräinen turvekerroksen paksuus esimerkiksi rassilla.

Rantametsissä ei saa tehdä poimintahakkuita pesintäaikana. Pesintäaikana tehtävissä hakkuissa vesistöjen varteen on jätettävä vähintään 10 metrin levyinen suojakaista, josta ei saa korjata puuta.

Lintujen suojeluun liittyvät kiellot ja rajoitukset koskevat vesistöjen suojavyöhykkeitä samalla tavalla kuin muitakin alueita. Niiden lisäksi on otettava huomioon mahdolliset muut suojavyöhykkeitä koskevat rajoitteet.

Velvollisuus säästää pystylahopuut koskee sellaisia puita, joissa voi olla lintujen pesiä. Metsälain uusien rajoitusten ja kieltojen tarkoituksena on ehkäistä lintujen tahallista tappamista ja häirintää sekä pesien tahallista vahingoittamista metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Pesintäaikana tehtävissä hakkuissa pitää säästää pystylahopuut, kolopuut ja edellisen puusukupolven isot haavat, koska niissä voi todennäköisimmin olla pesiä.

Pystylahopuille ei ole järeysrajaa. Säästettävien puiden osalta on arvioitava, onko puu sellainen, että lintu pystyy tekemään siihen pesän. Esimerkiksi hömö- ja töyhtötiaiset voivat tehdä pesäkolon noin 10 cm paksuiseen koivupökkelöön.

Kyllä. Velvollisuus säästää kolopuut koskee sellaisia puita, joissa voi olla lintujen pesiä.

Edellisen puusukupolven haapoja ovat rinnankorkeusläpimitaltaan yli 25 cm haavat, jotka eivät ole samaa puusukupolvea vallitsevan puuston kanssa. Edellisen sukupolven haapoja voivat olla esimerkiksi edellisessä hakkuussa jätettyjä säästöpuita. Jos haapa on kolopuu, jossa voi olla lintujen pesiä, se on säästettävä pesintäaikana tehtävissä hakkuissa aina.

Metsälain lintuja koskevista velvoitteista ja rajoituksista on mahdollista poiketa, jos metsä on erityiskäytössä. Tällainen metsä voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta on esitettävä selvitys metsänkäyttöilmoituksessa. Verkon haltija voi poistaa sähkönjakeluverkon läheisyydestä ilmeisen riskin aiheuttavia puita myös sähkömarkkinalain perusteella.

Ennen puunkorjuuta on arvioitava linnustoa ja suunniteltava ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Jos hakkuu on tarkoitus tehdä lintujen keskeisinä pesintäaikoina, ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa pystylahopuiden, kolopuiden ja edellisen puusukupolven suurikokoisten haapojen säästäminen. Toimenpiteet on esitettävä hakkuusuunnitelmassa tai vastaavassa asiakirjassa. Hakkuun jälkeen Metsäkeskus voi tarvittaessa pyytää selvitystä hakkuusuunnitelmasta ja alueelta hakatusta puustosta.