Lintujen pesintä

Lintujen pesintäaikana puunkorjuu on kielletty

• rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä
• korvissa
• rantametsissä.

Pesintäaikana kolopuut, pystylahopuut ja edellisen puusukupolven isot haavat pitää jättää korjaamatta kaikenlaisissa metsissä. Isoja haapoja ovat yksittäiset haavat, joiden läpimitta rinnankorkeudelta on yli 25 senttimetriä.

Milloin kielto on voimassa?

Pohjoisessa Suomessa kielto on voimassa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7.

Pohjoiseen Suomeen kuuluvat Lapin maakunta sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken, Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussalmen kunnat.

Millaisissa metsissä puunkorjuu on kielletty?

Reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä ovat yli 0,5 hehtaarin kokoiset lehdot, lehtomaiset kankaat ja tuoreet kankaat sekä rehevyydeltään vastaavat turvemaat. Metsä on lehtipuuvaltainen, jos lehtipuiden osuus on yli 50 prosenttia puuston runkopuun kokonaistilavuudesta.

Korpia ovat puustoiset suot, joissa pääpuulaji on kuusi tai koivu, turvekerroksen paksuus vähintään 30 cm ja pinta-ala vähintään 0,5 hehtaaria.

Rantametsä on vesistön varressa oleva puustoinen suojakaista, jonka leveys on 10 metriä. Vesistöjä ovat järvet, lammet, joet, purot ja muut luonnolliset vesialueet. Vesistöjä ovat myös tekojärvet, kanavat ja muut vastaavat keinotekoiset vesialueet. Ojat, norot tai lähteet eivät ole vesistöjä.

Mitä on puunkorjuu?

Puunkorjuuta on puiden kaataminen tai katkominen. Kieltoalueen läpi saa kuitenkin kulkea ja kuljettaa korjattua puuta myös kieltoaikana. Uuden ajouran saa tehdä vain, jos se on välttämätöntä hakkuiden tai muiden metsänhoitotöiden toteuttamiseksi.

Uuden ajouran tieltä kaadettavat puut on tarkastettava maastossa lähellä kaatoajankohtaa. Jos puissa havaitaan linnunpesiä, joissa pesintä on käynnissä, puita ei saa kaataa.

Metsäkeskus ilmoittaa maanomistajalle tai tämän edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle, jos lehtipuuvaltaiseen metsään, korpeen, rantametsään tai niiden välittömään läheisyyteen kohdistuvasta hakkuusta tehdään metsänkäyttöilmoitus. Ilmoitusta ei lähetetä takautuvasti, jos metsänkäyttöilmoitus on tehty ennen lakimuutoksen voimaantuloa.

Jos hakkuu kohdistuu kieltoalueelle, Metsäkeskus lähettää siitä tiedon, vaikka lintujen pesintä ei olisi parhaillaan käynnissä. Metsänkäyttöilmoitus on voimassa kolme vuotta, joten voimassa olevat rajoitukset täytyy huomioida, kun hakkuu toteutetaan.

Metsäkeskuksen tiedoissa voi olla puutteita ja vastuu lintujen pesinnän huomioimisesta on aina hakkuun toteuttajalla.

Lue lisää metsänkäyttöilmoituksesta.

Ennen hakkuita tai muita metsänhoitotöitä työn toteuttajan tai hakkuuoikeuden haltijan on arvioitava alueen linnustoa. Arviointivelvollisuus koskee kaikenlaisia metsiä. Arviointi on tehtävä riippumatta siitä, milloin hakkuu tai hoitotyö tehdään. Vaadittavan arvioinnin laajuus vaihtelee toimenpiteen todennäköisten vaikutusten mukaan.

Arvio alueen linnustosta voidaan tehdä saatavissa olevan tiedon perusteella tai tarvittaessa maastossa. Arvioinnissa on otettava huomioon ainakin

• kasvupaikka tai metsätyyppi, puulaji ja puuston ikä
• hakkuun tai hoitotyön ajankohta suhteessa lintujen pesintäaikaan
• luonnonsuojelun tietojärjestelmässä olevat lintuja koskevat tiedot esimerkiksi suurten petolintujen pesäpuista.

Arvioinnin perusteella on tehtävä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pyritään välttämään lintuyksilöiden kuolemia ja pesien vahingoittamista tai häirintää. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hakkuun ajoittaminen tai tiedossa olevien pesien säästäminen.

Suurten petolintujen ja muiden toistuvasti samaa pesää käyttävien lintulajien pesät on säästettävä aina. Pesäpaikkaa vuosittain vaihtavien lintulajien pesät on säästettävä, kun pesintä on käynnissä. Jos alueella oleva linnunpesä havaitaan vasta hakkuita tai muita metsänhoitotöitä tehtäessä, pesää ei saa vahingoittaa.

Hakkuut ja metsänhoitotyöt on kielletty harvalukuisten petolintujen pesäpuiden läheisyydessä, jos niiden pesintä uhkaa häiriintyä. Harvalukuisia petolintuja ovat esimerkiksi maakotka, merikotka ja kalasääski.

Kiellettyihin toimenpiteisiin voi hakea poikkeuslupaa Lupa- ja valvontavirastosta. Poikkeuslupa voidaan myöntää esimerkiksi laaja-alaisen myrskytuhon raivaamiseen.

Lue lisää poikkeusluvan hakemisesta Lupa- ja valvontaviraston sivuilta.

Puunkorjuun rajoituksilla turvataan luonnonvaraisten lintujen pesintää ja varmistetaan, että pesintä otetaan huomioon hakkuissa ja metsänhoitotöissä. Rajoitukset perustuvat EU:n lintudirektiiviin. Lintudirektiivin tavoitteena on suojella lintulajeja ja niiden elinympäristöjä.

Lue lisää EU:n lintudirektiivistä Ympäristö.fi-sivustolta.

Metsäkeskus valvoo pesintäaikaisia hakkuita osana metsälain valvontaa. Tarkastuksissa selvitetään, onko työn toteuttaja tai hakkuuoikeuden haltija tehnyt arvion alueen linnustosta ja toteuttanut tarvittavia ennaltaehkäiseviä toimia.

Kun metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä noudatetaan metsälain lintuja koskevia säännöksiä, ei lintuyksilön tappamista tai häiritsemistä tai pesän vahingoittumista pidetä luonnonsuojelulain tai metsästyslain vastaisena tekona. Jos sen sijaan metsälain säännöksiä ei ole noudatettu ja on todennäköistä, että samalla on rikottu luonnonsuojelulakia tai metsästyslakia, Metsäkeskus voi ilmoittaa asiasta näitä lakeja valvoville viranomaisille.

Puunkorjuuta lintujen pesintäaikana koskevan kiellon tai kolopuiden, pystylahopuiden ja isojen haapojen säästämisvelvoitteen rikkominen ovat metsärikkomuksia. Metsälain rikkomusepäilyt Metsäkeskus ilmoittaa tarvittaessa poliisille.

• Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 29.5.2026: Pesintäaikaisia hakkuita koskevat lakimuutokset voimaan 1.6.2026
• Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 19.3.2026: Pesintäaikaisia metsänhakkuita koskevat lakiesitykset etenevät eduskuntaan
• Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi metsälain, luonnonsuojelulain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta (eduskunta.fi)
• Tietoa lakiesitysten käsittelyn etenemisestä (eduskunta.fi)