Juurikäävät lahottavat puita ja aiheuttavat metsissä suuria taloudellisia vahinkoja. Metsätuholaki velvoittaa juurikäävän torjuntaan sen leviämisen riskialueilla 1.5.–30.11. havupuuvaltaisissa metsissä. Torjuntaa suositellaan kuitenkin tekemään jo tätä aiemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä aina, kun sää on lämmin ja suotuisa juurikäävän leviämiselle.
Juurikääpien itiöt alkavat levitä keväällä, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi +5 asteen yläpuolelle. Alueelliset erot lämpötilojen vaihtelussa, kasvukauden alkamisessa ja juurikäävän itiöiden leviämisessä voivat olla suuria.
– Etelä-Suomessa juurikäävän torjunta kannattanee aloittaa jo huhtikuun alkupuolella. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kevät etenee tavallista nopeammin ja kasvukausi alkaa aikaisin, sanoo valmiuspäällikkö Eija Vallius Suomen metsäkeskuksesta.
Juurikääpien leviämistä torjutaan käsittelemällä kannot torjunta-aineella hakkuun yhteydessä. Juurikäävän torjunta on metsän hakkaajan vastuulla.
Kantokäsittelyä on tehtävä havupuuvaltaisissa metsissä juurikäävän leviämisen riskialueilla. Kaikki havupuiden läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat kannot pitää käsitellä juurikäävän torjunta-aineella. Torjunta-aineen pitää peittää vähintään 85 prosenttia kunkin käsiteltävän kannon pinnasta.
Juurikäävän leviämisen riski kannattaa muistaa myös metsänhoitotöissä. Kantojen käsittely on mahdollista, vaikkakin työlästä, myös havupuuvaltaisten taimikoiden harvennusten yhteydessä.
Sienitaudit leviävät pitkän aikaa näkymättömissä
Sienitaudeista juurikäävät ovat merkittävimpiä puiden lahottajia talousmetsissä. Sienitautien leviämistä on tärkeää estää, koska ne voivat lisätä metsän alttiutta myöhemmille vahingoille ja kasvutappioille, kuten kuivuus-, tuuli- ja hyönteistuhoille.
– Sienitaudit leviävät puiden juuristoissa ja runkojen tyvillä pitkän aikaa näkymättömissä. Niiden vaikutukset näkyvät usein vasta myöhemmin hakkuun yhteydessä tai myrsky- tai hyönteistuhoina, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta.
Lämpenevä ilmasto ja äärevät sääolosuhteet hyödyttävät metsätuhojen aiheuttajista erityisesti sienitauteja. Juurikäävän torjunta kannattaa tehdä mahdollisimman laadukkaasti, koska niin voidaan estää tehokkaasti sienitautien leviäminen kantojen sahauspintojen kautta.
Sienitaudit on hyvä huomioida jo nuorissa metsissä, sillä myöhemmin niistä on vaikeampi päästä eroon. Jos juurikääpä on levinnyt havupuihin, säilyy se puiden juuristoissa useita vuosikymmeniä. Kuusenjuurikäävän pahoin vaivaamilla alueilla kasvatettava puulaji kannattaa vaihtaa päätehakkuun jälkeen rauduskoivuun, jos kasvupaikka vain on koivulle sopiva.
Lue lisää metsätuholain velvoitteista Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Kantokäsittelyn laadunvarmistuksesta ja torjunta-aineista on tietoa Metsätehon verkkosivuilla.
Tutustu juurikääpäoppaaseen:
Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta -opas (pdf, 2.77 MB)
Lisätietoja:
Juho Kokkonen
metsänhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 348 3332
juho.kokkonen
metsakeskus.fi (juho[dot]kokkonen[at]metsakeskus[dot]fi)
Eija Vallius
valmiuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 050 477 6208
eija.valliusmetsakeskus.fi (eija[dot]vallius[at]metsakeskus[dot]fi)