Sateinen syksy on koetellut Pirkanmaan yksityisteiden kuntoa. Kelirikko voi johtaa esimerkiksi tien pysyvään vaurioitumiseen ja suuriin kustannuksiin.
Tänä vuonna sateiset ja lämpimät kelit ovat jatkuneet poikkeuksellisen pitkään. Sääilmiön vaikutukset näkyvät myös Pirkanmaan yksityisteillä.
- Moni entisestään heikkokuntoinen tie saattaa nyt muistuttaa enemmän perunapeltoa kuin liikennekelpoista tietä, sanoo projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.
Metsäkeskuksen tietojen mukaan kolmasosalla Pirkanmaan yksityisteistä on kunnossapitoon tai kantavuuteen liittyviä puutteita, ja viidesosa alueen yksityisteiden silloista lähestyy elinkaarensa loppua.
Kelirikosta kärsivät erityisesti huonokuntoiset tiet
Kelirikko heikentää erityisesti päällystämättömien teiden kantavuutta ja saattaa pehmentää ne tilapäisesti täysin kulkukelvottomiksi. Kelirikko on tyypillisintä keväällä lumien sulamisen yhteydessä, mutta pitkät sadejaksot voivat aiheuttaa kelirikkoa myös syksyllä. Syksyn kelirikot päättyvät, kun tiet jäätyvät.
- Tiekunnat ovat joutuneet asettamaan painorajoituksia ja kelirikoista varoittavia liikennemerkkejä teitä suojellakseen. Painorajoitukset koskevat yleensä vain raskasta kalustoa, mutta myös ylimääräistä henkilöautoliikennettä tulisi näillä teillä välttää. Kelirikon aikana tielle aiheutuneista vaurioista vastaa tien käyttäjä tai kuljetuksen tilaaja, Lähteenmäki huomauttaa.
Kelirikko ei ole vain tilapäinen ongelma. Kun tien runko vettyy ja kantavuus menetetään, voi tie painua, halkeilla ja menettää muotonsa.
- Yksityisteiden perusongelmana on niiden huono kantavuus. Mitä huonokuntoisempi tie on, sitä pahemmin se kärsii kelirikoista. Jos kelirikkoon ei reagoida, voi se johtaa esimerkiksi tien rakenteiden pysyvään vaurioitumiseen ja huomattaviin kustannuksiin tiekunnalle, Lähteenmäki kertoo.
Kunnostukseen on saatavilla myös tukea
Teitä kunnostamalla voidaan vähentää kelirikon vaikutuksia. Hyvällä ja säännöllisellä kunnossapidolla tien rakenteet pysyvät toimivina ja niiden kantavuus säilyy myös ääriolosuhteissa. Pieniä ongelmakohtia, kuten teiden notkopaikkoja, voidaan kunnostaa tiekunnan omalla rahoituksella. Suurempiin perusparannuksiin kannattaa taas hakea valtion avustuksia.
- Valitettavasti yksityisteiden avustusmäärärahat ovat ensi vuonna riittämättömät. ELY-keskusten myöntövaltuus on vain 5,5 miljoonaa euroa, mikä on hyvin vähän, kun yksityisteitä on Suomessa 370 000 kilometriä, Lähteenmäki sanoo.
Metsäkeskus voi lisäksi myöntää metsätalouden kannustejärjestelmän mukaista tukea metsäteiden perusparannukseen.
Yksityistieverkko huoltovarmuuden varmistajana Pirkanmaalla -hanke jakaa tietoa yksityisteistä sekä avustaa tiekuntin toimintaa. Hanke saa rahoitusta EU:n maaseuturahastosta.
Lisätiedot:
Petri Lähteenmäki
projektipäällikkö
Suomen metsäkeskus
050 521 8287
petri.lahteenmaki@metsakeskus