Tiivistelmä
Pohjois-Karjalan metsäohjelma tukee ja toteuttaa Kansallista metsästrategiaa (KMS2035) maakunnassa. Kansallisen metsästrategian päämäärien saavuttamiseksi alueella määriteltiin maakunnan ominaispiirteiden mukaiset painotukset ja yhteensä 12 toimenpidettä.
Alueellisesti keskeisten toimenpiteiden tavoitteena on pitää metsät terveinä ja elinvoimaisina. Ohjelma vahvistaa metsien monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä lisäämällä elinympäristöjen ja suometsien hoidon osaamista ja tuomalla luonnonhoito yhä lähemmäksi arkimetsänhoitoa. Samalla vahvistetaan hiilinieluja ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Suometsien hoidon osaamista lisätään niin, että hiilensidonta ja vesiensuojelu otetaan entistä paremmin huomioon. Tuhonkestävyyteen kiinnitetään huomiota koko metsän elinkaaren aikana ja metsätuhojen leviämistä ehkäistään tunnistamalla ja torjumalla niitä. Erilaisin keinoin pyritään lisäämään puuston kasvua ja samalla hiilensidontaa. Tiestön kunnosta ja saavutettavuudesta huolehtiminen on tärkeää kaikelle metsien käytölle.
Maakunnan monipuolista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden osaamista ja verkostoa hyödynnetään tehokkaasti maakunnan ja koko metsäalan kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Tutkimusta viedään monipuolisesti käytäntöön ja elinkeinojen hyväksi.
Ohjelman toteutuksesta vastaavat metsäalan toimijat yhdessä. Tärkeässä roolissa ovat hankkeet ja niiden rahoitus. Pohjois-Karjalan metsäneuvosto edistää ja seuraa ohjelman toimeenpanoa. Ohjelmaa tarkistetaan ja päivitetään ohjelmakauden puolivälissä 2028.
- Ekologinen kompensaatio: Vapaaehtoinen luonnonsuojelulain mukainen menettely, jossa toiminnanharjoittaja hyvittää aiheuttamansa luontohaitan esimerkiksi ennallistamalla tai suojelemalla arvokkaita alueita. Käytetään vasta, kun haittojen välttäminen ja lieventäminen ei ole mahdollista. Toteutusta ohjaavat lainsäädäntö ja ympäristöministeriön asetus.
- Forest Joensuu: Joensuun seudulla toimiva tutkimus-, koulutus- ja innovaatioverkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä kansainvälisesti.
- JTF-rahasto: Just Transition Fund – Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka tukee mm. turvetuotantoalueiden ennallistamista ja vesistöjen kunnostamista.
- Luke: Luonnonvarakeskus.
- Luonnonarvokauppa: Järjestelmä, jossa maanomistaja sitoutuu vapaaehtoisesti ylläpitämään tai lisäämään luonnonarvoja (esim. monimuotoisuutta, maisema-arvoja) määräajaksi ja saa siitä korvauksen. Ostajina voivat olla yritykset, kunnat tai muut tahot. Tyypillisiä toimenpiteitä: suon ennallistaminen, metsän suojelu, perinnebiotooppien hoito.
- Metka: Metsätalouden määräaikainen kannustejärjestelmä.
- MHY Pohjois-Karjala: Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala.
- SOVA-ryhmä: Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointiryhmä.
- Syke: Suomen ympäristökeskus.
- UEF: Itä-Suomen yliopisto.
- VMI: Valtakunnan metsien inventointi.
Johdanto
Alueellinen metsäohjelma on metsälain mukainen alueen metsäalan kehittämisohjelma. Metsäkeskuslain mukaan alueellisen metsäneuvoston tehtävä on laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa. Ohjelmaa laadittaessa Metsäkeskus on yhteistyössä metsäalaa edustavien ja muiden metsiä hyödyntävien tahojen kanssa.
Kansallinen metsästrategia alueellisten metsäohjelmien taustalla
Vuoteen 2035 ulottuva Kansallinen metsästrategia (KMS2035) sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset ja kuvaa metsäalan kehittämisen tahtotilan ja tärkeimmät tavoitteet. Se on elinkeinostrategia, joka huomioi niin ihmisten, ympäristön kuin taloudenkin tarpeet.
Strategia ottaa ajanmukaisesti huomioon kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen sekä metsien merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Metsästrategian visio on ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Tämä saavutetaan strategian päämäärien kautta, kun
- Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle
- metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
- vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
- vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.
Kansallisella metsästrategialla on suora yhteys alueellisiin metsäohjelmiin, kun sen päämäärät on otettu myös alueellisten metsäohjelmien päämääriksi. Alueellinen metsäohjelma tukee Kansallisen metsästrategia 2035:n toteuttamista maakunnallisella tasolla maakunnan oman tilanteen, tarpeen ja tavoitteiden mukaisin toimenpitein.
Metsäohjelman laatiminen ja hyväksyminen
Pohjois-Karjalan metsäohjelma laadittiin laajalla sidosryhmien kokoonpanolla. Pohjois-Karjalan metsäneuvosto käynnisti työn kokouksessaan 25.11.2024 päättämällä alueen sidosryhmistä koostuvat valmisteluryhmät ja niiden jäsenet. Valmisteluryhmiä oli kolme (Metsien kasvu, Elonkirjoa talousmetsissä ja Metsäalan uudistuminen ja kilpailukyky) ja niiden puheenjohtajat nimettiin metsäneuvoston jäsenistä.
Ennen metsäohjelman valmistelua Metsäkeskuksen asiantuntijat laativat joulukuussa 2024 kansallisen tason ja Pohjois-Karjalan tilanneanalyysin, joka lähetettiin ennakkomateriaalina metsäneuvostolle ja valmisteluryhmille. Ennen valmisteluryhmien työpajoja metsäneuvostolle ja valmisteluryhmien jäsenille lähetettiin ennakkokysely.
Valmisteluryhmille järjestettiin talven ja kevään 2025 aikana yhteensä kuusi työpajaa ja metsäneuvoston pyynnöstä Forest Joensuu -verkostolle yksi työpaja. Forest Joensuu on Joensuun seudulla toimiva tutkimus-, koulutus- ja innovaatioverkosto, jonka tavoitteena on muun muassa vahvistaa alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä kansainvälisesti. Metsäneuvosto käsitteli kevään kokouksissa valmisteluryhmien ehdotuksia ja työsti ohjelman lopullisen sisällön. Kaikkien valmisteluryhmien läpileikkaavina näkökulmina olivat ilmasto, monimuotoisuus ja elinkeinot.
Ohjelman vaikutusten arviointi tehtiin maakunnan Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi SOVA -ryhmässä 20.8.2025.
Sidosryhmien edustajia oli ohjelman valmistelussa mukana 19 organisaatioista ja yhteensä 40 henkilöä osallistui useisiin työpajoihin. Ohjelman valmisteluvaiheessa otettiin huomioon Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman samanaikainen valmistelu ja sisältöjen linjaukset sovitettiin toisiaan täydentäviksi. Lisäksi metsäohjelmaa esiteltiin Pohjois-Karjalan maakuntahallitukselle 27.10.2025. Ohjelmaluonnos lähetettiin syksyllä 2025 laajasti lausuntokierrokselle. Sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella luonnokseen tehtiin tarvittavat täydennykset, jotka käsiteltiin ylimääräisessä metsäneuvoston kokouksessa marraskuussa. Pohjois-Karjalan metsäneuvosto hyväksyi ohjelman kokouksessaan 8.12.2025.
Toimintaympäristö
Valtakunnallinen tilannekuva
Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja ohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan PESTEL-analyysillä ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi. Analyysin tiivistelmä on liitteenä 1.
Pohjois-Karjalan tilannekuva
Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina koronapandemian sekä talous- ja maailmanpoliittisen epävakauden vuoksi myös Pohjois-Karjalassa. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä on lisännyt paineita maakunnan metsien käytölle, mutta toisaalta hyvä puun hinta viime vuosina on kannustanut harvennusrästien hoitamiseen. Itärajan sulkeutuminen ja Saimaan kanavan käytön estyminen muuttivat maakunnan logistista asemaa merkittävästi. Muuttunut geopoliittinen tilanne on nostanut turvallisuuden ja huoltovarmuuden keskeisiksi kehittämisen painopisteiksi niin maakunnassa kuin kansallisesti.
Metsäsektorilla on keskeinen rooli maakunnan taloudessa ja työllisyydessä. Metsäbiotalous on hieman keskimääräistä suurempi muihin maakuntiin verrattuna. Sen tärkeys maakunnan taloudessa on kuitenkin huomattavasti tätä suurempi. Metsäbiotalouden suurimpia toimialoja ovat massa- ja paperiteollisuus sekä puutuoteteollisuus. Noin 20 % maakunnassa hakatusta puusta menee jalostettavaksi muihin maakuntiin. (Tapio Oy - Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnissa 2024)
Vuonna 2022 metsäbiotalouden suhteellinen osuus maakunnan koko talouden kokonaistuotoksesta oli 18 % eli noin kolminkertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna, samoin kuin arvonlisän osuus 12,2 %. Osuudet maakunnan työllisistä (5,5 %) ja investoinneista (8,4 %) olivat noin kaksinkertaisia maan keskiarvoon verrattuna (Taulukko 1).
Pohjois-Karjalassa metsien kasvu on suurempi kuin poistuma. Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio on noin 7,59 milj. m³/v, mikä on noin 88 % hakkuumahdollisuuksista (ks. taulukko 1). Taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästit ovat edelleen haaste, ja hoitomäärät olleet aiemman alueellisen metsäohjelman tavoitetasoa alhaisemmat. Noin 84 % Pohjois-Karjalan metsien pienistä ja varttuneista taimikoista on metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä tai tyydyttäviä, välttävien ja vajaatuottoisten osuus on noin 16 %.
Merkittävä määrä ojitettuja suometsiä on tulossa lähivuosina uudistamisikään maakunnassa. Avohakkuiden osuus ilmoitettujen suometsien uudistushakkuiden pinta-alasta vuonna 2024 oli 87 %, mikä oli valtakunnan keskiarvoa merkittävästi korkeampi. Suometsien hoidossa on uuden tutkimustiedon mukaan mahdollisuuksia ja keinoja hillitä kasvihuonekaasupäästöjä ja välttää vesistöjen kuormitusta muun muassa säätelemällä suon pohjaveden pintaa eri tavoin tai suosimalla rehevillä turvekankailla, joissa on jo valmiiksi hyvälaatuinen kuusialikasvos, jatkuvaa kasvatusta.
Yksityiset metsänomistajat omistavat merkittävän osan metsäpinta-alasta, ja siksi heidän roolinsa metsien hoidossa, käytössä ja niihin liittyvässä päätöksenteossa korostuu.
Tieverkoston kunto rapistuu ja korjausvelka kasvaa koko maassa ja myös Pohjois-Karjalassa. Yksityisteiden kunnostuksen tukirahoitus on riittämätöntä tarpeeseen nähden, eikä tilanteeseen ole näkyvissä parannusta. Maakunnassa on noin 4250 tiekuntaa ja niiden hallinnoimien yksityisteiden kokonaispituus on yhteensä 10400 km. Yksityisteistä 42 % on hyvässä, 28 % tyydyttävässä ja 30 % huonossa kunnossa. Näillä teillä on yhteensä noin 336 siltaa tai suurikokoista rumpua, joista noin 13 % on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Tyydyttävässä kunnossa silloista on 44 % ja hyväkuntoisia 43 %. Näiden lisäksi maakunnassa on huomattava määrä siltoja yksityisteillä, joilla ei ole tiekuntaa.
Ilmaston lämpeneminen voimistaa ja luo jatkossa uusia metsiin kohdistuvia tuhoriskejä. Eri asteisia tuhoja on havaittu 48 prosentilla metsämaata, joista vakavia tuhoja 1,5 prosentilla metsämaasta.
Viimeisen viiden vuoden aikana merkittävin tuhonaiheuttaja metsänkäyttöilmoituksilla ilmoitetuissa tuhohakkuissa ovat olleet myrskytuhot, hyönteis- ja sienituhosta johtuvien hakkuiden ollessa vielä maltillisia. Sieni- ja hyönteistuhojen aiheuttajat ovat kuitenkin hyötyneet viime vuosien kuumista ja kuivista kesistä ja niiden vuosittaiset tuhohakkuuilmoitukset ovatkin yli kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Siksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää puulajivalintoihin, jopa hieman ennakoiden puuston elinaikana tapahtuvia muutoksia. Metsien elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta huolehtimalla voidaan ylläpitää metsän kykyä sitoa ja varastoida ilmakehässä olevaa hiilidioksidia ja siten kykyä hillitä ilmastonmuutosta.
Talousmetsien luonnonhoidon keinojen merkitys korostuu, kun metsien käyttö lisääntyy. Metsänomistajien aktiivinen toiminta on myös metsien elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevaa. Monimuotoisuutta ylläpidetään talousmetsissä metsikön rakennepiirteiden monipuolistamisen ja luontokohteiden suojelun kautta ja kehitys on ollut hyvään suuntaan. Lahopuuston määrä on kasvanut Pohjois-Karjalassa, ollen nyt 5,7 m3/ha ja lehtipuiden osuus kokonaispuustosta 21,5 % on säilynyt vakaana. Elävien säästöpuiden ja lahopuun määrän oletetaan lisääntyvän ja monipuolistumaan muun muassa metsäsertifioinnin uusien kriteerien vuoksi. Metsälakikohteita on rajattu metsätalouden ulkopuolelle 8832 ha. Kolmen edellisen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan lisääntyneet hakkuut eivät ole Pohjois-Karjalassa pienentäneet kahden vanhimman ikäluokan (> 120 v. metsä) pinta-alaa.
Metsiä on suojeltu Pohjois-Karjalassa 7,6 % metsäpinta-alasta. Suojeltujen metsien määrä on kasvanut viime vuodet pari sataa hehtaaria vuosittain. Suojelupinta-ala tulee jatkossa jonkin verran kasvamaan EU:n biodiversiteettistrategian velvoitteiden sekä Helmi- ja Metso-ohjelmien toteuttamisen kautta. Luonnonarvokauppa ja ekologinen kompensaatio ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti. Maakunnassa on tärkeää seurata niiden kehitystä tarkasti, sillä markkinoiden vahvistuessa nämä voivat tarjota metsänomistajille Ja muille toimijoille uusia mahdollisuuksia ja samalla edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
Taulukko 1. Pohjois-Karjalan avainlukuja.
| Tilannekuva | Pohjois-Karjala | Koko Suomi |
|---|---|---|
| Aluetalous | ||
| Metsäalan osuus maakunnan koko talouden | ||
| ...tuotoksesta perushintaan, % | 17,6 | 6,5 |
| ...bruttoarvonlisästä, % | 12,2 | 4,4 |
| ...työllisistä, % | 5,5 | 2,4 |
| ...investoinneista, % | 8,4 | 4,0 |
| Metsäalan työlliset, hlö | 3 669 | 66 100 |
| Puun myyntitulot, 1000 € (vuonna 2022) | 268 191 | 2 849 659 |
| Metsien käyttö | ||
| Metsäalaa maapinta-alasta, % | 89 | 86 |
| Yksityismetsien osuus, % | 52 | 51 |
| Metsän kasvu, milj. m3 | 9,7 | 103 |
| Puuston keskikasvu, m3/ha/v | 6,0 | 4,5 |
| Suurin ylläpidettävä hakkuusuunnite, milj. m3 | 7,6 | 79,8 |
| Käyttö, markkinahakkuut, milj. m3 | 7,2 | 75,1 |
| Monimuotoisuus | ||
| Lakiin perustuvan suojelun pinta-ala, 1000 ha | 83,4 | 2 474 |
| Lakiin perustuvan suojelun osuus, % | 5,3 | 10,8 |
| Monimuotoisuus, 1000 ha | 38,1 | 502,3 |
| Monimuotoisuus, % | 2,4 | 2,2 |
| Rajoitettu käyttö, 1000 ha | 16,6 | 410,5 |
| Rajoitettu käyttö, % | 1,0 | 1,8 |
| Kuolleen puun määrä, m3/ha | 5,7 | 6,9 |
Aluetalous - tietolähde: Rahaa ja työtä metsistä -verkkopalvelu (Tilastokeskuksen aineisto) 17.6.2025
Metsien käyttö - tietolähde: Luonnonvarakeskus, metsävarat 17.6.2025
Monimuotoisuus - tietolähde: Luonnonvarakeskus, metsien suojelu 19.11.2025.
- Lakiin perustuvan suojelun pinta-ala: luokat 1A+1B+1C lakisääteiset suojelualueet (metsä- ja kitumaalla)
- Monimuotoisuus: luokat 2A+2B talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet (metsä- ja kitumaalla)
- Rajoitettu käyttö: luokka 3 luontoarvojen suojelua tukevat metsät, muut erityisalueet ja -kohteet, rajoitettu metsätalouskäyttö (metsä- ja kitumaalla)
Maakunnan teollisuusinvestointeja on hidastanut paitsi epävakaa taloustilanne, myös tulevaisuuden ennakoinnin haastavuus. Sähkönsiirtoverkkojen kapasiteetti ja uusiutuva energia ovat ratkaisevan tärkeitä useiden investointien toteuttamiselle ja niissä alueella on rajoitteita. Puolustusvoimien tutkajärjestelmät rajoittavat tuulivoimaloiden rakentamista Pohjois-Karjalassa.
Joensuun Biocoal Oy rakensi Joensuuhun Euroopan suurimman teollisen mittaluokan torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen, jonka toiminta käynnistyi toukokuussa 2025. Samalle alueelle Savon Voiman sähkö- ja lämpövoimalaitoksen kupeeseen on rakenteilla uusiutuvan energian keskittymä, joka sisältää muun muassa vihreän vedyn ja aurinkovoiman investointihankkeita. Business Finland myönsi P2X Solutions Oy:lle 60 miljoonaa euroa tukemaan uusiutuvan vedyn ja synteettisen metanolin tuotantolaitoksen investointipäätöstä. Laitoksen on tarkoitus käyttää hiilidioksidin lähteenä Savon Voiman CHP-laitoksen ja biohiilen tuotantolaitoksen savukaasuja.
Stora Enso investoi hiljattain 38 miljoonaa euroa valkaisemattoman sellun tuotantoon Enocellin tehtaalla Uimaharjussa Joensuussa. Valkaisemattoman sellutonnin tuotannosta syntyvä hiilijalanjälki on valkaistua sellua yli 20 prosenttia pienempi. UPM Joensuun vaneritehdas puolestaan kasvatti tuotantokapasiteettiaan investoimalla 10 miljoonaa euroa uusiin jatkojalostuslinjoihin vuonna 2023.
Binderholz Nordic on investoinut viime vuosina yli 40 miljoonaa euroa Lieksan sahan jalostuskapasiteetin kasvattamiseen. Lieksassa toinen merkittävä työllistäjä on Pankaboard Oy, joka valmistaa erikoiskartonkeja. Green Fuel Nordic Oy:n bioöljyn tuotantolaitokselle haetaan konkurssin jälkeen jatkajaa, jotta toiminta voitaisiin käynnistää uudelleen.
Kiteelle Puhokseen on rakenteilla valtakunnallisestikin ainutlaatuinen bio- ja puuterminaalikokonaisuus, joka on tarkoitettu materiaalien käsittelyyn, välivarastointiin ja jatkojalostamiseen. Alueelle on jo sijoittunut muun muassa Karjalan Metsä ja Energia Oy sekä Nordic Freeze Dry Oy, joka tarjoaa laitoksessaan esimerkiksi marjojen ja sienten pakastekuivauspalveluita. Aisti Oy rakentaa Puhokseen puukuituisia akustiikkalevyjä valmistavan tehtaan vuonna 2026. Investoinnin arvo on noin 30 miljoonaa euroa.
Uusia viime vuosina aloittaneita innovatiivisia yrityksiä ovat muun muassa SilvaDrones Oy, Kelluu Oy ja Hiil Oy. Silvadrones on droonipohjaisen boorilannoitusmenetelmän edelläkävijä ja Hiil valmistaa kierrätyspuusta pitkäikäistä ja myrkytöntä rakennusmateriaalia hiiltämällä sen pintaa. Alueen kaukokartoitusosaamisen edelläkävijyyttä vahvistaa entisestään Kelluu, joka tuottaa tietoa ympäristöstä käyttämällä autonomisia ilmalaivoja. Yritys valittiin mukaan Naton innovaatio-ohjelmaan ainoana suomalaisena yrityksenä vuonna 2025.
Maakunnassa voi opiskella metsäalaa kaikilla koulutustasoilla metsurista tohtoriksi, ja koulutus on kansainvälisesti arvostettua. Metsäala onkin ollut maakunnan pitkäaikainen vahvuus, jota tukee laaja ja monipuolinen, kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkosto. Tätä verkostoa on viime vuosina luotsannut Forest Joensuu, joka palkittiin tasavallan presidentti Alexander Stubbin myöntämällä vuoden 2024 kansainvälistymispalkinnolla yhteisökategoriassa.
Visio
Kasvavaa hyvinvointia ja elinvoimaa Pohjois-Karjalan metsistä ja metsille.
Maakunnan metsät ovat elinvoimaisia ja niiden käyttö on monipuolista ja vastuullista. Elinvoimaisuus tarkoittaa hyvää metsien terveyttä, kasvua ja monimuotoisuutta, jolloin metsät myös sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja sitovat parhaiten hiiltä. Metsien monipuolinen käyttö on muun muassa puuntuotantoa, virkistystä, luontomatkailua, metsästystä, marjastusta ja sienestystä, hiilensidontaa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamista esimerkiksi suojellen.
Maakunnan metsäosaaminen tuottaa ratkaisuja ja vientituotteita globaaleihinkin haasteisiin. Yhteistyö yritysten, tutkimuksen, oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden välillä on tiivistä ja monipuolista ja se tuottaa uutta liiketoimintaa ja sitä kautta työpaikkoja ja elinvoimaa alueelle. Vahvaa tutkimustietoa viedään tehokkaasti käytäntöön ja päätöksenteon tueksi. Maakunnan metsäosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristö ja kestävästi tuotettu puuraaka-aine houkuttelevat maakuntaan uusia investointeja.
Päämäärä 1: Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
Päämäärän toimenpiteillä turvataan metsien hyvää alkukehitystä ja kasvua sekä pidetään metsät terveinä ja elinvoimaisina. Samalla vahvistetaan hiilinieluja ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Ilmastonmuutos on aiheuttanut lisääntyviä tuhoja myös maakunnan metsissä. Elinvoimainen ja monimuotoinen metsä toipuu hyvin luontaisista häiriöistä ja pystyy tarjoamaan myös jatkossa mahdollisuuksia sekä hyvinvointia monin eri tavoin.
Merkittävä määrä ojitettuja suometsiä maakunnassa on tulossa lähivuosina uudistamisikään. Tämän vuoksi suometsien hoidon osaamista lisätään niin, että hiilensidonta ja vesiensuojelu otetaan entistä paremmin huomioon. Nuorten metsien tuhonkestävyydestä huolehditaan ja metsätuhojen leviämistä ehkäistään tunnistamalla ja torjumalla olemassa olevia metsätuhoja. Puuston kasvua ja samalla hiilensidontaa lisätään eri tavoin. Tiestön kunnosta huolehtiminen on tärkeää muun muassa saavutettavuuden, huoltovarmuuden, turvallisuuden ja metsien monikäytön näkökulmasta.
Toimenpiteet
Tavoitteena on lisätä suometsien käytön osaamista siten, että
- metsänkäsittelymenetelmät monipuolistuvat suometsissä, tukien ilmastonmuutoksen hillintää
- turvataan puuntuotantoa ja monimuotoisuutta ja samalla minimoidaan haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia suometsissä
- ojien kunnostuksessa kiinnitetään huomioita ojasyvyyksiin ja kunnostusojituksen tarveharkintaan.
Osaamista ja tietoisuutta lisätään koulutus- ja viestintäyhteistyönä. Kohderyhmiä ovat muun muassa metsänomistajat, koneyritykset, puunostajat ja metsäpalveluyritykset.
Hankkeessa järjestetään koulutusta ja tiedonvälitystilaisuuksia, joilla lisätään keinoja ja osaamista
- valuma-aluetason suunnitteluun
- hyödyntää tuoretta tutkimustietoa ja asiantuntijaosaamista käytäntöön
- hyödyntää mm. suometsänhoidon paikkatietoaineistoja ja -työkaluja niin, että toimenpiteet ovat mahdollisimman kustannustehokkaita sekä vaikuttavia ympäristön ja vesistöjen kannalta
- toteuttaa jatkuvaa kasvatusta siihen soveltuvilla kohteilla
- edistää vesiensuojelua suometsissä.
Lisäksi mahdollisuuksien mukaan kehitetään ja viedään käytäntöön esimerkiksi uusia paikkatietoaineistoja, suometsien hoitomenetelmiä ja teknologiaa. Tunnistetaan suometsien merkitys ennallistamistavoitteissa, viestitään tutkimustietoon pohjautuen ennallistamisen eri mahdollisuuksista ja varaudutaan toimenpideohjelman toimeenpanoon. Heikkotuottoisia soita voidaan jättää myös ennallistumaan itsekseen.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Hankkeen toteuttajaksi ehdotetaan Metsäkeskusta. Valmisteluvaiheessa kuullaan sidosryhmiä, kuten Luonnonvarakeskusta, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalaa ja oppilaitoksia. Yhdessä määritellyt toimenpiteet ja mahdolliset rahoituslähteet lopulta määrittelevät hankkeen yhteistyökumppanit.
Seurantaindikaattoreita ja niiden tietolähteitä ovat esimerkiksi
- ilmoitetut uudistushakkuupinta-alat ja jatkuvan kasvatuksen pinta-alat suometsissä (metsänkäyttöilmoitukset)
- suometsänhoidon metka-tuen pinta-ala
- vesien tilan muutokset (Syke, Lupa- ja valvontavirasto).
Tavoitteena on
- lisätä metsien kasvua ja turvata sopeutuminen lämpenevään ilmastoon
- varmistaa laadukas uudistaminen jalostettua viljelymateriaalia hyödyntäen
- hoitaa taimikot ja nuoret kasvatusmetsät laadukkaasti ja oikea-aikaisesti
- vahvistaa hiilensidontaa
- parantaa metsätalouden kannattavuutta ja riskienhallintaa.
Toimenpide toteutetaan koulutus- ja viestintäyhteistyönä metsänomistajien, koneurakoitsijoiden ja metsäammattilaisten tiedon ja osaamisen lisäämiseksi. Toimenpiteessä
- lisätään osaamista hoitaa uudistaminen ja nuorten metsien alkukehitys tehokkaasti ja nykysuositusten mukaisesti (esim. suosien sekapuustoisuutta) ottaen huomioon kasvuolosuhteiden muutos pitkällä tähtäimellä
- lisätään nuorten metsien hoitoa ja parannetaan uudistamisen sekä ensiharvennusten laatua (esim. vältetään liian voimakkaita harvennuksia)
- korostetaan metsien hoidossa ennakoivien toimenpiteiden ja tuhojen torjunnan merkitystä (esimerkiksi hirvituhojen torjunta männyn ja koivun kasvatuksen varmistamiseksi)
- kehitetään menetelmiä metsänomistajan päätöksenteon tueksi.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Vastuutahoksi toimenpiteen valmistelun käynnistämiseen ehdotetaan Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalaa ja mahdollisia yhteistyötahoja ovat muun muassa metsäpalveluyritykset ja muut puunostajat sekä Metsäkeskus.
Seurantaindikaattorit tarkennetaan toimenpiteen jatkotyöstössä sen perusteella, mitkä indikaattorit ovat hankkeen tai kampanjan valmisteluhetkellä helposti ja luotettavasti seurattavia. Näitä voivat olla
- valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistot
- taimikon ja nuoren metsänhoidon sekä pienpuun korjuun metka-tuki
- ensiharvennusten metsänkäyttöilmoitukset
- uudistamisen ja puunkorjuun laadun seuranta (Metsäkeskus, valtakunnallinen).
Tavoitteena on lisätä metsien kasvua, vahvistaa metsien hiilinieluja ja -varastoja sekä metsätalouden kannattavuutta.
Metsien kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseksi maakunnassa tehdään toimintasuunnitelma. Koulutus- ja viestintäyhteistyönä välitetään metsänomistajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa metsien kasvuun ja hiilensidontaan. Keinoja ovat esimerkiksi:
- terveyslannoitukset, joilla korjataan ravinne-epätasapainoista johtuvia kasvuhäiriöitä
- kasvatuslannoitukset, joilla lisätään puuston kasvua
- harvennukset voidaan tehdä lievinä
- metsäpinta-alan laajentaminen (joutomaat ja heikkotuottoiset pellot)
- kiertoaikoja voidaan pidentää maltillisesti, ottaen samalla huomioon tuhoriskit ja vaikutukset metsätalouden kannattavuuteen.
Tavoitteena on, että metsänomistaja tekisi päätöksensä asianmukaisen ja ajantasaisen tiedon pohjalta. Lisäksi hyödynnetään entistä tehokkaammin paikkatietoaineistoja ja kehitetään niitä edelleen.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Toimenpiteen vastuutaho on MHY Pohjois-Karjala. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Luke, Metsäkeskus, puunostajat, metsäpalveluyritykset.
Seurantamittareita ja niiden tietolähteitä ovat
- lannoituspinta-alat (VMI)
- lannoituksen metka-tuen käyttö (terveyslannoitus)
- uudistushakattujen metsien kehitysluokka ja keskiläpimitta (SMK)
- metsien kasvu (VMI)
- metsien hiilitase (Luke)
- metsitystuki (metka).
Tavoitteena on
- tunnistaa metsätuhoja seuraamalla aktiivisesti metsien terveyden tilannetta ja ehkäistä tuhojen leviäminen
- välttää mittavia metsätuhoja ja palautua tuhoista nopeasti, jolloin turvataan metsien kasvua ja hiilensidontaa.
Toimenpide toteutetaan koulutus- ja viestintäkampanjana metsänomistajien ja metsäammattilaisten tiedon ja osaamisen lisäämiseksi:
- Lisätään tietoisuutta tuhoriskien ja tuhojen tunnistamisesta, toimintavaihtoehdoista ja suosituksista riski- ja tuhokohteissa sekä metsätuholain velvoitteista ja ilmoitusvelvoitteista.
- Kehitetään ja hyödynnetään paikkatietoaineistojen ja teknologian mahdollisuuksia metsätuhojen hallinnassa ja torjunnassa.
- Kannustetaan hirvieläinvahinkokorvauksien hakemisessa.
Tuhojen torjunnan ennakointi on mukana toimenpiteessä 2 (turvaamme nuorten metsien kestävää alkukehitystä).
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Toimenpiteen vastuutaho määritellään ja sovitaan toimeenpanoryhmässä. Yhteistyötahoiksi on tunnistettu muun muassa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, UEF, Suomen riistakeskus, Luke, puunostajat, Metsäkeskus ja metsästäjät.
Seurantamittareita ovat
- metsätuhohakkuut (metsänkäyttöilmoitukset/Metsäkeskus)
- hirvieläinvahinkoarvioinnit (tuen seuranta/Metsäkeskus).
Tavoitteena on
- hyväkuntoinen metsä- ja yksityistieverkosto sekä terminaaliverkosto, jotka tukevat puuhuollon tarpeita
- metsien saavutettavuuden, raaka-aineiden saatavuuden sekä kilpailukyvyn paraneminen
- maaseudun elinkeinotoiminnan, pelastustoiminnan sekä metsien virkistyskäytön edellytysten paraneminen
- ylläpitää huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta.
Toimenpiteet koulutus- ja viestintäyhteistyönä metsänomistajien, tiekuntien, puunostajien ja maanrakennusurakoitsijoiden tiedon ja osaamisen lisäämiseksi:
- kehitetään ja koulutetaan teiden kunnostusten liiketoiminnallista kannattavuutta urakoitsijoille ja ylläpidetään kunnossapitoon liittyvää osaamista
- aktivoidaan tiekuntia
- hyödynnetään tuoretta tietoa teiden ja siltojen kunnosta (Metsäkeskuksen TIESIT-hanke).
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Vastuutaho määritellään ja sovitaan toimeenpanoryhmässä. Mahdollisiksi yhteistyötahoiksi on tunnistettu Suomen tieyhdistys, Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, Itä-Suomen elinvoimakeskus, tieisännöitsijät, puunostajat, urakoitsijat ja kunnat.
Seurantamittareita ja niiden tietolähteitä ovat:
- metkan metsätietuki (Metsäkeskus)
- yksityistieavustukset (Itä-Suomen elinvoimakeskus).
Päämäärä 2: Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
Tavoitteena on, että hyvä metsänhoito ja aktiivinen luonnonhoito vahvistavat metsien terveyttä ja tuhonkestävyyttä Pohjois-Karjalassa, ja talouskäytössä olevien metsien monimuotoisuuskehitys kääntyy elpymisuralle. Talousmetsien luonnonhoidon keinot otetaan laajasti käyttöön ja ne tulevat vähitellen luontevaksi osaksi jokapäiväistä metsänhoitoa. Erityisen arvokkaiden luontokohteiden ja elinympäristöjen kunnostusta sekä tietoa vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksista pyritään lisäämään. Vesiensuojelun osaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Muun muassa Metsäkeskuksessa vuoden 2026 aikana valmistuva valtakunnallinen luonnonhoidon ohjelma tulee esittämään konkreettisia toimia edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoitteena on, että
- metsien rakenne monipuolistuu
- monimuotoisuus ja sopeutumiskyky vahvistuvat
- metsätuhoriskit pienenevät
- vanhojen metsien vapaaehtoisesti suojeltu pinta-ala kasvaa METSO-ohjelman kautta.
Toimenpide toteutetaan koulutus- ja viestintäyhteistyönä, jonka kohderyhmänä ovat metsänomistajat, koneurakoitsijat ja metsätoimihenkilöt. Hankkeessa järjestetään koulutuksia tai muita tiedonvälitystilaisuuksia, joilla lisätään osaamista ja tietoisuutta eri rakennepiirteiden merkityksestä monimuotoisuudelle sekä toimenpiteistä, joilla monimuotoisuutta voidaan lisätä eri käsittelyvaiheissa.
Tärkeitä rakennepiirteitä ovat esim. sekapuustoisuus, lehtipuusekoitus, lahopuu eri muodoissaan, säästöpuut ja -ryhmät, suojavyöhykkeet ja -tiheiköt, vanhat ja järeät puut (erityisesti lehtipuut) sekä erirakenteiset metsät.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Vastuutahoksi ehdotetaan Metsäkeskusta ja mahdollisiksi yhteistyötahoiksi on tunnistettu muun muassa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, metsäpalveluyritykset ja muut puunostajat.
Seurantaindikaattorit tarkennetaan toimenpiteen jatkotyöstössä sen perusteella, mitkä indikaattorit ovat hankkeen tai kampanjan valmisteluhetkellä helposti ja luotettavasti seurattavia. Näitä voivat olla esimerkiksi
- sekapuustoisuuden muutos (VMI)
- lehtipuuosuuden muutos (VMI)
- kuolleen puun määrän kehitys (pysty- tai maapuu, lehti- tai havupuu) (VMI)
- yli 120-vuotiainen metsien pinta-ala (VMI).
- vapaaehtoisesti suojeltujen metsien pinta-alan kehittyminen (METSO ja HELMI)
Indikaattorien tietolähdeitä ovat muun muassa Luonnonvarakeskuksen tekemä valtakunnan metsien inventointi (VMI) ja Metsäkeskuksen kaukokartoitusaineisto.
Tavoitteena on, että
- monimuotoisuus vahvistuu ja luontoarvot paranevat
- vesistökuormitus pienenee ja vesien tila paranee pitkällä tähtäimellä
- ennallistamisen osaaminen vahvistuu
Toimenpide toteutetaan hankkeena tai kampanjana, jossa järjestetään koulutuksia, viestitään aktiivisesti ja esitellään esimerkkikohteita. Näin lisätään metsänomistajien tietoisuutta ja toimijoiden osaamista elinympäristöittäin luonnonhoidon ja ennallistamisen periaatteista töiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erilaisista tukimahdollisuuksista, joita on mahdollista hakea töiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Hankkeessa hyödynnetään Pohjois-Karjalan Luonnon monimuotoisuusohjelmaa sekä Helmi-kohteita ja -keskittymiä esimerkki- ja pilottikohteina sekä edistetään Metso- ja Helmi- rahoitusten, metka-tukien ja Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF-rahasto) tukien käyttöä. Hankkeessa varaudutaan myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Vastuutahoksi ehdotetaan Metsäkeskusta ja mahdollisiksi yhteistyötahoiksi tunnistettiin muun muassa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, puunostajat, metsäpalveluyritykset, Metsähallitus ja Itä-Suomen elinvoimakeskus.
Seurantaindikaattorit tarkennetaan toimenpiteen jatkotyöstössä sen perusteella, mitkä indikaattorit ovat hankkeen tai kampanjan valmisteluhetkellä helposti ja luotettavasti seurattavia. Näitä voivat olla esimerkiksi
- suunniteltujen ja hoidettujen elinympäristöjen määrä luontotyypeittäin (Metso ja Helmi) (Itä-Suomen elinvoimakeskus)
- metka-luonnonhoidon tuen käytön kehitys (Metsäkeskus)
- koulutusten ja niihin osallistuneiden lukumäärä (Metsäkeskus).
Tavoitteena on, että
- vesistökuormitus ja vesistövaikutukset pienenevät
- vesien tila paranee
- hiilinielujen ja -varastojen kasvu sekä sopeutuminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Toimenpide toteutetaan hankkeena tai kampanjana, jossa tehdään esim. näitä toimia koneurakoitsijoiden, maanomistajien ja metsäammattilaisten tiedon, osaamisen ja tietoisuuden lisäämiseksi:
- lisätään vesiensuojelun paikkatietoaineistojen- ja välineiden käyttöä metsässä tehtävien toimenpiteiden suunnittelussa
- lisätään vesiensuojelun valuma-aluesuunnittelua ja vesiensuojeluhankkeita ja -rakenteita vesiensuojelun painopistealueilla
- tuotetaan tutkimustietoon pohjautuvia tiedonjakomateriaaleja sekä oppaita
- järjestetään koulutusta ja viestintää metsätalouden toimenpiteiden vesiensuojelun suunnittelusta ja toteutuksesta , pienvesien kunnostushankkeista ja suometsien uudistamisen vaihtoehdoista.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Seurantaindikaattorit tarkennetaan toimenpiteen suunnitteluvaiheessa sen perusteella, mitkä indikaattorit ovat helposti ja luotettavasti seurattavia. Näitä voivat olla esimerkiksi
- vesiensuojeluhankkeiden ja -rakenteiden määrä (metka ja Itä-Suomen elinvoimakeskus)
- suometsien suunnitteluhankkeiden määrä (metka)
- vesien tila paranee (Itä-Suomen elinvoimakeskus, Syke)
- koulutusten ja niihin osallistuneiden määrä
Vastuutahoksi hankkeen valmisteluun ehdotetaan Metsäkeskusta ja mahdollisiksi yhteistyötahoiksi tunnistettiin muun muassa MHY Pohjois-Karjala, puunostajat, oppilaitokset, Metsähallitus, metsäpalveluyritykset, Elinvoimakeskukset, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys.
Päämäärä 3: Rakennamme kilpailukykyistä toimintaympäristöä uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle sekä vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla
Ohjelman tavoitteena on muun muassa hyödyntää maakunnan kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuinen metsäosaaminen tehokkaasti alueen elinkeinoelämän, metsänomistajien ja metsien hyväksi ja lisätä alueen houkuttelevuutta uusille investoinneille.
Maakunnan metsäosaaminen ja yritykset luovat puitteet tuottaa ratkaisuja globaaleihinkin haasteisiin. Tavoitteena on myös varmistaa metsäalan vetovoima ja osaavan työvoiman saanti myös tulevaisuudessa.
Tavoitteena on, että
- lapsilla ja nuorilla on tietoa monipuolisesta metsätaloudesta, metsän mahdollisuuksista ja metsäalan ammateista
- nuorten hakeutuminen metsäalan opintoihin maakuntaan on hyvällä tasolla
- metsäalan opiskelijoille löytyy hyvin harjoittelu- ja työpaikkoja maakunnasta
- metsäalan ammattilaisilla on mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa toimintaansa
- metsäalan työnantajilla on saatavilla osaavaa työvoimaa
- alan pitovoima ja houkuttelevuus ovat hyvällä tasolla.
Toimenpide käynnistyy toimintasuunnitelmalla, jonka valmistelu aloitetaan yhteisillä sidosryhmäkeskusteluilla. Varsinaiset toimenpiteet toteutetaan yhtenä tai useampana yhteistyöhankkeena, joissa esimerkiksi
- lisätään metsäalan koulutuksen vetovoimaisuutta ja nuorten hakeutumista metsäalalle, esim. lisäämällä eri oppilaitosten opinto-ohjaajien tietoa alasta ja alan opintomahdollisuuksista
- kehitetään keinoja metsäalan pitovoiman parantamiseksi, esim. yhteisohjaustoiminnan kehittäminen työnantajien ja harjoittelijoiden välille
- korostetaan metsäalan viestinnässä alan monipuolisuutta ja tuodaan esille metsätalouden ilmasto- ja monimuotoisuusnäkökulmia
- kehitetään metsäalan harjoittelupaikkatarjontaa sekä työllisyysmahdollisuuksia, myös alan vaihtajille ja maahanmuuttajille
- edistetään metsäalan toimijoiden uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kohderyhmät: lapset ja nuoret, kansainväliset opiskelijat, alan vaihtajat, maahanmuuttajat, biologian opettajat, opinto-ohjaajat, metsäalan ammattilaiset ja työnantajat.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Vastuutahoja toimenpiteen ja toimintasuunnitelman laatimisen käynnistämiselle ovat Itä-Suomen yliopisto ja Karelia amk, jotka kutsuvat sidosryhmät koolle. Yhteistyökumppaneiksi tunnistettiin muun muassa Riveria, Maaseutuammattiin ry, metsäalan yritykset ja muut työnantajat.
Seurantamittarit tarkentuvat toimenpiteen suunnittelun käynnistyessä, mutta mittareina voidaan pitää muun muassa metsäalalle opiskelemaan hakeneiden ja tutkinnon suorittaneiden henkilöiden määrien kehitystä alueen korkeakouluissa ja oppilaitoksissa (UEF, Karelia, Riveria) sekä metsäalalle työllistyvien suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden määrää.
Mittarien tietolähteet: Oppilaitokset, työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskus, Opetushallituksen Tilastopalvelu Vipunen.
Tavoitteena on, että
- Tutkimustieto siirtyy tehokkaasti ja monipuolisesti päättäjille ja käytännön toimijoille päätöksenteon tueksi, kullekin kohderyhmälle ymmärrettävässä muodossa. Yrityksille tutkimustiedon tehokkaampi hyödyntäminen tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Metsäalan liiketoiminta kasvaa, kilpailukyky ja kannattavuus paranee.
- Päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Toimijoilla ja maanomistajilla on enemmän tietoa toimenpiteiden suunnitteluun ja parempaan laatutiedon hyödyntämiseen.
Lisätään tutkimukseen pohjautuvaa viestintää kohdetason mukaisesti ja tuotetaan tietoon pohjautuvia tietotuotteita eri kohderyhmille. Viestintäkampanjan kohderyhmiä ovat yritykset, tutkijat, koulutuksen tuottajat, metsäammattilaiset, päättäjät.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Toimenpiteen vastuutaho on Business Joensuu. Seurantamittareita voivat olla uudet liiketoiminta-aihiot, tuotetut viestintämateriaalit, julkaisujen, somepostausten tai muun viestinnän näyttökerrat.
Mittarien tietolähteet: Business Joensuu, Luke, UEF, Karelia amk, Joensuun kaupunki.
Tavoitteena on hyödyntää maakunnan tutkimus- ja kehittämisosaamista tehokkaasti ja tuottaa erilaisia ratkaisuja tietopohjaiseen päätöksentekoon. Yhtenä sovelluksena selvitetään metsäsuunnitelmien tekemisen nykytilaa ja tehdään suunnitelma metsäsuunnittelun päivittämisestä tähän päivään, tavoitteena nostaa moderni metsäsuunnitelmien tekeminen valtavirraksi. Tavoitteiltaan erilaisten metsänomistajien päätöksenteon tueksi voidaan kartoittaa ja tuottaa apuvälineitä metsien käyttö- ja hoitomenetelmien vertailuun sekä monimuotoisuustoimien ja ennallistamisen vaikutusten ja kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Silloin
- metsänomistajien aktiivisuus lisääntyy, he tuntevat omien metsiensä mahdollisuudet ja pystyvät tekemään tavoitteidensa mukaisia päätöksiä
- metsätalouden suunnittelussa on paremmat edellytykset metsien kasvun lisäämiseen, ilmasto- ja monimuotoisuusnäkökulmien tunnistamiseen ja ottamiseen huomioon.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Vastuutaho toimenpiteen käynnistämiselle on Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Luonnonvarakeskus ja yritykset.
Seurantamittareita voivat olla esimerkiksi:
- uudet työkalut ja ratkaisut, jotka ovat tulleet käyttöön
- opinnäytteet ja tutkimusjulkaisut aiheesta (UEF, Karelia)
Tavoitteena on
- tukea ja mahdollistaa metsän tuotteiden jalostusarvon nostoa
- monipuolistaa metsiin pohjautuvaa liiketoimintaa ja toimeentuloa ilman, että paineet metsien hakkuisiin lisääntyvät
- metsäalan liiketoiminta kasvaa, kilpailukyky ja kannattavuus paranevat.
Vahvistetaan yritysten kanssa tehtävää aktiivista TKI-toimintaa, jossa ensisijaisena tavoitteena on uusien arvonlisätuotteiden kehittäminen koko arvoketjussa. Hyödynnetään tekoälyä metsävaratiedon ja muiden ympäristötietokantojen sisältämän datan käsittelyssä ja analysoimisessa modernien metsään liittyvien tietopohjaisten tuotteiden kehittämiseksi (uudet digitaaliset ratkaisut, Environmental AI, datafuusio ja tekoäly). Tavoitteena kehittää näistä vientituotteita.
Vastuutahot, yhteistyökumppanit ja seuranta
Toimenpiteen vastuutaho on Luonnonvarakeskus yhdessä yritysten ja Forest Joensuu-verkoston kanssa.
Seurantamittarit:
- eri toimijoiden uudet kehittämishankkeet ja uudet liiketoimintalähdöt
- metsäsektorin arvonlisän kasvu Pohjois-Karjalassa (Luke, TAPIO)
Toimeenpano ja seuranta
Pohjois-Karjalan metsäneuvosto edistää tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteiden toteutumista sekä seuraa toimintaympäristön kehitystä ja tekee tarvittaessa muutoksia ohjelmaan. Ohjelman välitarkastus tehdään vuonna 2028. Toteuttamisen tueksi perustetaan 1–3 seuranta- ja toimeenpanoryhmää, joiden puheenjohtajina voivat toimia metsäneuvoston jäsenet. Ohjelman toteuttamisessa ja seurannassa voidaan hyödyntää myös muita jo olemassa olevia yhteistyöryhmiä.
Metsäneuvostot antavat vuosittain Metsäkeskuksen johtokunnalle lausunnon, jossa esitetään valtion tukien tarve eri toimenpiteille sekä tarvittavan määrärahan suuruus. Tukisuunnitelman on pohjauduttava metsäohjelman tavoitteisiin. Metsätalouden kannustinjärjestelmän tavoitteet päivittyvät vuosittain (vuoden 2025 tavoitteet on esitetty liitteessä 2).
Toimenpiteisiin valittujen mittareiden lisäksi seurannassa voidaan käyttää myös muuta saatavilla olevaa tietoa, kuten Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa ja koostetta metsien kehityksestä maakunnittain. Erilaisiin aineistoihin perustuen Metsäkeskuksen asiantuntijat voivat tuottaa tausta-aineistoa maakuntien yleisen kehityksen seurannan tueksi. Esimerkkejä tällaisista analyyseistä ovat liitteessä 3 esitetty hakkuupotentiaalin laskenta ja liitteessä 4 esitetyt metsänhoitoehdotukset.
Neuvosto seuraa tavoitteiden edistymistä sekä toimintaympäristön kehitystä ja tekee tarvittaessa muutoksia ohjelmaan.
Vaikutusten arviointi
Ohjelmaluonnoksen vaikutusten arvioinnin suoritti Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoima Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi SOVA -ryhmä. Alueellisten metsäohjelmien arviointiin ei varsinaisesti sovelleta SOVA-lakia, mutta tällä tavoin alueella ei ollut tarpeen perustaa erillistä työryhmää vaikutusten arviointiin.
Eri alojen asiantuntijoista koostuva ryhmä teki arvioinnin kokouksessaan 20.8.2025. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ohjelman taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurivaikutuksia sekä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Arviointi oli etukäteisarviointia siitä, millaisia merkittäviä vaikutuksia ohjelman toimenpiteillä olisi toteutuessaan. Metsäneuvosto käsitteli arvioinnin tulokset ja huomioi ne ohjelmaluonnoksen viimeistelyssä ennen ohjelman lähettämistä lausunnoille.
Arvioinnin tulokset
Yleisellä tasolla metsäohjelman päämääriä ja konkreettisia toimenpiteitä pidettiin hyvinä. Todettiin kuitenkin, että vaikka metsäohjelma sisältää elinkeinojen kehittämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä metsäsektorilla, sen olisi hyvä olla tasapainossa taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuurivaikutusten suhteen. Ohjelman nähtiin sisältävän myös Euroopan unionista tulevia metsäluontoon linkittyviä tavoitteita.
Alueellinen metsäohjelma nostaa esille metsäalan koulutuksen ja uusiutumisen, joita pidettiin tärkeinä. Arviointiryhmä toi esille myös kulttuurisen muutoksen tarpeen. Koulutus nähtiin yhtenä tärkeänä metsäalan, asenteiden ja kulttuurin uudistajana. Osaamisen ja tietoisuuden lisäämisen myötä metsien monet arvot otetaan entistä paremmin huomioon.
Ohjelman toimenpiteet lisäävät ja monipuolistavat metsänomistajien ja ammattilaisten osaamista ja siten syntyy sosiaalisten vaikutusten lisäksi positiivisia ekologisia vaikutuksia. Toimenpiteiden nähtiin tuottavan positiivisia vesistö-, hiilinielu- ja monimuotoisuusvaikutuksia. Pidettiin myös tärkeänä, että metsänomistajilla on riittävästi tietoa metsistään ja keinoista, joilla metsiä voidaan käyttää kestävästi, lisätä monimuotoisuutta ja suojella. Näin metsänomistajat voivat entistä paremmin tehdä arvojensa mukaisia päätöksiä oppiessaan tuntemaan metsiensä ominaispiirteet ja mahdollisuudet entistä monipuolisemmin.
Toimenpiteiden toteutuessa taloudelliset vaikutukset voivat olla lyhyellä aikavälillä erityisesti monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vesiensuojeluun tähtäävissä toimenpiteissä jopa hieman negatiivisia. Puuraaka-aineen saanto ja metsätalouden kannattavuus voivat tietyissä tapauksissa heikentyä. Monimuotoisuus on kuitenkin tärkeää metsien elinvoimaisuuden ja sopeutumiskyvyn kannalta ja siten myös teollisuuden raaka-aineen saannille ja metsätalouden kannattavuudelle. Tehokas nuorten metsien alkukehityksen hoito voi kompensoida taloudellista menetystä pitkällä aikavälillä. Metsien kasvun vauhdittaminen eri keinoin lisää hiilensidontaa ja siten myös raaka-aineen saantia. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös maaperän hiilivarastoihin ja päästöjen minimointiin erityisesti suometsissä. Pitkän aikavälin vaikutuksena ohjelma luo puitteita metsän tuotteiden jalostusarvon nostolle, mikä tuo lisää tuloja aluetalouteen ja saattaa vähentää paineita lisääntyville metsien hakkuille.
Hyvä yksityisteiden kunto ja metsien saavutettavuus hyödyttäisi kaikkea elinkeino- ja harrastustoimintaa maakunnassa ja sillä olisi taloudellisten vaikutusten lisäksi positiivisia sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Yksityisteitä käyttävät niin elinkeinotoimijat kuin metsästäjät, marjastajat ja muut metsissä liikkujat. Teiden kunnossa pitäminen tulevina vuosina on kuitenkin haastavaa.
Metsäohjelman sisältöä toimenpiteineen pidettiin konkreettisena ja sen arvioitiin täydentävän hyvin Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman sisältöä. Samalla toivottiin, että sosiaaliset ja kulttuuriset arvot, kuten maisema, tulisivat ohjelmassa entistä paremmin esille. Ohjelman vaikuttavuus edellyttää tiivistä yhteistyötä koko maakunnan metsätoimijoiden kesken ja myös laajemmin.
Liitteet
Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja metsäohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi.
Analyysissa tarkastelussa olivat poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset, tekniset, ekologiset ja lainsäädännölliset näkökulmat (PESTEL-analyysi).
Poliittinen (P) tilannekuva on muuttunut huolestuttavaksi ja sisältää huomattavan määrän epävarmuuksia. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus niin talouteen kuin energiasektorillekin ovat nopeuttaneet energiaomavaraisuuden kehittymistä. Samalla puun hinta on noussut.
Monimuotoisuuden heikentymiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kansainväliset sekä EU:n metsä-, energia- ja ympäristöpoliittiset sitoumukset ja sopimukset vaikuttavat lähitulevaisuudessa merkittävästi Suomen metsäsektoriin. Muutokset tulevat näkymään mm. kansallisissa toimissa luonnon ennallistamiseksi sekä metsien kasvun ja hiilensidonnan lisäämistoimissa.
Taloudessa (E) metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävän suuri ja se on kasvamassa puun kysynnän lisääntymisen myötä. Alan liikevaihto ja työpaikat ovat taantuman jälkeen hiljalleen kasvamassa talouden epävarmuudesta huolimatta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät metsätuhoriskit on huomioitava uhkana metsätaloudelle monimuotoisuutta korostavina ilmastokestävinä toimina. Myös metsien monipuolinen käyttö korostuu metsätalouden rinnalla.
Sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat (S) sisältävät monipuolisen joukon muutostekijöitä, joilla on suuri vaikutus metsien käyttöön. Suomalaisilla on pääosin vahva metsäsuhde. Metsäsuhde kaipaa uudistamista, kun entistä suuremmalla joukolla ei ole suoraa suhdetta omaan metsään. Julkinen keskustelu metsien hyödyntämisestä on tällä hetkellä valitettavan kärjistynyttä ja polarisoitunutta. Metsien omistusrakennetta olisi syytä korjata aiemmin tehtävillä sukupolvenvaihdoksilla ja aktiivisella kuolinpesien purkamisella. Tällä olisi vaikutuksensa myös metsien aktiiviseen hoitoon ja metsien kasvuun. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen edistäisi tulevien sukupolvien myönteistä suhtautumista metsien kestävään käyttöön. Tällä olisi oma vaikutuksensa myös metsäalan kiinnostavuuteen opiskelualana. Haasteena kun on jo tällä hetkellä alan työvoiman saatavuus ja koulutuksen saavutettavuus tehtyjen säästöjen myötä.
Teknisestä (T) näkökulmasta metsäala kehittyy edelleen nopeasti. Entistä huomattavasti tarkemmassa kaukokartoituspohjaisessa metsätiedon tuottamisessa pystytään tuottamaan lisäksi tietoa muun muassa metsien muusta rakenteesta, hiilensidonnasta ja monimuotoisuudesta. Teknologinen kehitys parantaa konetyön tuottavuutta ja uudet menetelmät tehostavat työtapoja. Suuri ongelma on alemman tieverkon ja sen siltojen kunto ja niihin liittyvä korjausvelka.
Ekologinen (E) näkökulma on vahvistunut metsien hyödyntämisessä. Talousmetsien luonnonhoito on kiinteä osa metsänhoitoa. Tavoitetaso monimuotoisuudessa tulee nousemaan EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen ja muun tulevan EU-sääntelyn myötä. Kansallinen ennallistamissuunnitelma valmistuu viimeistään elokuussa 2026. Lisäksi suurella osalla alueista laaditaan luonnon monimuotoisuuden ohjelmia (LUMO). Ohjelmilla tulee olemaan suuria vaikutuksia metsien käyttöön. Tarkempi toimeenpano selviää myöhemmin ja se on huomioitava jatkossa metsäohjelmien sisällössä sekä toimeenpanossa.
Lait (L), määräykset ja muut ohjauskeinot vaikuttavat koko ajan enemmän siihen, miten metsiä voidaan hyödyntää. Yleisesti voidaan sanoa, että metsäalaa ohjaa entistä enemmän muilta toimialoilta tuleva ohjaus. Erityisesti monet EU-aloitteet koskevat metsiä. Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto- ja energiapolitiikassa on useita asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös metsätalouteen sekä -teollisuuteen.
Metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (metka) perusteluiden mukaan tukijärjestelmällä kannustetaan maanomistajia aktiivisiin ja oikea-aikaisiin toimiin. Tuettavia työlajeja ovat taimikon ja nuoren metsän hoito, terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelma, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekeminen, metsätaloutta palvelevien yksityisteiden perusparantaminen, ympäristötuki, metsäluonnon hoito ja kulotus. Määräraha on ollut pienenemään päin.
Päättyneellä EU-kaudella 2019–2024 annettiin lukuisia asetuksia, joilla ohjataan metsien käyttöä. Taustalla vaikutti Vihreän kehityksen ohjelma, jolla pyritään hillitsemään ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä estämään luonnon monimuotoisuuskatoa. Niiden pohjalta laaditaan parhaillaan monia kansallisia toimeenpanosuunnitelmia. Niiden vaikutus metsien käyttöön tulee tulevaisuudessa olemaan suuri, kuten aiemminkin on todettu.
Ennallistamisasetus (EU) edellyttää, että luontodirektiivin kunkin luontotyyppien heikentyneestä pinta-alasta on toteutettava ennallistamistoimia 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä ennallistamistoimien on katettava 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia luontotyyppiryhmien heikentyneestä pinta-alasta.
Metsäkatoasetuksen (EU) myötä toimijoille tulee velvollisuus selvittää käyttämänsä puun alkuperä ja hankintaketju, millä osoitetaan, ettei se aiheuta metsäkatoa. Suomessa metsäkatoasetuksen kansallista soveltamista valmistelevan työryhmän toimikautta on jatkettu vuoden 2025 loppuun.
Uusiutuvan energian direktiivi (RED III) (EU) tiukentaa metsäbiomassan kestävyyskriteerejä, mutta tämän vaikutusten arvioidaan jäävän suhteellisen vähäiseksi.
Puuntuotannon tuet
Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamat puutuotannon tuet (metka) 2025. Eurot on muutettu suoritteiksi arvioidun keskihinnan mukaan. Suoriteluvut on pyöristetty lähimpään kymmeneen tai sataan. Tavoitteet asetetaan vuosittain.
| Maakunta | Taimikon ja nuoren metsän hoito, ha | Terveys-lannoitus, ha | Suometsän hoito, ha | Metsätien perusparannus, m |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 3 100 | 410 | 100 | 6 200 |
| Etelä-Pohjanmaa | 8 000 | 1 400 | 580 | 8 200 |
| Etelä-Savo | 8 500 | 1 210 | 100 | 6 100 |
| Kainuu | 4 900 | 1 330 | 310 | 8 400 |
| Kanta-Häme | 2 900 | 620 | 170 | 6 100 |
| Keski-Pohjanmaa | 1 900 | 530 | 300 | 5 900 |
| Keski-Suomi | 9 400 | 1 080 | 290 | 9 200 |
| Kymenlaakso | 2 100 | 380 | 130 | 5 900 |
| Lappi | 10 300 | 1 010 | 620 | 39 000 |
| Pirkanmaa | 6 200 | 580 | 230 | 9 100 |
| Pohjanmaa | 3 500 | 640 | 1 460 | 14 700 |
| Pohjois-Karjala | 6 600 | 2 180 | 330 | 13 100 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 14 500 | 3 250 | 2 090 | 39 200 |
| Pohjois-Savo | 10 300 | 4 620 | 450 | 6 800 |
| Päijät-Häme | 3 900 | 420 | 110 | 6 100 |
| Satakunta | 3 600 | 460 | 400 | 6 400 |
| Uusimaa | 2 700 | 410 | 130 | 13 600 |
| Varsinais-Suomi | 3 500 | 470 | 180 | 5 900 |
| Maakunnat yhteensä | 106 000 | 21 000 | 8 000 | 210 000 |
| Suoritetavoite yht. | 106 000 ha | 21 000 ha | 8 000 ha | 210 km |
| €/ha, €/m | 279 | 167 | 210 | 12 |
| Pienpuun keruutavoite | 40 000 ha |
Luonnonhoidon tuet
Metsäluonnon hoidon edistämisen tukivarojen (metka) käytön suunnitelma maakunnittain vuonna 2025. Edeltävien vuosien tukivarojen käyttö ohjaa tulevaa tukien käytön suunnittelua. Tukien jakautumiseen työlajien välillä on mahdollista tehdä muutoksia ja tukivaroja voidaan siirtää eri alueille tarpeen mukaan, jos varoja jää käyttämättä.
| Maakunta | Luonnonhoito (€) | Ympäristötuki (€) | Yhteensä (€) |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 144 726 | 1 101 246 | 1 245 972 |
| Etelä-Pohjanmaa | 211 962 | 996 658 | 1 208 620 |
| Etelä-Savo | 266 443 | 1 106 641 | 1 373 084 |
| Kainuu | 231 822 | 1 111 360 | 1 343 182 |
| Kanta-Häme | 246 550 | 1 118 123 | 1 364 673 |
| Keski-Pohjanmaa | 137 353 | 902 474 | 1 039 827 |
| Keski-Suomi | 208 967 | 1 158 454 | 1 367 421 |
| Kymenlaakso | 130 000 | 1 035 028 | 1 165 028 |
| Lappi | 266 363 | 1 259 724 | 1 526 087 |
| Pirkanmaa | 261 862 | 1 165 980 | 1 427 842 |
| Pohjanmaa | 135 095 | 858 657 | 993 752 |
| Pohjois-Karjala | 216 118 | 1 176 271 | 1 392 389 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 405 587 | 1 625 231 | 2 030 818 |
| Pohjois-Savo | 299 564 | 1 215 335 | 1 514 899 |
| Päijät-Häme | 206 745 | 1 194 928 | 1 401 674 |
| Satakunta | 130 000 | 969 091 | 1 099 091 |
| Uusimaa | 232 596 | 1 147 356 | 1 379 952 |
| Varsinais-Suomi | 138 681 | 1 126 059 | 1 264 740 |
| Maakunnat yhteensä | 3 870 432 | 20 268 616 | 24 139 049 |
Taulukon jaottelu perustuu valtion talousarvioesitykseen, jossa esitetään ympäristötuki erillisenä ja luonnonhoitoon ovat yhdistettyinä metsäluonnon hoitohankkeet, Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet ja kulotus.
Valtakunnallinen tavoitetaso metsäluonnon hoidon edistämisen työmäärille
Tavoitetaso metsäluonnon hoidon edistämisen työmäärille vuonna 2025. Tavoitetasot määritellään maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen välisessä tulossopimuksessa.
Tavoitteet on jaoteltu Metso- ja Helmi-ohjelmien sekä vesienhoidon toimenpideohjelmien tavoitteisiin. Maakuntakohtaista jaottelua ei tehdä, koska luonnonhoidon työlajien elinympäristöistä, suunnitteluun ja toteutukseen käytössä olevista resursseista ja muista vaikuttavista tekijöistä ei ole käytössä yksityiskohtaista maakunnittaista tietoa.
Helmi-ohjelman toimeenpano:
| Toimenpide | Tavoite |
|---|---|
| Soiden ennallistaminen | 400 ha/v |
| Vesien palautus suojelusoille | 6 kpl/v |
| Lintukosteikkojen perustaminen ja kunnostus | 8 kpl/v |
Muut toimenpiteet:
| Toimenpide | Tavoite |
|---|---|
| Kulotus | 200 ha/v |
| Vesiensuojelun toimenpideohjelman hankkeet | 10 kpl/v |
Taulukossa on esitetty maakunnittainen suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään perustuva hakkuupotentiaali (ha/v) vuosille 2025–2034. Taulukko kuvaa myös, miten hakkuukertymä voitaisiin toteuttaa.
Arvio hakkuupotentiaalista hakkuutavoittain on tehty Metsäkeskuksen metsävaratietojen pohjalta. Metsävaratieto on sovitettu Luonnonvarakeskuksen arvioihin suurimmasta ylläpidettävissä olevasta (SY) aines- ja energiapuun hakkuukertymästä.
| Maakunta | Kasvatushakkuu | Uudistushakkuu | Jatkuva kasvatus | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 15 600 | 3 700 | 400 | 20 000 |
| Etelä-Pohjanmaa | 25 100 | 12 300 | 500 | 38 000 |
| Etelä-Savo | 35 800 | 13 000 | 1 100 | 50 000 |
| Kainuu | 41 200 | 11 400 | 3 200 | 56 000 |
| Kanta-Häme | 10 700 | 4 100 | 300 | 15 000 |
| Keski-Pohjanmaa | 10 200 | 2 800 | 400 | 13 000 |
| Keski-Suomi | 48 200 | 13 500 | 1 600 | 63 000 |
| Kymenlaakso | 11 300 | 3 000 | 300 | 15 000 |
| Lappi | 82 200 | 16 900 | 10 700 | 110 000 |
| Pirkanmaa | 29 600 | 10 900 | 1 100 | 42 000 |
| Pohjanmaa | 21 400 | 4 300 | 300 | 26 000 |
| Pohjois-Karjala | 50 000 | 16 000 | 2 100 | 68 000 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 72 800 | 22 600 | 5 500 | 101 000 |
| Pohjois-Savo | 51 700 | 15 400 | 1 500 | 69 000 |
| Päijät-Häme | 12 200 | 5 000 | 400 | 18 000 |
| Satakunta | 15 100 | 6 100 | 500 | 22 000 |
| Uusimaa | 13 800 | 6 200 | 900 | 21 000 |
| Varsinais-Suomi | 13 300 | 6 900 | 400 | 21 000 |
| Maakunnat yhteensä | 560 000 | 174 100 | 31 200 | 765 000 |
SY:n ja täysimääräisten ensiharvennusten määrittämisessä on käytetty metsävaratiedon kymmenen vuoden keskiarvoa suhteellisista hakkuukertymistä hakkuutavoittain.
Hakkuukertymät hakkuutavoittain on muutettu pinta-aloiksi (hehtaareiksi) vuoden 2024 metsänkäyttöilmoitusten keskimääräisten maakunnittaisten hakkuukertymien (m3/ha) pohjalta.
Jatkuvan kasvatuksen osuuden määrittelyssä lähteenä on käytetty Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksia vuodelta 2024. Jatkuvan kasvatuksen keskimääräinen poistuma on laskettu käyttäen Luonnonvarakeskuksen synteesiraportin mukaista keskipoistumaa (7,2 m3/ha/v * hakkuukiertona 15 vuotta = 108 m3/ha).
Taulukossa on kuvattu hoitoehdotukset (ha/v) maakunnittain vuosille 2025–2034. Ehdotukset perustuvat Metsäkeskuksen metsävaratietoon.
Varhaishoidon perusteena on seuraavan viiden vuoden tarpeen keskiarvo, taimikonhoidossa ja nuoren metsän hoidossa seuraavan kymmenen vuoden tarpeen keskiarvo.
| Maakunta | Taimikon varhaishoito | Taimikonhoito | Nuoren metsän hoito |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 6 300 | 3 200 | 1 100 |
| Etelä-Pohjanmaa | 11 900 | 5 600 | 2 500 |
| Etelä-Savo | 14 800 | 7 300 | 2 400 |
| Kainuu | 9 400 | 5 100 | 3 200 |
| Kanta-Häme | 5 100 | 1 800 | 900 |
| Keski-Pohjanmaa | 3 500 | 1 600 | 700 |
| Keski-Suomi | 15 700 | 7 200 | 2 900 |
| Kymenlaakso | 4 400 | 2 000 | 700 |
| Lappi | 16 800 | 8 500 | 1 500 |
| Päijät-Häme | 5 600 | 2 500 | 900 |
| Pirkanmaa | 13 800 | 5 400 | 1 900 |
| Pohjanmaa | 6 900 | 2 600 | 1 500 |
| Pohjois-Karjala | 16 900 | 7 200 | 2 500 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 22 400 | 11 200 | 3 400 |
| Pohjois-Savo | 17 900 | 7 500 | 3 600 |
| Satakunta | 7 000 | 3 000 | 1 000 |
| Uusimaa | 6 100 | 2 600 | 1 000 |
| Varsinais-Suomi | 6 900 | 2 400 | 900 |
| Maakunnat yhteensä | 191 400 | 86 800 | 32 600 |
Taimikon varhaishoidossa puun korkeus 1,2–3 metriä ja taimikonhoidossa 3–7 metriä. Nuoren metsän hoidossa puun läpimitta < 12 cm.