Tiivistelmä
Kaakkois-Suomen maakunnat ovat nyt ja jatkossa metsäbiotalouden suurmaakuntia, joissa metsien käyttö on monipuolista ja aktiivista. Metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen käytön yhteensovittaminen on mahdollista hyvää yhteistyötä tehden. Näitä yhteistyön mahdollisuuksia kuvataan ohjelman toimenpiteissä.
Kaakkois-Suomen alueelliseen metsäohjelmaan valituilla 12 toimenpiteellä toteutetaan kansallisen metsästrategian päämääriä ja tavoitteita, alueen erityispiirteet huomioiden. Vuosien 2026–2030 aikana metsäohjelmaa toteutetaan alan toimijoiden itsenäisinä toimenpiteinä, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä sekä hankkeina.
Ohjelman laadintavaiheessa toimenpiteille on määritelty keskeisiä vastuutahoja, mittareita ja tavoitetasoja. Ohjelmakauden aikana toimenpiteitä tarkennetaan tarvittaessa ja täydennetään välitarkastelussa, jotta keskeiset tavoitteet saavutetaan ja tulevat toimintaympäristön muutokset tulevat huomioiduiksi.
Kaakkois-Suomen metsäneuvosto seuraa ja tukee ohjelman toteutusta. Metsäohjelman toteuttaminen tukee omalta osaltaan alueen maakuntaohjelmien ja maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa.
Johdanto
Alueellinen metsäohjelma on metsälain mukainen alueen metsäalan kehittämisohjelma. Metsäkeskuslain mukaan maakunnallisen metsäneuvoston tehtävä on laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa. Ohjelmaa laadittaessa Metsäkeskus on yhteistyössä metsäalaa edustavien ja muiden metsiä hyödyntävien tahojen kanssa.
Ohjelmassa korostuvat Kaakkois-Suomen alueen omat päämäärät sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Metsäohjelman tärkein tavoite on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä ja sitä kautta hyvinvointia ja työllisyyttä maakunnissa.
Onnistuneen toteutuksen edellytyksiä ja keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia
Alueellisessa metsäohjelmassa kutsutaan eri tahoja toteuttamaan sen toimenpiteitä yhteistyössä ja itsenäisesti vuosien 2026–2030 aikana. Vision ja toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan laaja toteuttajajoukko, rakentavaa yhteistyötä ja toteutuskykyä sekä monipuolisten tavoitteiden huomioimista.
Toimenpiteiden valinnasta ja valmistelusta
Valmistelun aikana toimenpiteet on muotoiltu sellaisiksi, että laajan toteuttajajoukon on mahdollista hyväksyä toimenpiteet ja kokea ne tärkeiksi. Ohjelman toimenpiteiden toteuttamisella on tärkeää saavuttaa myös oman organisaation tavoitteita (esimerkiksi taloudellinen tulos, asiakastyytyväisyys sekä muut keskeiset tavoitteet). Näin on mahdollista saada aitoa lisäarvoa organisaation omaan toimintaan sekä vastavuoroisesti auttaa muita oman organisaation osaamisella ja resursseilla.
Valmistelussa priorisoitiin toimenpiteitä, jotka ovat alueellisesti toteutettavissa ja joiden laaja-alainen toteutus palvelee niin metsänomistajia kuin alan palveluntarjoajia. Toimenpiteillä on tavoitteena edistää samanaikaisesti myös aluetaloutta, metsäluonnon muita käyttömuotoja ja monimuotoisuutta.
Alueellinen metsäohjelma painottaa alueen omia vahvuuksia, monipuolistaa elinkeinojen edistämistä sekä ottaa huomioon ja täydentää maakuntaohjelmia ja maaseudun kehitysohjelmaa.
Metsäohjelman toimenpiteet on määritelty niin että ne ovat toteutettavissa vuosien 2026–2030 aikana. Toimenpiteiden kuvaamista liian yleisellä tai yksityiskohtaisella tasolla on vältetty, jotta toteutusvuosien aikana toimenpiteiden sisältöä pystytään muokkaamaan tilannekuvan ja mahdollisuuksien tarkentuessa. Osa toimenpiteistä tarkentuu ohjelmakauden aikana esimerkiksi toteutettavaksi hankkeina tai muunlaisena verkostoyhteistyönä.
Toteuttajista
Keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen alueella toimivat metsäalan palveluntarjoajat, metsänomistajat ja Metsäkeskus. Alan palvelutarjoajilla tarkoitetaan suuria, keskikokoisia ja pieniä toimijoita, jotka tarjoavat perinteisiä metsäpalveluja ja kasvavassa määrin myös luonnonhoidon ja monimuotoisuuden edistämisen palveluja. Alueen maakuntaliitot ja tuleva Elinvoimakeskus toimivat muun muassa rahoittajan roolissa toimenpiteiden mahdollistajina ja toimintaympäristön kehittäjinä. Toimenpidekohtaisesti kerrotaan muista mahdollisista toteuttajista.
Maakunnallinen metsäneuvosto edistää ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Metsäneuvoston jäsenten edustamilla organisaatioilla on ollut valmistelun aikana Metsäkeskuksen lisäksi näköalapaikka vaikuttaa ja samalla sitoutua tulevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Siksi näillä organisaatioilla on keskeinen rooli ohjelman toteutuksessa.
Kansallinen metsästrategia alueellisten metsäohjelmien taustalla
Vuoteen 2035 ulottuva Kansallinen metsästrategia (KMS2035) sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset ja kuvaa metsäalan kehittämisen tahtotilan ja tärkeimmät tavoitteet. Se on elinkeinostrategia, joka huomioi niin ihmisten, ympäristön kuin taloudenkin tarpeet.
Strategia ottaa ajanmukaisesti huomioon kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen sekä metsien merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Metsästrategian visio on ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Tämä saavutetaan strategian päämäärien kautta, kun
- Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle
- metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
- vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
- vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.
Kansallisella metsästrategialla on suora yhteys alueellisiin metsäohjelmiin, kun sen päämäärät on otettu myös alueellisten metsäohjelmien päämääriksi. Alueellinen metsäohjelma tukee Kansallisen metsästrategia 2035:n toteuttamista maakunnallisella tasolla maakunnan oman tilanteen, tarpeen ja tavoitteiden mukaisin toimenpitein.
Metsäohjelman laatiminen ja hyväksyminen
Laatimisprosessi Kaakkois-Suomen alueella
Alueellisten metsäohjelmien valmistelu käynnistyi kevään 2024 aikana prosessin suunnittelulla. Syksyn 2024 aikana Metsäkeskuksen johtokunta evästi Metsäkeskusta valmistelutyöhön ja Maa- ja metsätalousministeriön ohjauskirje raamitti valmistelua.
Alueellisesti ohjelmaa valmisteltiin kaikissa metsäneuvoston kokouksissa syyskuusta 2024 alkaen. Joulukuussa 2024 metsäneuvosto päätti ohjelmavalmistelun käynnistämisestä, valtuutti kolmen valmisteluryhmän kokoamisen ja päätti valmisteluryhmien puheenjohtajat sekä asiantuntijat.
Valmisteluryhmät nimettiin kansallisen metsästrategian päämääräalueittain ja koottiin joulukuun 2024 aikana metsäneuvoston jäsenorganisaatioiden ehdotusten pohjalta. Ryhmien työskentelyn avuksi laadittiin valtakunnallinen ja alueelliset tilannekuvaukset (PESTEL-analyysi). Metsäneuvoston ja valmisteluryhmien jäsenet vastasivat ennakkokyselyyn ennen ensimmäisiä valmisteluryhmien työpajoja. Keskeiset valmisteluryhmien ja ohjelmavalmistelun materiaalit tallennettiin metsäneuvoston Teams-kanavalle, josta ne olivat jäsenten käytettävissä.
Tammi–maaliskuun 2025 aikana valmisteluryhmät kokoontuivat kukin kahteen eri työpajaan. Ensimmäisissä valmisteluryhmien työpajoissa ryhmät ideoivat ennakkokyselyn tulosten ja kansallisen metsästrategian päämäärien pohjalta tärkeinä pidettyjä asioita ja toimenpide-ehdotuksia. Samalla ryhmät aloittivat toimenpide-ehdotusten priorisointia. Metsäneuvoston kokouksessa valmisteluryhmien puheenjohtajat esittelivät ensimmäisten työpajojen toteutusta ja tärkeimmäksi priorisoituja toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta metsäneuvosto kävi evästyskeskustelun valmistelun jatkamisesta.
Työpajojen välissä metsäneuvoston puheenjohtaja, valmisteluryhmien puheenjohtajat, Suomen metsäkeskuksen asiantuntijat ja elinkeinopäällikkö kokoontuivat tarkastelemaan tuloksia ja valmistelemaan seuraavia työpajoja.
Maaliskuussa pidetyissä toisissa työpajoissaan ryhmät tutustuivat alustaviin toimenpide-ehdotuksiin (12 kpl) ja tunnistivat niille alustavasti toteuttajaorganisaatioita ja mittareita.
Toukokuussa 2025 metsäneuvosto tutustui kokouksessaan toimenpide-ehdotuksiin ja toisten työpajojen tuloksiin. Keskustelun jälkeen metsäneuvosto vahvisti metsäohjelman toimenpiteet jatkotyöskentelyn pohjaksi. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioimaan perustettiin arviointiryhmä, jonka kokoonpanon metsäneuvosto päätti kokouksessa.
Syyskuun 2025 kokouksessa metsäneuvosto käsitteli ohjelman luonnosversiota ja vaikutusten arvioinnin tuloksia. Luonnos oli lausuntokierroksella syys-lokakuun aikana. Tämän jälkeen ohjelmaluonnosta tarkennettiin ja muokattiin saadun palautteen pohjalta.
Alueellisen metsäohjelman valmistelun etenemisestä viestittiin keskeisille sidosryhmille, muun muassa maakuntaliitoille, jotka toteuttivat samanaikaisesti maakuntaohjelmien valmistelutyötä.
Hyväksyminen Kaakkois-Suomen alueella
Kaakkois-Suomen metsäneuvosto hyväksyi metsäohjelman 11.12.2025 kokouksessa. Tämän jälkeen käynnistyi ohjelman toteuttaminen ja seuranta.
Toimintaympäristön muutos
Valtakunnallinen tilannekuva
Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja ohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan PESTEL-analyysillä ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi. Valtakunnallisen tilannekuvauksen tiivistelmä on liitteessä 1.
Kaakkois-Suomen alueen tilannekuva
Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat tilannekuvauksen, jonka pohjalta alle on tiivistetty keskeiset tiedot taulukko- ja tekstimuotoon. Alueellinen tiivistelmä täydentää valtakunnallisen tilannekuvan tiivistelmää.
Taulukko 1. Kaakkois-Suomen keskeisiä tunnuslukuja aluetaloudesta, metsien käytöstä ja monimuotoisuudesta.
| Tilannekuva | Etelä-Karjala | Kymenlaakso | Suomi |
|---|---|---|---|
| Aluetalous | |||
| Metsäalan osuus maakunnan koko talouden | |||
| ...tuotoksesta perushintaan, % | 29,9 | 22,6 | 6,5 |
| ...bruttoarvonlisästä, % | 14,2 | 10,6 | 4,4 |
| ...työllisistä, % | 7,7 | 5,4 | 2,4 |
| ...investoinneista, % | 47,0 | 16,6 | 4,0 |
| Metsäalan työlliset, hlö | 4 080 | 3 880 | 66 100 |
| Puun myyntitulot, 1 000 € | 113 548 | 82 288 | 2 849 659 |
| Metsien käyttö | |||
| Metsätalousmaata maapinta-alasta, % | 80 | 72 | 86 |
| Yksityismetsien osuus, % | 74 | 78 | 51 |
| Metsän kasvu, milj. m3 | 3,0 | 2,3 | 103 |
| Puuston keskikasvu, m3/ha/v | 7,1 | 7,2 | 4,5 |
| Suurin ylläpidettävä hakkuusuunnite, milj. m3 | 2,3 | 1,7 | 79,8 |
| Käyttö, markkinahakkuut, milj. m3 | 2,6 | 1,9 | 75,1 |
| Monimuotoisuus | |||
| Lakiin perustuvan suojelun pinta-ala, 1 000 ha | 10,3 | 12,9 | 2474 |
| Lakiin perustuvan suojelun osuus, % | 2,5 | 4,1 | 10,8 |
| Monimuotoisuus, 1 000 ha | 3,8 | 2,8 | 502 |
| Monimuotoisuus, % | 0,9 | 0,9 | 2,2 |
| Rajoitettu käyttö, 1 000 ha | 1,3 | 0,9 | 411 |
| Rajoitettu käyttö, % | 0,3 | 0,3 | 1,8 |
| Kuolleen puun määrä, m3/ha | 5,2 | 5,6 | 6,9 |
Aluetalous-osion tietolähde: Rahaa ja työtä metsistä -verkkopalvelu (Tilastokeskuksen aineisto) 17.6.2025
Metsien käyttö -osion tietolähde: Luonnonvarakeskus, metsävarat 17.6.2025
Monimuotoisuus-osion tietolähde: Luonnonvarakeskus, metsien suojelu 19.11.2025, suojelualojen osalta.
- Lakiin perustuvan suojelun pinta-ala: luokat 1A+1B+1C lakisääteiset suojelualueet (metsä- ja kitumaalla)
- Monimuotoisuus: luokat 2A+2B talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteet (metsä- ja kitumaalla)
- Rajoitettu käyttö: luokka 3 luontoarvojen suojelua tukevat metsät, muut erityisalueet ja -kohteet, rajoitettu metsätalouskäyttö (metsä- ja kitumaalla)
Kaakkois-Suomessa metsäbiotaloudella on selvästi tärkeämpi rooli kuin maakunnissa keskimäärin. Metsäalan osuus koko talouden tuotoksesta, bruttoarvonlisästä tai työllisistä on huomattavasti muita alueita korkeampia. Esimerkiksi metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta, jolla kuvataan tuotettujen tuotteiden arvoa, oli Etelä-Karjalassa maan suurin ja Kymenlaaksossa toiseksi suurin.
Erityispiirre maakunnissa on massa- ja paperiteollisuuden iso osuus. Kaakkois-Suomessa käytettävästä puusta noin 80 prosenttia tulee alueen ulkopuolelta. Jatkossakin molempien maakuntien puulle tulee olemaan jatkuvaa kysyntää jalostuskapasiteetin mahdollisista muutoksista riippumatta. Metsäbiotalouden tuottaman arvonlisän kasvuun on Kaakkois-Suomessa valtava potentiaali, mm. tuotekehityksen ja hiilensidontateknologioiden käyttöönoton muodossa.
Alueella toimii merkittävä metsäteollisuuden keskittymä ja ala työllistää vajaa 8 000 henkilöä, vaikka yksittäisiä yksiköitä on suljettu. 1800-luvulta alkaen kehittyneen metsäbiotalouden toimintaedellytysten eteen on tehtävä töitä jatkossakin niin nykyisen tuotannon säilyttämiseksi kuin uusien yritysten tukemiseksi. Muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia aluetalouteen ei ole huomioitu vielä riittävästi ja erityisesti valtiolta odotetaan toimia, joilla luodaan elinkeinoelämälle kilpailukykyä ja tulevaisuudenuskoa.
Metsät ovat monipuolisessa ja aktiivisessa käytössä. Puuston kasvu alueella on 5,3 milj. m3/v, hehtaarikohtaisen keskikasvun ollessa reilut 7 m3/ha/v. Skenaarioiden mukaan puuston vuotuinen kasvu pysyttelee lähellä nykytasoa.
Puuntuotannollisesti suurin ylläpidettävä hakkuukertymä on 4,0 milj. m3/v. Kaakkois-Suomen metsien nykyinen hakkuukertymä 4,5 milj. m3/v on tätä suurempi.
Soiden osuus metsäpinta-alasta on alle maan keskiarvon, noin 20 prosentin luokkaa. Metsien kivennäismaista noin 80 prosenttia on ravinteisuudeltaan tuoreita kankaita tai sitä rehevämpiä. Lisäksi alueella on runsaasti rantametsiä, mistä syystä vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus korostuu metsienkäsittelyssä.
Mäntyvaltaisten metsien osuus vaihtelee maakunnissa 50 prosentin molemmin puolin ja kuusivaltaisten osuus noin 30 prosentin tasolla. Kuusen suosiminen kasvatettavana puulajina on laskussa, mikä näkyy jo istutusmäärien laskuna ja hakkuiden puulajivalinnoissa.
Taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa tehdään edelleen liian vähän suhteessa potentiaalisiin alueisiin. Tulevina vuosina nämä kohteet tarjoavat runsaasti työmahdollisuuksia ja samalla mahdollisuuden vaikuttaa puulajisuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Talousmetsien kasvua on mahdollista vahvistaa yhtä aikaa monimuotoisuuden lisäämisen kanssa, mikä on huomioitu myös metsäohjelman toimenpiteissä.
Uudet maan ja metsän käyttömuodot haastavat nykymuotoista metsätalouteen painottuvaa maankäyttöä. Energiantuotannon infrastruktuuri tarvitsee laajoja maa-alueita, mikä pienentää metsäpinta-alaa. Samalla paine metsien suojelun lisäämiselle kasvaa ja virkistyskäytön tarpeet voivat aiheuttaa maankäytön ristiriitoja. Hiilensidonta ja muu luonnonarvokauppa ovat toteutuessaan puuntuotannon rinnalla tai sen sijaan toteuttavia metsien käyttömuotoja. Puun kasvatukseen ensisijaisesti tarkoitettujen metsien määrä voi vähentyä myös kaavoituksen kautta.
Ilmastonmuutos ja metsätuhot näkyvät selvästi Kaakkois-Suomessa. Eriasteisia metsätuhoja on havaittu 42–49 prosentilla metsämaan pinta-alasta. Tuhojen ennaltaehkäisyyn ja niihin reagointiin liittyvät toimenpiteet korostuvat Kaakkois-Suomen metsäohjelmassa.
Ilmaston lämpeneminen, säiden ääriolosuhteet ja metsien käyttö lisäävät sieni- ja hyönteistuhojen leviämisen edellytyksiä. Eniten lisääntyvien tuhonaiheuttajien yhteisvaikutuksista kärsivät kuuset. Metsätuhoriskit lisääntyvät myös muilla puulajeilla ja eri-ikäisissä metsissä erityisesti kuivuuden vaikutuksesta.
Kaakkois-Suomen alueella korostuvat kuusen juurikäävän aiheuttamat tuhot, jotka altistavat metsiköt myös hyönteis- ja tuulituhoille. Hirvieläinten aiheuttamat tuhot vaikeuttavat tietyillä alueilla puulajivalintaa.
Monipuolisella metsäluonnolla on merkitystä alueiden virkistys- ja matkailukäytössä. Käytetyimmät retkeilyreitit tarjoavat hyvän mahdollisuuden esitellä monikäytön huomiovia metsienkäsittelyn toteutustapoja ja eri tavoitteiden yhteensovittamista. Metsien virkistyskäytön kasvaessa on tarpeen tarkastella yhteensovittamista yksityisen maanomistuksen kanssa, muun muassa kehittämällä käytön sopimuskäytäntöjä ja pelisääntöjä.
Alueen metsistä noin ¾ on yksityisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa, mikä on selvästi suurempi osuus kuin maassa keskimäärin. Päätöksenteossa korostuvatkin 34 000 eri metsänomistajan erilaiset tavoitteet ja niiden saavuttamisen tukeminen.
Yksityisten metsänomistajien keski-ikä Kaakkois-Suomessa on 61 vuotta.
Kaakkois-Suomessa ei järjestetä metsäalan yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta. Alueella korostuu yhteistyö kuntien opetustoimien ja lähimaakuntien oppilaitosten kanssa. Yhteistyöllä tuetaan metsäalan vetovoimaa ja lisätään tietoisuutta työ- ja opiskelumahdollisuuksista.
Toisen asteen koulutusta alueella järjestetään, mutta opetukseen kohdistuneet leikkaukset ja oppilaitosten ratkaisut vaarantavat toteutusmahdollisuuksia ja myös aikuisopiskelijoiden mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen. Koulutuksen olemassaolo ja edelleen kehittäminen tulee turvata molemmissa maakunnissa.
Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteisiin kuuluvat Salpausselkien harjualueet sekä Parikkalan seudulla sijaitseva Laatokan Karjalan lehtovyöhyke.
Alueen metsissä ja metsien käsittelytavoissa korostuvat aiempaa enemmän nykyisten luontokohteiden ja lajien turvaaminen sekä vesiensuojelu, aluekohtaiset erityispiirteet huomioiden.
Molemmissa maakunnissa metsien suojelupinta-alan osuus on muihin maakuntiin verrattuna alhainen, mikä johtuu pitkälti metsien omistusrakenteesta ja metsien aktiivisen käytön historiasta.
Metsäluonnon hoidon edistämiseen tarkoitetuilla tukivaroilla toteutetaan METSO-suojeluohjelmaa ja Helmi-elinympäristöohjelmaa sekä vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Vapaaehtoista suojelua edistetään METSO-ohjelman keinoin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus oli tehnyt suojelusopimuksia vuoden 2023 loppuun mennessä lähes 6 000 hehtaarille. Elinympäristöjen tilaa parantavia luonnonhoitotoimia sekä kemera- ja metka-luonnonhoitohankkeita on tehty yksityismailla hyvin vähän. Kuitenkin muulla rahoituksella on toteutettu useita vesiensuojelu- ja luonnonhoitohankkeita.
Metsäkeskuksen luontotiedon perusteella muun muassa ympäristötukeen soveltuvia ja tiedossa olevia potentiaalisia elinympäristöjä on metsälailla turvatuissa ja muissa arvokkaissa elinympäristöissä noin 1 800 ha. Elinympäristötieto ei ole kattavaa ja tukikelpoisia kohteita löytyy ja kehittyy ajan kanssa lisää. Vuonna 2025 voimassa olevia ympäristötukisopimuksia oli Kaakkois-Suomessa noin 1 200 ha. Vuosina 2026–2030 erääntyy noin 600 ha ympäristötukisopimuksia. Ympäristötukien kehitystä voi seurata Metsäkeskuksen luonnonhoidon varojen käytön raportilta (PowerBI).
Metsänomistajien kiinnostus metsien vapaaehtoiseen suojeluun on kasvussa ja suojelupinta-alojen kasvua voidaan vauhdittaa lisäämällä julkisen rahoituksen määrää. Lisäksi tarvitaan myös uusia rahoituskanavia esimerkiksi yksityiseltä sektorilta. Valtion omistusosuus metsätalousmaan pinta-alasta on vain 3,3 %, joten näiltä alueilta on haasteellista kasvattaa suojelualueiden pinta-alaa.
Vesistöjen tila on alueella kaksijakoinen. Monet erityisesti Salpausselkien pohjoispuoliset vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan hyviä. Alueella on myös paljon tyydyttävässä tai heikossa kunnossa olevia vesistöjä, joita kuormittavat metsätalouden lisäksi monet muut tekijät.
Hakkuumäärät ovat jatkossakin korkealla tasolla, ja samalla myös uudistuskypsien turvemaiden osuus hakkuista on kasvussa. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia luonnonhoidon ja vesiensuojelun riittävästä tasosta talousmetsissä.
Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla on molemmissa maakunnissa valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. Kaakkois-Suomen metsät ovat ikäjakaumaltaan nuoria ja vanhojen yli 100-vuotiaiden metsien osuus on vähäinen.
Metsien ekologiseen tilaan pystytään vaikuttamaan monilla toimilla, joita on kuvattu ohjelman toimenpiteissä. Kehittyvät menetelmät ja paikkatieto sekä alan toimijoiden panostukset tulevat vaikuttamaan ekologiseen tilaan positiivisesti.
Toimivat ja monipuoliset liikenneyhteydet mahdollistavat alueen elinvoimaisuutta. Koko liikenneverkon toimivuus on tärkeää alueen metsätaloudelle, teollisuudelle ja huoltovarmuudelle. Yksityistiet muodostavat Suomen tiestön hiussuoniston. Metsistä hakattavasta puutavarasta noin 90 prosenttia lastataan puutavara-auton kyytiin yksityisteiden varrelta.
Metsäkeskuksen valtakunnallisen tie- ja siltahankkeen kartoitusten mukaan Kaakkois-Suomen maakuntien yksityisteistä reilu kolmannes on huonokuntoisia. Yksityisteiden siltojen osalta huonossa tai erittäin huonossa kunnossa on noin 20 prosenttia. Panostuksia yksityistieinfraan ja sen rahoitukseen siis tarvitaan.
Etelä-Karjalan sijainti Saimaan laajojen vesiliikenneyhteyksien äärellä mahdollistaa raakapuun toimitukset ympäristöystävällisemmin myös vesiteitse kesällä ja jatkossa myös talviaikaan. Myös muissa vesistöissä saavutettavuuden parantamistoimille on tarpeita.
Panostukset infrastruktuuriin edistävät puukauppaa, teollisuuden toimintaedellytyksiä, metsien monipuolista hyödyntämistä, pelastustehtävien suorittamista, puolustusvoimien toimintaa, virkistyskäyttöä ja muuta maaseudun elinkeinotoimintaa.
Paikkatietoa voidaan hyödyntää huonokuntoisten teiden ja siltojen sekä tiettömien saarien kartoittamiseen ja siten edistää niiden potentiaalin hyödyntämistä metsätalouden, luonnon monimuotoisuuden kehittämisen ja muiden käyttömuotojen näkökulmasta. Yhteistyöllä on mahdollista löytää keinoja eri tavoitteiden yhteensovittamiseen ja näiden alueiden saavutettavuuden parantamiseksi.
Visio
Kaakkois-Suomen metsien käyttö tukee monimuotoisuutta, ihmisten hyvinvointia ja aluetaloutta.
Päämäärä 1: Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
Tavoittelemme päämäärää seuraavilla toimenpiteillä. Keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen alueella toimivat metsäalan palveluntarjoajat, metsänomistajat ja Metsäkeskus. Toimenpidekohtaisesti kerrotaan mahdollisista muista toteuttajista. Toimenpidekohtaiset tavoitteet ja mittarit on kerrottu osiossa Toimeenpano ja seuranta.
Toimenpide: Vaihtoehtoisten puulajien suosiminen kuusikoiden juurikääpäkohteissa ja tehostettu lahontorjunta
Kuusenjuurikäävän aiheuttama tyvilaho on alueella merkittävä tuhonaiheuttaja ja usein altistaja mm. hyönteis- ja tuulituhoille.
Tehostamme kuusikoiden tyvilahon torjunnan toimenpiteitä metsikön eri kehitysvaiheissa ja lisäämme muiden puulajien osuutta tyvilahoisten kuusikoiden uudistamisessa.
Tavoitteena on
- Parannetaan kohteiden lahotiedon saatavuutta sekä metsänomistajalle että toimenpiteiden toteuttajalle. Lahotiedolla tarkoitetaan sekä hakkuukoneiden keräämää että muutoin havaittavaa lahotietoa.
- Käytettävissä olevaa lahotietoa hyödyntäen suositaan vaihtoehtoisia puulajeja metsikön uudistamisessa, taimikonhoidoissa ja hakkuissa.
- Kantokäsittelyn laatua ja kattavuutta parannetaan hakkuissa omavalvonnan sekä laite- ja menetelmäkehityksen keinoin ja tarvittaessa käsittelyaikaa pidentäen.
- Taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa painotetaan mahdollisuuksien mukaan pakkasaikaan tehtävää toteutusta.
Sellaisissa kuusivaltaisissa metsissä, joissa on suuri lahoriski, ei suositella kiertoajan pidentämistä tai jatkuvan kasvatuksen hakkuita.
Toimenpide: Vaikeasti saavutettavien talousmetsäalueiden tunnistaminen ja saavutettavuuden parantaminen
Toteutamme hankeen vaikeasti saavutettavien, talousmetsäkäyttöön soveltuvien alueiden tunnistamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi.
Hankkeen tavoitteena on
- Analysoida alueen metsävaratiedosta talousmetsäalueet, joiden saavutettavuus on rajoitettua.
- Kartoittaa näillä alueilla hakkuu- ja hoitopotentiaalit sekä muita alueen käytön ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen tarpeita ja mahdollisuuksia.
- Hakea keinoja eri tavoitteiden yhteensovittamiseen ja tunnistettujen mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
- Parantaa näiden alueiden saavutettavuutta esimerkiksi vesistökuljetuksien toimintaedellytyksiä sekä teiden ja siltojen perusparannuksia edistämällä.
- Selvittää vesistökuljetuskaluston ja -menetelmien kehittämis- ja hankintatarpeita eri kokoisissa vesistöissä sekä kehittämistä tukevia rahoituslähteitä, kaluston monikäyttötarpeet huomioiden.
Hankkeessa hyödynnetään aiempaa kattavammin saatavilla olevaa yksityisteiden ja -siltojen kuntotietoa, huonokuntoisten teiden ja siltojen vaikutusalueiden sekä saarien metsä- ja luontotietoa.
Hankkeen hakemisen ja toteuttamisen päävastuullisena tahona toimii Suomen metsäkeskus.
Toimenpide: Metsien kasvun lisääminen ja kehityksen alkuvaiheen hoitotoimenpiteiden tehostaminen
Toteutamme metsätalouden käytössä olevilla alueilla tehokkaammin metsien kasvua ja hiilensidontaa lisääviä toimenpiteitä.
Tärkeimpiä metsänhoidon toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi ovat:
- Taimikoiden ripeä ja suunnitelmallinen uudistaminen
- Uudistaminen jalostettua taimi- ja siemenaineista käyttäen, kohdekohtaiset olosuhteet ja lahotieto huomioiden
- Taimikoiden hoitaminen suositusten mukaisesti ja harvennushakkuissa liian voimakkaiden harvennustiheyksien välttäminen
- Lannoitusmäärien kasvattaminen soveltuvilla kohteilla.
Toimenpide: Tehokkaampi reagointi toteutuneisiin ja ennakoitaviin tuhoihin
Reagoimme tehokkaammin jo toteutuneisiin tai ennakoitaviin tuhoihin ja niiden aiheuttajiin, aiemmin kuvattujen kuusikoiden juurikäävän torjuntatoimenpiteiden lisäksi. Muita keskeisiä tuhonaiheuttajia ovat hyönteis-, sieni-, hirvi-, tuuli- ja lumituhot.
Tavoitteena on
- Minimoida jo alkaneiden tuhojen taloudellisia tappioita ja hillitä tuhojen leviämistä.
- Hyödyntää yhä kattavammin käytössä olevaa metsätuho- ja riskitietoa.
- Edistää metsänomistajien sekä alan toimijoiden yhä kattavampaa metsätuhojen ja metsien terveydentilan havainnointia.
Palveluntarjoajien omien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan julkisin- ja hankevaroin tapahtuvaa viestintää, tiedottamista ja tiedontuotantoa.
Toimenpide: Puulajikirjon monipuolistaminen eri työvaiheissa ja käsittelyaluetasoilla
Monipuolistamme puulajikirjoa niillä alueilla, missä se on käytännössä mahdollista.
Puulajikirjoa lisätään sekapuustoisuutta ja lehtipuuosuutta kasvattamalla metsien uudistamis-, taimikonhoito- ja harvennusvaiheissa. Metsien puulajikirjoa voidaan lisätä aluetasolla, kuvion sisäistä vaihtelua hyödyntäen tai sekapuustona kasvattaen. Hirvituhoriski rajoittaa puulajivalintoja, erityisesti talvehtimisalueilla. Hirvikannan sääntelyyn ja hirvituhojen muiden torjuntakeinojen kouluttamiseen ja viestintään panostetaan. Toteuttajatahoina alan palvelutarjoajien lisäksi toimivat Riistakeskus ja Sorkkia sekametsissä-hanke.
Päämäärä 2: Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
Tavoittelemme päämäärää seuraavilla toimenpiteillä. Keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen alueella toimivat metsäalan palveluntarjoajat, metsänomistajat ja Metsäkeskus. Toimenpidekohtaisesti kerrotaan mahdollisista muista toteuttajista. Toimenpidekohtaiset tavoitteet ja mittarit on kerrottu osiossa Toimeenpano ja seuranta.
Toimenpide: Luonnonhoitohankkeiden määrän ja ympäristötukivalmistelun toimijatoteutuksen kasvattaminen, kohdistaen toimenpiteet suurimman vaikuttavuuden kohteisiin
Tavoitteita on kolme:
- Alueella toteutettujen Metsäkeskuksen rahoittamien luonnonhoitohankkeiden määrän kasvattaminen ohjelmakauden alkupuolella. Hankkeet keskitetään erityisesti monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille alueille, joissa luonnonhoidolla saavutetaan suurin vaikutus monimuotoisuuden lisäämiseen.
- Alan palveluntarjoajien toimesta palvelutarjonnan ja luonnonhoidon resurssien lisääminen, ympäristötukialueiden ja talousmetsien luonnonhoidon volyymin kasvattamiseksi. Metsäkeskus toimii viranomaisroolin lisäksi neuvojana, kouluttajana ja potentiaalisten kohteiden tiedontuottajana.
- Metsänomistajien kannustaminen metsien vapaaehtoisen suojelun lisäämiseen, eri rahoitusvaihtoehdot hyödyntäen ja niiden tunnettuutta lisäten.
Luonnonhoitohankkeet ja ympäristötukikohteet sijoittuvat maantieteellisesti suppeille alueille, mutta ovat luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja turvaamisen kannalta tehokkaita toimenpiteitä oikein kohdistettuna.
Luonnonhoitohankkeissa voidaan toteuttaa esimerkiksi metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä vesiensuojelutoimenpiteitä. Palopuun lisäämistä on mahdollista toteuttaa mm. säästöpuuryhmien polttamisella ja kulotushankkeilla. Valuma-aluekohtaista suunnittelua hyödynnetään vaikuttavuuden parantamiseen.
Usein toteutus vaatii hankerahoitusta. Vapaaehtoisuuden pohjalta toteutettavien toimenpiteiden kohdentamisessa hyödynnetään muun muassa Priodiversity LIFE-hankkeen ja maakunnallisten LUMO-ohjelmien aineistoja, toimenpiteitä, tiedotusta ja resursseja.
Ennallistamisasetuksen toteutussuunnitelman valmistuessa ja rahoituslähteiden monipuolistuessa toimenpiteitä tarkennetaan alueellisen metsäohjelman välitarkastuksessa.
Toimenpide: Talousmetsien luonnonhoito- ja vesiensuojelutoimien toteutuksen lisääminen
Toteutamme talousmetsissä luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelun tilaa parantavia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet kohdistuvat luonnonhoitohanke- ja ympäristötukitoimenpiteiden sijaan laajoille alueille tuottaen pidemmällä aikavälillä vaikuttavuutta ja ovat usein toteutettavissa ilman ulkopuolista rahoitusta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on mahdollista todentaa paikkatiedosta.
Panostamme säästöpuiden, suojatiheiköiden ja pienvesien suojavyöhykkeiden määrän lisäämiseen kehittyvää paikkatietoa, viestintää ja neuvontaa hyödyntäen. Talousmetsien luonnonhoidon keinoin parannetaan myös riistan ja muun eliöstön elinolosuhteita. Valuma-aluekohtaista suunnittelua hyödynnetään vaikuttavuuden parantamiseen.
Talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteistä sekapuustoisuuden lisäämistä ja lahopuun määrän kasvattamista on käsitelty muiden toimenpiteiden kohdalla.
Toimenpide: Lahopuumäärän- ja lehtilahopuuosuuden kasvattaminen
Lisäämme pysty- ja maalahopuun määrää sekä järeän lehtilahopuun osuutta suojelualueiden lisäksi myös talousmetsissä.
Lahopuuta voidaan lisätä muun muassa jättämällä hakkuissa säästöpuita ja -puuryhmiä. Ne luovat edellytyksiä monipuolisen lahopuuston kehittymiselle, lisäten samalla metsäluonnon monimuotoisuutta.
Lahopuujatkumon positiivisista vaikutuksista ja lahopuujatkumon merkityksestä viestitään enemmän, pääkohderyhminä metsänomistajat ja alan palvelutarjoajat. Lahopuujatkumolla tarkoitetaan tilannetta, jossa alueella on samanaikaisesti eri lahoasteen lahopuita ja sinne syntyy tuoretta lahopuuta.
Lahopuumäärän kasvattamiseen tähtäävissä toimenpiteissä tulee huomioida kuusen juurikääpäriski. Lahopuun määrää ja jatkumoa seurataan ja kehitys todennetaan julkisen metsävaratiedon kautta.
Toimenpide: Sovelletaan monipuolisia hoito- ja hakkuumenetelmiä, muun muassa jatkuvaa kasvatusta ja vahvistetaan niiden osaamista
Kasvatamme jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuutta metsissä toteutettavista toimenpiteistä soveltuvilla kohteilla. Monipuolistuneita metsänkäsittelyn toimenpiteitä hyödynnetään tarkoituksenmukaisilla kohteilla vesiensuojelu, luonnonhoito, virkistyskäyttö ja metsätuhoriskit huomioiden.
Kohdekohtaisten toimenpiteiden valinnassa hyödynnetään metsävaratietoon tulevat jatkuvan kasvatuksen toimenpide-ehdotukset. Viestinnällä ja kouluttamalla lisätään metsänomistajien tietoisuutta jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta ja siihen soveltuvista kohteista. Kohteissa, joissa on korkea kuusen juurikääpäriski ei suositella pidennetyn kiertoajan käyttöä tai jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuita.
Päämäärä 3: Rakennamme kilpailukykyistä toimintaympäristöä uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle sekä vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla
Tavoittelemme päämäärää seuraavilla toimenpiteillä. Keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen alueella toimivat metsäalan palveluntarjoajat, metsänomistajat ja Metsäkeskus. Toimenpidekohtaisesti kerrotaan mahdollisista muista toteuttajista. Toimenpidekohtaiset tavoitteet ja mittarit on kerrottu osiossa Toimeenpano ja seuranta.
Toimenpide: Hanke- ja verkostoyhteistyö yritysten palvelutarjonnan monipuolistamiseksi ja määrän kasvattamiseksi
Tuemme alueelle palveluja tarjoavien yritysten toimintaedellytyksiä ja palvelutarjonnan laajentamista kehittämishankkeella.
Pääkohderyhmänä ovat eri kokoiset yritykset ja yrittäjät, jotka tarjoavat palveluja joko suoraan metsänomistajille tai toimivat isompien yritysten alihankkijoina. Erityisesti tuetaan infrarakentamiseen, luonnonhoitopalveluihin tai nuorten metsien hoitotoimenpiteisiin suuntautuvan palvelutarjonnan kasvattamista. Tavoitteena on kannattava liiketoiminta ja toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen.
Hankkeen hakemisen ja toteuttamisen päävastuullisena tahona toimii Suomen metsäkeskus. Metsäkeskuksen asiakasrekisteriä, verkostoja ja metsävaratietoja hyödyntäen on mahdollista toteuttaa tehokasta viestintää ja tapahtumia. Selvitetään mahdollisuus hyödyntää 4H-yritysmallin ja työelämäpolkujen konseptia nuorten aktivoimisessa.
Toimenpide: Koululaisten ja nuorten tietoisuuden kasvattaminen metsäalan työmahdollisuuksista ja toiminnasta
Suunnittelemme ja toteutamme tilaisuussarjan tai toimintakonseptin, jonka kohderyhmänä ovat nuoret ja yläasteikäiset koululaiset.
Metsäalan palvelutarjoajat suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä koulujen, oppilaitosten ja nuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa toimenpiteitä, joiden avulla kerrotaan, kuinka metsätaloudessa toimitaan ja mitä työmahdollisuuksia ala tarjoaa. 4H-järjestön osaamista ja valmiita metsäpäiväkonsepteja hyödynnetään toteutuksessa.
Tavoitteena on aluksi kartoittaa, miten eri metsäalan toimijat ja 4H-järjestö nykyisin tekevät yhteistyötä kuntien opetustoimen kanssa ja ohjelmakauden aikana sopia yhteistyön toteutustavoista heidän kanssaan.
Toimenpide: Tärkeimpien virkistyskäytön reittien huomioiminen metsänhoidon toimissa ja niistä viestimisessä
Tunnistamme vilkkaimmassa käytössä olevat virkistysreitit ja varmistamme, että ne ovat metsäalan palveluntarjoajien tiedossa ja tulevat huomioiduiksi toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Lisäksi metsäohjelmakauden aikana palveluntarjoajat hyödyntävät kyseisten reittien lähellä olevia työmaita näytöskohteina tai pysyvämpinä mallikohteina. Kohteilla havainnollistetaan kansantajuisesti eri metsienkäsittelyn toteutustapoja ja eri tavoitteiden yhteensovittamista. Metsien virkistyskäytön kasvaessa kehitetään ja hyödynnetään olemassa olevia sopimuskäytäntöjä virkistyskäytön yhteensovittamisen onnistumiseksi yksityisomisteisilla mailla.
Päätoteuttajana ovat alan palveluntarjoajien lisäksi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja kunnat. Maakuntaliitot voivat toimia rahoittajan, toimintaympäristön kehittäjän rooleissa, muun muassa maakuntakaavatyön kautta.
Toimeenpano ja seuranta
Toimenpiteitä toteutetaan metsäalan toimijoiden itsenäisinä toimenpiteinä, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä tai hankkeina. Keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia ovat Kaakkois-Suomen alueella toimivat metsäalan palveluntarjoajat, metsänomistajat ja Metsäkeskus. Alan palvelutarjoajilla tarkoitetaan suuria, keskikokoisia ja pieniä toimijoita, jotka tarjoavat perinteisiä metsäpalveluja ja kasvavassa määrin myös luonnonhoidon ja monimuotoisuuden edistämisen palveluja. Alueen maakuntaliitot ja tuleva Elinvoimakeskus toimivat muun muassa rahoittajan roolissa toimenpiteiden mahdollistajina ja toimintaympäristön kehittäjinä.
Maakunnallinen metsäneuvosto edistää ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Metsäneuvosto seuraa aktiivisesti metsäalan valtakunnallista tilannekuvaa. Toteutuksessa huomioidaan toimintaympäristön muutokset, mukaan lukien lainsäädännön muutokset. Metsäneuvoston jäsenten edustamilla organisaatioilla on ollut valmistelun aikana Metsäkeskuksen lisäksi näköalapaikka vaikuttaa ja samalla sitoutua tulevien toimenpiteiden toteuttamiseen. Siksi näillä organisaatioilla on keskeinen rooli ohjelman toteutuksessa.
Toteuttamisen tueksi voidaan perustaa seuranta- ja toimeenpanoryhmiä, joko päämääräalueittain tai toimenpiteittäin. Tarkoituksenmukaiset toteuttamisen ja yhteistyön edistämistavat ja kokoonpanot päätetään ohjelmakauden aikana. Kyseisten kokoonpanojen puheenjohtajina voivat toimia metsäneuvoston jäsenet, jolloin he pystyvät informoimaan metsäneuvostoa toimenpiteiden etenemisestä. Lisäksi ohjelman toteuttamisessa ja seurannassa hyödynnetään muita jo olemassa olevia alueen yhteistyöryhmiä sekä Metsäkeskuksen kumppanuus- ja yritysasiakkuustapaamisia.
Ohjelman välitarkastus ja tarvittava toimenpiteiden päivittäminen tehdään vuonna 2028.
Toimenpiteiden keskeiset mittarit ja tavoitteita
Keskeiset toimenpidekohtaiset mittarit ja tavoitteita kuvataan alla olevassa taulukossa ja niitä ei toisteta kohdassa päämäärät ja toimenpiteet. Mittarit ja tavoitetasot tulevat täydentymään ohjelmakauden aikana seurantatiedon kehittyessä. Valtaosa mittareista tulee valtakunnallisesta, Metsäkeskuksen verkkosivuilla julkaistavasta, mittaristopaketista. Aluekohtaisia mittareita tehdään vain toimenpiteistä, joita ei löydy valtakunnallisesta mittaristosta.
Taulukko 2. Toimenpidekohtaisesti määritellyt keskeiset mittarit ja tavoitetasot.
| Toimenpide | Keskeiset mittarit | Tavoitteet |
|---|---|---|
| Vaihtoehtoisten puulajien suosiminen kuusikoiden juurikääpäkohteissa ja tehostettu lahontorjunta | Taimikoiden puulajitieto (SMK & VMI), juurikäävän torjunnan laatutieto (SMK ja toimijoiden omavalvonnat) | Kuusen osuuden laskeminen, kantokäsittelyn laadun paraneminen ja laajeneminen nuorenmetsänhoitoon, hakkuukoneiden lahotiedon käyttöönotto ja hyödyntäminen |
| Vaikeasti saavutettavien talousmetsäalueiden tunnistaminen ja saavutettavuuden parantaminen | hankkeen toteutus K/E + hankkeelle sovittavat mittarit, teiden ja siltojen kunnostusmäärät (SMK + Elinvoimakeskus), vaikeasti saavutettavien alueiden puustomäärien ja hakkuupotentiaalien ja monimuotoisuuskohteiden tunnistaminen | määritellään tarkemmin hankkeen suunnittelun yhteydessä |
|
Metsien kasvun lisääminen ja kehityksen alkuvaiheen hoitotoimenpiteiden tehostaminen
|
Uudistamisketjujen nopeus (seurantatapa avoin), Taimikon ja nuorenmetsänhoidon määrät, lannoitusmäärät suhteessa potentiaalialoihin (SMK), harvennushakkuiden tiheys suhteessa suosituksiin (seurantakeino avoin) | ajoituksen ja volyymin parantaminen |
| Tehokkaampi reagointi toteutuneisiin ja ennakoitaviin tuhoihin | Metsätuhojen määrä: (LuKe), Metsätuhohakkuiden määrä: (SMK MKI-seuranta) | Nykyisen toiminnan kehittäminen, uusien tietolähteiden ja menetelmien käyttöönotto ja avoin hyödyntäminen |
| Puulajikirjon monipuolistaminen eri työvaiheissa ja käsittelyaluetasoilla | Puulajien vallitsevuus ja metsiköiden sekapuustoisuus metsämaalla (VMI) tai Sekapuustoisuus/lehtipuun määrä m3/ha (LuKe) | Sekapuustoisuuden lisääntyminen, kuusen osuuden laskeminen, säästöpuuryhmien ja suojakaistojen säilyminen |
| Luonnonhoitohankkeiden määrän ja ympäristötukivalmistelun toimijatoteutuksen kasvattaminen, kohdistaen toimenpiteet suurimman vaikuttavuuden kohteisiin | metka tuella toteutettujen luonnonhoitohankkeiden määrä lkm & ha (SMK), ympäristötuen määrät (kpl, ha, €), Metso- ja Helmi-rahoituksella toteutetut LH-hankkeet, Metsien suojelupinta-alat suojeluluokittain (LuKe) | Lisääntyminen eri rahoituslähteet hyödyntäen, luonnonhoitohanketoiminnan kannattavuus MO:n ja toimijan näkökulmasta |
| Talousmetsien luonnonhoito- ja vesiensuojelutoimien toteutuksen lisääminen |
Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla m³/ha (VMI), Kuolleen puun määrä metsävaratiedoissa, kun uusi kohdeluokka käytettävissä (SMK), Puulajien vallitsevuus ja metsiköiden sekapuustoisuus metsämaalla (VMI) tai Sekapuustoisuus/lehtipuun määrä m3/ha (LuKe) Mittareita täydennetään, esimerkiksi vesien ekologista tilaa kuvaavalla mittarilla |
|
| Lahopuumäärän- ja lehtilahopuuosuuden kasvattaminen | Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla m³/ha (VMI), Kuolleen puun määrä metsävaratiedoissa, kun uusi kohdeluokka käytettävissä (SMK) | Kasvattaminen ja jatkumon säilymisen todentaminen |
| Sovelletaan monipuolisia hoito- ja hakkuumenetelmiä, muun muassa jatkuvaa kasvatusta ja vahvistetaan niiden osaamista | Metsänkäyttöilmoitusseuranta osuus, ha (SMK), Metsiköiden kehitysluokat puuntuotannon metsämaalla, eri-ikäisrakenteisten osuus (VMI) | Kasvattaminen |
| Hanke- ja verkostoyhteistyö yritysten palvelutarjonnan monipuolistamiseksi ja määrän kasvattamiseksi | Hankkeen toteutus K/E + hankkeelle sovittavat mittarit | Määritellään tarkemmin hankkeen suunnittelun yhteydessä. Huomio kannattavaan liiketoimintaan |
| Koululaisten ja nuorten tietoisuuden kasvattaminen metsäalan työmahdollisuuksista ja toiminnasta | Kuntien määrä, jossa kouluyhteistyötä järjestetään, Alueelle koulutuspalveluja tarjoavien oppilaitosten hakijamäärät | Kattava toteutus kaikissa kunnissa |
| Tärkeimpien virkistyskäytön reittien huomioiminen metsänhoidon toimissa ja niistä viestimisessä | Tunnistetut tärkeimmät reitit / kohteet kpl-määrä, näiden läpikäynti ja hyödyntäminen toimijoiden kanssa, tilaisuuksien ja infokohteiden määrä |
Seurantamittareiden pohjatietona hyödynnetään mm. Luonnonvarakeskuksen koostamaa KMS2035:n seurantaan laadittua mittaristoa sekä Suomen metsäkeskuksen metsä- ja luontotietoa. Toimenpiteille valittujen mittareiden lisäksi seurannassa käytetään myös muuta saatavilla olevaa tietoa, kuten Metsäkeskuksen avointa metsä- ja luontotietoa ja koostetta metsien kehityksestä maakunnittain. Erilaisiin aineistoihin perustuen Metsäkeskuksen asiantuntijat voivat tuottaa tausta-aineistoa maakuntien yleisen kehityksen seurannan tueksi. Esimerkkejä tällaisista analyyseistä ovat liitteessä 3 esitetty hakkuupotentiaalin laskenta ja liitteessä 4 esitetyt metsänhoitoehdotukset.
Katso lisää:
Metsätalouden kannustinjärjestelmän (metka) tavoitteiden asettamisessa kuullaan maakunnallisia metsäneuvostoja. Metsäneuvostot antavat vuosittain Metsäkeskuksen johtokunnalle lausunnon, jossa esitetään valtion tukien tarve eri toimenpiteille sekä tarvittavan määrärahan suuruus. Tukisuunnitelman on pohjauduttava metsäohjelman tavoitteisiin. Metsätalouden kannustinjärjestelmän tavoitteet päivittyvät vuosittain. Vuoden 2025 tavoitteet on esitetty liitteessä 2.
Vaikutusten arviointi
Vaikutusten arvioinnoissa tarkasteltiin ohjelman taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia sekä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Arviointi oli etukäteisarviointia siitä, millaisia merkittäviä vaikutuksia ohjelman toimenpiteillä olisi toteutuessaan.
Vaikutustenarviointiryhmän jäsenten vastauksista laadittiin yhteenveto toimenpiteiden vaikutuksesta vaikutustyypeittäin. Päämääräalueittaisten toimenpiteiden kokonaisvaikutukset esitetään alla teksti- ja taulukkomuodossa.
Metsäneuvosto nimesi kuusijäsenisen arviointiryhmän, ohjelman valmisteluryhmien edustajien joukosta. Ensin jäsenet arvioivat itsenäisesti ohjelmaluonnoksen 6.8.2025 päivätyn version mukaisten toimenpiteiden vaikutuksia, Webropol-kyselyn avulla. Sen jälkeen arviointiryhmä kokoontui yhteiseen kokoukseen 20.8.2025, jossa Webropol-kyselyn tulosten yhteenvetoa apuna käyttäen laadittiin lopullinen arvio ohjelman vaikutuksista. Arviointi sisälsi toimenpiteiden ja niiden kokonaisvaikutusten arvion, käyttäen asteikkoa ++, +, 0, -, -- sekä sanallisen arvion.
Metsäneuvosto käsitteli tehdyn arvioinnin ja huomioi sen tulokset ohjelmaluonnoksen viimeistelyssä ennen ohjelman lähettämistä lausunnoille.
Merkittävimmät vaikutukset ja tunnistettuja epävarmuustekijöitä
Arvioinnin mukaan Kaakkois-Suomen alueellisen metsäohjelman toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, joiden vaikutukset arvioidaan olevan valtaosin myönteisiä.
Toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa organisaatiokohtaisina toimenpiteinä tai useiden tahojen yhteistyönä. Ohjelmakauden aikana on tärkeää pystyä hyödyntämään alueellisen toimintaympäristön muutoksesta tarjoutuvat mahdollisuudet. Tämä aiheuttanee ohjelmakauden aikana toimenpiteiden, mittareiden ja tavoitteiden päivitystarpeita ja edellyttää rakentavaa yhteistyötä eri tahojen välillä.
Alla olevissa taulukoissa kuvataan toimenpidekohtaiset arviot vaikutustyypeittäin ja päämääräalueen toimenpiteiden kokonaisvaikutukset. Toimenpidekohtaisesti vaikutukset luonnollisesti poikkeavat vaikutustyypeittäin ja vastaajittain enemmän kuin vastausten keskiarvot päämääräalueittain. Alla kuvataan merkittävimpiä vaikutuksia pääosin päämääräalueittain. Huomioitavaa on, että useilla toimenpiteillä on mahdollista samanaikaisesti toteuttaa useampia eri metsiin ja niiden käyttöön liittyviä tavoitteita.
Päämääräalueen ”Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä” toimenpiteiden kokonaisvaikutukseton arvioitu taloudellisesta näkökulmasta voimakkaasti myönteisiksi ja myönteiseksi muista näkökulmista. Toimenpiteen 2. ”Vaikeasti saavutettavien talousmetsäalueiden tunnistaminen ja saavutettavuuden parantaminen” toteuttamisessa tunnistettiin myös mahdollisia negatiivisia ekologisia vaikutuksia. Esimerkiksi vesistökuljetuksien lisääminen nähdään ekologisilta vaikutuksiltaan pääosin positiivisena, mutta negatiivisia monimuotoisuusvaikutuksia voi syntyä, mikäli hakkuut saarissa merkittävästi lisääntyvät. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimenpiteet nähtiin keskeisinä ja on tärkeätä varmistaa niiden toteutuminen.
Päämääräalueen ”Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä” toimenpiteiden kokonaisvaikutukset on arvioitu ekologisesta näkökulmasta voimakkaasti myönteisiksi ja myönteiseksi muista näkökulmista. Talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteet toteutuvat laajoilla pinta-aloilla ja niiden vaikutusten mittaaminen on keskeistä, esimerkiksi kuolleen puun määrä ja puulajijakauma.
Päämääräalueen ”Rakennamme kilpailukykyistä toimintaympäristöä uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle sekä vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla” toimenpiteiden kokonaisvaikutukset on arvioitu sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta voimakkaasti myönteiseksi ja myönteiseksi muista näkökulmista. Koululaisiin ja nuoriin kohdistuva tiedottaminen metsäalan mahdollisuuksista nähtiin erityisen tärkeäksi sosiaalisista ja kulttuurisesta näkökulmista ja pidemmällä aikavälillä toimenpide parantaa metsäalan työvoimaresurssia.
Vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta toimenpiteiden valinta on onnistunut ja huomioi alueen erityispiirteitä. Toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, joiden toteuttamisen vaikutukset arvioidaan myönteisiksi.
Arviointiryhmän tunnistamia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaarantaa tai edistää toimenpiteiden toteuttamista:
- Ilmastonmuutos
- Metsätuhot
- Muutokset kansallisessa tai kansainvälisessä politiikassa
- Julkisen ja yksityisen rahoituksen riittävyys
- Työvoiman riittävyys toteutustöissä
- Kaakkois-Suomen maantieteellinen asema
- Eri toteuttajatahojen aktiivisuus toimenpiteiden itsenäisessä ja yhteisessä toteuttamisessa
Päämäärä: Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä
| Toimenpide | Taloudellinen | Ekologinen | Sosiaalinen | Kulttuurinen |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtoehtoisten puulajien suosiminen kuusikoiden juurikääpäkohteissa ja tehostettu lahontorjunta | ++ | + | + | + |
| Vaikeasti saavutettavien talousmetsäalueiden tunnistaminen ja saavutettavuuden parantaminen | + | - | 0 | 0 |
| Metsien kehityksen alkuvaiheen metsänhoitotoimenpiteiden ajoittamisen ja volyymin parantaminen | ++ | + | + | + |
| Tehokkaampi reagointi toteutuneisiin ja ennakoitaviin tuhoihin |
++ | 0 | + | 0 |
| Puulajikirjon monipuolistaminen eri työvaiheissa ja käsittely aluetasoilla | + | ++ | + | + |
| Päämääräalueen toimenpiteiden kokonaisvaikutus | ++ | + | + | + |
Taulukko 3. Ensimmäisen päämääräalueen numeeristen vastausten kooste. Merkintöjen selitykset: ++ = voimakkaasti myönteinen, + = myönteinen, 0 = ei vaikutusta, - = kielteinen, -- voimakkaasti kielteinen tai haitallinen.
Päämäärä: Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä
| Toimenpide | Taloudellinen | Ekologinen | Sosiaalinen | Kulttuurinen |
|---|---|---|---|---|
| Luonnonhoitohankkeiden määrän ja ympäristötukivalmistelun toimijatoteutuksen kasvattaminen, kohdistaen toimenpiteet suurimman vaikuttavuuden kohteisiin | + | ++ | + | + |
| Talousmetsien luonnonhoito- ja vesiensuojelutoimien toteutuksen lisääminen | + | ++ | ++ | + |
| Lahopuumäärän- ja lehtilahopuuosuuden kasvattaminen | + | ++ | + | + |
| Jatkuvapeitteisen kasvatuksen toimenpiteiden osuuden kasvattaminen, tuhoriskit huomioiden | 0 | + | + | 0 |
| Päämääräalueen toimenpiteiden kokonaisvaikutus | + | ++ | + | + |
Taulukko 4. Toisen päämääräalueen numeeristen vastausten kooste. Merkintöjen selitykset: ++ = voimakkaasti myönteinen, + = myönteinen, 0 = ei vaikutusta, - = kielteinen, -- voimakkaasti kielteinen tai haitallinen.
Päämäärä: Rakennamme kilpailukykyistä toimintaympäristöä uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle sekä vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla
| Toimenpide | Taloudellinen | Ekologinen | Sosiaalinen | Kulttuurinen |
|---|---|---|---|---|
| Hanke- ja verkostoyhteistyö yritysten palvelutarjonnan monipuolistamiseksi ja määrän kasvattamiseksi | ++ | + | + | + |
| Koululaisten ja nuorten tietoisuuden kasvattaminen metsäalan työmahdollisuuksista ja toiminnasta | + | + | ++ | ++ |
| Tärkeimpien virkistyskäytön reittien huomioiminen metsänhoidon toimissa ja niistä viestimisessä | 0 | + | + | ++ |
| Päämääräalueen toimenpiteiden kokonaisvaikutus | + | + | ++ | ++ |
Taulukko 5. Kolmannen päämääräalueen numeeristen vastausten kooste. Merkintöjen selitykset: ++ = voimakkaasti myönteinen, + = myönteinen, 0 = ei vaikutusta, - = kielteinen, -- voimakkaasti kielteinen tai haitallinen.
Liitteet
Metsäkeskuksen asiantuntijat tuottivat metsäneuvostoille ja metsäohjelmien valmisteluryhmille valtakunnallisen metsäalan tilannekuvan ohjelmien laatimisen ja alueiden tilannekuvien laatimisen tueksi.
Analyysissa tarkastelussa olivat poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset, tekniset, ekologiset ja lainsäädännölliset näkökulmat (PESTEL-analyysi).
Poliittinen (P) tilannekuva on muuttunut huolestuttavaksi ja sisältää huomattavan määrän epävarmuuksia. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus niin talouteen kuin energiasektorillekin ovat nopeuttaneet energiaomavaraisuuden kehittymistä. Samalla puun hinta on noussut.
Monimuotoisuuden heikentymiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kansainväliset sekä EU:n metsä-, energia- ja ympäristöpoliittiset sitoumukset ja sopimukset vaikuttavat lähitulevaisuudessa merkittävästi Suomen metsäsektoriin. Muutokset tulevat näkymään mm. kansallisissa toimissa luonnon ennallistamiseksi sekä metsien kasvun ja hiilensidonnan lisäämistoimissa.
Taloudessa (E) metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudelle on merkittävän suuri ja se on kasvamassa puun kysynnän lisääntymisen myötä. Alan liikevaihto ja työpaikat ovat taantuman jälkeen hiljalleen kasvamassa talouden epävarmuudesta huolimatta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät metsätuhoriskit on huomioitava uhkana metsätaloudelle monimuotoisuutta korostavina ilmastokestävinä toimina. Myös metsien monipuolinen käyttö korostuu metsätalouden rinnalla.
Sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat (S) sisältävät monipuolisen joukon muutostekijöitä, joilla on suuri vaikutus metsien käyttöön. Suomalaisilla on pääosin vahva metsäsuhde. Metsäsuhde kaipaa uudistamista, kun entistä suuremmalla joukolla ei ole suoraa suhdetta omaan metsään. Julkinen keskustelu metsien hyödyntämisestä on tällä hetkellä valitettavan kärjistynyttä ja polarisoitunutta. Metsien omistusrakennetta olisi syytä korjata aiemmin tehtävillä sukupolvenvaihdoksilla ja aktiivisella kuolinpesien purkamisella. Tällä olisi vaikutuksensa myös metsien aktiiviseen hoitoon ja metsien kasvuun. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen edistäisi tulevien sukupolvien myönteistä suhtautumista metsien kestävään käyttöön. Tällä olisi oma vaikutuksensa myös metsäalan kiinnostavuuteen opiskelualana. Haasteena kun on jo tällä hetkellä alan työvoiman saatavuus ja koulutuksen saavutettavuus tehtyjen säästöjen myötä.
Teknisestä (T) näkökulmasta metsäala kehittyy edelleen nopeasti. Entistä huomattavasti tarkemmassa kaukokartoituspohjaisessa metsätiedon tuottamisessa pystytään tuottamaan lisäksi tietoa muun muassa metsien muusta rakenteesta, hiilensidonnasta ja monimuotoisuudesta. Teknologinen kehitys parantaa konetyön tuottavuutta ja uudet menetelmät tehostavat työtapoja. Suuri ongelma on alemman tieverkon ja sen siltojen kunto ja niihin liittyvä korjausvelka.
Ekologinen (E) näkökulma on vahvistunut metsien hyödyntämisessä. Talousmetsien luonnonhoito on kiinteä osa metsänhoitoa. Tavoitetaso monimuotoisuudessa tulee nousemaan EU:n biodiversiteettistrategian ja ennallistamisasetuksen ja muun tulevan EU-sääntelyn myötä. Kansallinen ennallistamissuunnitelma valmistuu viimeistään elokuussa 2026. Lisäksi suurella osalla alueista laaditaan luonnon monimuotoisuuden ohjelmia (LUMO). Ohjelmilla tulee olemaan suuria vaikutuksia metsien käyttöön. Tarkempi toimeenpano selviää myöhemmin ja se on huomioitava jatkossa metsäohjelmien sisällössä sekä toimeenpanossa.
Lait (L), määräykset ja muut ohjauskeinot vaikuttavat koko ajan enemmän siihen, miten metsiä voidaan hyödyntää. Yleisesti voidaan sanoa, että metsäalaa ohjaa entistä enemmän muilta toimialoilta tuleva ohjaus. Erityisesti monet EU-aloitteet koskevat metsiä. Etenkin maatalous-, ympäristö- sekä ilmasto- ja energiapolitiikassa on useita asetuksia ja direktiivejä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös metsätalouteen sekä -teollisuuteen.
Metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain (metka) perusteluiden mukaan tukijärjestelmällä kannustetaan maanomistajia aktiivisiin ja oikea-aikaisiin toimiin. Tuettavia työlajeja ovat taimikon ja nuoren metsän hoito, terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelma, suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekeminen, metsätaloutta palvelevien yksityisteiden perusparantaminen, ympäristötuki, metsäluonnon hoito ja kulotus. Määräraha on ollut pienenemään päin.
Päättyneellä EU-kaudella 2019–2024 annettiin lukuisia asetuksia, joilla ohjataan metsien käyttöä. Taustalla vaikutti Vihreän kehityksen ohjelma, jolla pyritään hillitsemään ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä estämään luonnon monimuotoisuuskatoa. Niiden pohjalta laaditaan parhaillaan monia kansallisia toimeenpanosuunnitelmia. Niiden vaikutus metsien käyttöön tulee tulevaisuudessa olemaan suuri, kuten aiemminkin on todettu.
Ennallistamisasetus (EU) edellyttää, että luontodirektiivin kunkin luontotyyppien heikentyneestä pinta-alasta on toteutettava ennallistamistoimia 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä ennallistamistoimien on katettava 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia luontotyyppiryhmien heikentyneestä pinta-alasta.
Metsäkatoasetuksen (EU) myötä toimijoille tulee velvollisuus selvittää käyttämänsä puun alkuperä ja hankintaketju, millä osoitetaan, ettei se aiheuta metsäkatoa. Suomessa metsäkatoasetuksen kansallista soveltamista valmistelevan työryhmän toimikautta on jatkettu vuoden 2025 loppuun.
Uusiutuvan energian direktiivi (RED III) (EU) tiukentaa metsäbiomassan kestävyyskriteerejä, mutta tämän vaikutusten arvioidaan jäävän suhteellisen vähäiseksi.
Puuntuotannon tuet
Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamat puutuotannon tuet (metka) 2025. Eurot on muutettu suoritteiksi arvioidun keskihinnan mukaan. Suoriteluvut on pyöristetty lähimpään kymmeneen tai sataan. Tavoitteet asetetaan vuosittain.
| Maakunta | Taimikon ja nuoren metsän hoito, ha | Terveys-lannoitus, ha | Suometsän hoito, ha | Metsätien perusparannus, m |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 3 100 | 410 | 100 | 6 200 |
| Etelä-Pohjanmaa | 8 000 | 1 400 | 580 | 8 200 |
| Etelä-Savo | 8 500 | 1 210 | 100 | 6 100 |
| Kainuu | 4 900 | 1 330 | 310 | 8 400 |
| Kanta-Häme | 2 900 | 620 | 170 | 6 100 |
| Keski-Pohjanmaa | 1 900 | 530 | 300 | 5 900 |
| Keski-Suomi | 9 400 | 1 080 | 290 | 9 200 |
| Kymenlaakso | 2 100 | 380 | 130 | 5 900 |
| Lappi | 10 300 | 1 010 | 620 | 39 000 |
| Pirkanmaa | 6 200 | 580 | 230 | 9 100 |
| Pohjanmaa | 3 500 | 640 | 1 460 | 14 700 |
| Pohjois-Karjala | 6 600 | 2 180 | 330 | 13 100 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 14 500 | 3 250 | 2 090 | 39 200 |
| Pohjois-Savo | 10 300 | 4 620 | 450 | 6 800 |
| Päijät-Häme | 3 900 | 420 | 110 | 6 100 |
| Satakunta | 3 600 | 460 | 400 | 6 400 |
| Uusimaa | 2 700 | 410 | 130 | 13 600 |
| Varsinais-Suomi | 3 500 | 470 | 180 | 5 900 |
| Maakunnat yhteensä | 106 000 | 21 000 | 8 000 | 210 000 |
| Suoritetavoite yht. | 106 000 ha | 21 000 ha | 8 000 ha | 210 km |
| €/ha, €/m | 279 | 167 | 210 | 12 |
| Pienpuun keruutavoite | 40 000 ha |
Luonnonhoidon tuet
Metsäluonnon hoidon edistämisen tukivarojen (metka) käytön suunnitelma maakunnittain vuonna 2025. Edeltävien vuosien tukivarojen käyttö ohjaa tulevaa tukien käytön suunnittelua. Tukien jakautumiseen työlajien välillä on mahdollista tehdä muutoksia ja tukivaroja voidaan siirtää eri alueille tarpeen mukaan, jos varoja jää käyttämättä.
| Maakunta | Luonnonhoito (€) | Ympäristötuki (€) | Yhteensä (€) |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 144 726 | 1 101 246 | 1 245 972 |
| Etelä-Pohjanmaa | 211 962 | 996 658 | 1 208 620 |
| Etelä-Savo | 266 443 | 1 106 641 | 1 373 084 |
| Kainuu | 231 822 | 1 111 360 | 1 343 182 |
| Kanta-Häme | 246 550 | 1 118 123 | 1 364 673 |
| Keski-Pohjanmaa | 137 353 | 902 474 | 1 039 827 |
| Keski-Suomi | 208 967 | 1 158 454 | 1 367 421 |
| Kymenlaakso | 130 000 | 1 035 028 | 1 165 028 |
| Lappi | 266 363 | 1 259 724 | 1 526 087 |
| Pirkanmaa | 261 862 | 1 165 980 | 1 427 842 |
| Pohjanmaa | 135 095 | 858 657 | 993 752 |
| Pohjois-Karjala | 216 118 | 1 176 271 | 1 392 389 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 405 587 | 1 625 231 | 2 030 818 |
| Pohjois-Savo | 299 564 | 1 215 335 | 1 514 899 |
| Päijät-Häme | 206 745 | 1 194 928 | 1 401 674 |
| Satakunta | 130 000 | 969 091 | 1 099 091 |
| Uusimaa | 232 596 | 1 147 356 | 1 379 952 |
| Varsinais-Suomi | 138 681 | 1 126 059 | 1 264 740 |
| Maakunnat yhteensä | 3 870 432 | 20 268 616 | 24 139 049 |
Taulukon jaottelu perustuu valtion talousarvioesitykseen, jossa esitetään ympäristötuki erillisenä ja luonnonhoitoon ovat yhdistettyinä metsäluonnon hoitohankkeet, Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet ja kulotus.
Valtakunnallinen tavoitetaso metsäluonnon hoidon edistämisen työmäärille
Tavoitetaso metsäluonnon hoidon edistämisen työmäärille vuonna 2025. Tavoitetasot määritellään maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäkeskuksen välisessä tulossopimuksessa.
Tavoitteet on jaoteltu Metso- ja Helmi-ohjelmien sekä vesienhoidon toimenpideohjelmien tavoitteisiin. Maakuntakohtaista jaottelua ei tehdä, koska luonnonhoidon työlajien elinympäristöistä, suunnitteluun ja toteutukseen käytössä olevista resursseista ja muista vaikuttavista tekijöistä ei ole käytössä yksityiskohtaista maakunnittaista tietoa.
Helmi-ohjelman toimeenpano:
| Toimenpide | Tavoite |
|---|---|
| Soiden ennallistaminen | 400 ha/v |
| Vesien palautus suojelusoille | 6 kpl/v |
| Lintukosteikkojen perustaminen ja kunnostus | 8 kpl/v |
Muut toimenpiteet:
| Toimenpide | Tavoite |
|---|---|
| Kulotus | 200 ha/v |
| Vesiensuojelun toimenpideohjelman hankkeet | 10 kpl/v |
Taulukossa on esitetty maakunnittainen suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään perustuva hakkuupotentiaali (ha/v) vuosille 2025–2034. Taulukko kuvaa myös, miten hakkuukertymä voitaisiin toteuttaa.
Arvio hakkuupotentiaalista hakkuutavoittain on tehty Metsäkeskuksen metsävaratietojen pohjalta. Metsävaratieto on sovitettu Luonnonvarakeskuksen arvioihin suurimmasta ylläpidettävissä olevasta (SY) aines- ja energiapuun hakkuukertymästä.
| Maakunta | Kasvatushakkuu | Uudistushakkuu | Jatkuva kasvatus | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 15 600 | 3 700 | 400 | 20 000 |
| Etelä-Pohjanmaa | 25 100 | 12 300 | 500 | 38 000 |
| Etelä-Savo | 35 800 | 13 000 | 1 100 | 50 000 |
| Kainuu | 41 200 | 11 400 | 3 200 | 56 000 |
| Kanta-Häme | 10 700 | 4 100 | 300 | 15 000 |
| Keski-Pohjanmaa | 10 200 | 2 800 | 400 | 13 000 |
| Keski-Suomi | 48 200 | 13 500 | 1 600 | 63 000 |
| Kymenlaakso | 11 300 | 3 000 | 300 | 15 000 |
| Lappi | 82 200 | 16 900 | 10 700 | 110 000 |
| Pirkanmaa | 29 600 | 10 900 | 1 100 | 42 000 |
| Pohjanmaa | 21 400 | 4 300 | 300 | 26 000 |
| Pohjois-Karjala | 50 000 | 16 000 | 2 100 | 68 000 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 72 800 | 22 600 | 5 500 | 101 000 |
| Pohjois-Savo | 51 700 | 15 400 | 1 500 | 69 000 |
| Päijät-Häme | 12 200 | 5 000 | 400 | 18 000 |
| Satakunta | 15 100 | 6 100 | 500 | 22 000 |
| Uusimaa | 13 800 | 6 200 | 900 | 21 000 |
| Varsinais-Suomi | 13 300 | 6 900 | 400 | 21 000 |
| Maakunnat yhteensä | 560 000 | 174 100 | 31 200 | 765 000 |
SY:n ja täysimääräisten ensiharvennusten määrittämisessä on käytetty metsävaratiedon kymmenen vuoden keskiarvoa suhteellisista hakkuukertymistä hakkuutavoittain.
Hakkuukertymät hakkuutavoittain on muutettu pinta-aloiksi (hehtaareiksi) vuoden 2024 metsänkäyttöilmoitusten keskimääräisten maakunnittaisten hakkuukertymien (m3/ha) pohjalta.
Jatkuvan kasvatuksen osuuden määrittelyssä lähteenä on käytetty Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksia vuodelta 2024. Jatkuvan kasvatuksen keskimääräinen poistuma on laskettu käyttäen Luonnonvarakeskuksen synteesiraportin mukaista keskipoistumaa (7,2 m3/ha/v * hakkuukiertona 15 vuotta = 108 m3/ha).
Taulukossa on kuvattu hoitoehdotukset (ha/v) maakunnittain vuosille 2025–2034. Ehdotukset perustuvat Metsäkeskuksen metsävaratietoon.
Varhaishoidon perusteena on seuraavan viiden vuoden tarpeen keskiarvo, taimikonhoidossa ja nuoren metsän hoidossa seuraavan kymmenen vuoden tarpeen keskiarvo.
| Maakunta | Taimikon varhaishoito | Taimikonhoito | Nuoren metsän hoito |
|---|---|---|---|
| Etelä-Karjala | 6 300 | 3 200 | 1 100 |
| Etelä-Pohjanmaa | 11 900 | 5 600 | 2 500 |
| Etelä-Savo | 14 800 | 7 300 | 2 400 |
| Kainuu | 9 400 | 5 100 | 3 200 |
| Kanta-Häme | 5 100 | 1 800 | 900 |
| Keski-Pohjanmaa | 3 500 | 1 600 | 700 |
| Keski-Suomi | 15 700 | 7 200 | 2 900 |
| Kymenlaakso | 4 400 | 2 000 | 700 |
| Lappi | 16 800 | 8 500 | 1 500 |
| Päijät-Häme | 5 600 | 2 500 | 900 |
| Pirkanmaa | 13 800 | 5 400 | 1 900 |
| Pohjanmaa | 6 900 | 2 600 | 1 500 |
| Pohjois-Karjala | 16 900 | 7 200 | 2 500 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 22 400 | 11 200 | 3 400 |
| Pohjois-Savo | 17 900 | 7 500 | 3 600 |
| Satakunta | 7 000 | 3 000 | 1 000 |
| Uusimaa | 6 100 | 2 600 | 1 000 |
| Varsinais-Suomi | 6 900 | 2 400 | 900 |
| Maakunnat yhteensä | 191 400 | 86 800 | 32 600 |
Taimikon varhaishoidossa puun korkeus 1,2–3 metriä ja taimikonhoidossa 3–7 metriä. Nuoren metsän hoidossa puun läpimitta < 12 cm.