Erityisesti myrskyjen ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien sähkökatkosten vuoksi Suomessa on sähkölinjoja kaivettu maahan eli maakaapeloitu viime vuosina. Sähkön häiriöttömän siirron varmistamiseen on panostettu monin eri tavoin. Keskijännitelinjoilla (20 Kv) yleisimpiä toimenpiteitä ovat olleet vierimetsien hoito, käyttöikänsä päähän tulleiden linjojen siirtäminen metsäisiltä alueilta teiden varteen ja maakaapelointi.
Maanomistajille uusia mahdollisuuksia kaapeloinnin jälkeen
Keskijännitteisten ilmassa kulkevien sähköjohtojen alle ja reunoille jäävän maa-alueen leveys on tyypillisesti 6–10 metriä, ja suurjännitelinjoilla se voi olla lähes 30 metriä. Näillä alueilla on rajoituksia maan käytössä, erityisesti metsänkasvatuksessa ja rakentamisessa. Maanomistajan kannalta merkittävin rasite on ollut kasvuston korkeuden säätely. Maakaapeloinnin myötä nämä rajoitteet poistuvat.
-Keskijännitelinjoilla ei ole voinut kasvattaa yli neljän metrin korkeuteen ylettyvää kasvustoa eli puuntuotanto joulukuusien kasvatusta lukuun ottamatta on ollut poissuljettu vaihtoehto, kertoo Sähkölinjojen vierimetsät kuntoon -hankkeen projektipäällikkö Anu Hilli.
Maakaapeloinnin jälkeen metsänomistajalla on mahdollisuus antaa alueen taimettua luonnollisesti tai metsittää se. Puustoa ei kuitenkaan tule istuttaa suoraa kaapelin päälle. Metsälain mukaista metsän uudistamisvelvoitetta ei näillä alueilla ole. Entinen linja-alue voidaan haluttaessa ottaa myös muihin käyttötarkoituksiin.
Pääsääntöisesti kaupunkialueilla käytetyllä suurjännitteisillä (110 kV ja yli) kaapeleilla on omat suoja-alueensa ja näiden läheisyydessä toimia suunniteltaessa tulee olla yhteydessä verkkoyhtiöön. Vaikka maakaapelointi ei täysin poista rajoituksia maan käytössä, se tarjoaa kuitenkin huomattavasti enemmän joustavuutta verrattuna ilmajohtojen vaatimuksiin.
Metsittyminen tukee hiilineutraalisuutta
Metsittyminen edistää hiilineutraalisuutta. Maakaapeloinnin vapauttamilla alueilla metsien kasvu lisää hiilen sitomista, sillä puut imevät itseensä ilmassa olevaa hiilidioksidia ja toimivat hiilivarastoina. Yksi kuutiometri puuta sitoo keskimäärin noin 1 000 kiloa hiilidioksidia. Nämä metsittyvät alueet voivat myös olla osa hiilikompensaatioratkaisuja.
Kaivuutöissä tarkkana maakaapelien läheisyydessä
Maakaapeloitujen linjojen läheisyydessä maanmuokkausta tai kaivuutyötä suunniteltaessa tulee aina selvittää maanalaiset rakenteet turvaetäisyyksien varmistamiseksi.
-Kaapeleiden sijaintitiedot ovat saatavissa osoitteesta www.johtotieto.fi ja verkkoselvitys.fi -palvelussa tai paikallisesta sähköyhtiöstä, toteaa Carunan kunnossapitoasiantuntija Joonas Suikula.
Tämä artikkeli on laadittu osana Sähkölinjojen vierimetsät kuntoon -hanketta, joka saa rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta. Lisäksi hanketta rahoittavat Caruna Oy, Koillis-Lapin Sähkö Oy ja Rovakaira Oy.