Suomen metsäkeskus on julkaissut uuden Metsälannoituksen mahdollisuudet -verkkokurssin. Kurssilta saa tietoa lannoituksen hyödyistä, kustannuksista ja ympäristövaikutuksista sekä terveyslannoituksen tuesta.
Boorilannoitteen levitys onnistuu myös dronella. Kuva: Arto Pulkkinen
Metsän lannoitus on nopea tapa lisätä puuston kasvua metsässä ja kasvattaa metsien hiilinieluja. Lannoitus kannattaa suunnitella huolella, että siitä saadaan paras mahdollinen hyöty irti.
– Lisäkasvua tulee ainoastaan, kun käytetään oikeaa lannoitetta oikealla paikalla. Hyvällä suunnittelulla on myös mahdollista vähentää lannoituksen ympäristövaikutuksia. Näihin asioihin saa neuvoja ja vinkkejä uudelta verkkokurssilta, kertoo metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta.
Metsälannoituksen mahdollisuudet -verkkokurssilla kerrotaan, millaisiin metsiin lannoitus sopii, miten lannoitustyö tilataan ja miten voi vähentää lannoituksen ympäristökuormitusta. Kurssi tarjoaa tietoa myös terveyslannoituksen tuesta. Kurssin voi suorittaa omatoimisesti Metsäkeskuksen verkko-oppimisympäristössä.
Terveyslannoituksesta apua ravinnepuutoksiin
Usein metsän lannoitukselle tulee tarvetta, kun puissa havaitaan kasvuhäiriöitä. Esimerkiksi puiden latvojen haaroittuminen ja puiden pensastuminen, mutkaiset vuosikasvaimet tai neulasten kärkien kellastuminen voivat olla merkkejä ravinteiden puutoksesta. Näihin auttaa boorilannoitus tai suometsissä tuhkalannoitus.
Boorinpuutos voi aiheuttaa merkittäviäkin laatu- ja kasvutappioita talousmetsissä. Boorinpuutos on hyvin yleistä entisillä kaskimailla Itä-Suomessa ja entisillä viljelymailla koko maassa.
– Boorilannoituksen kannattavuus perustuu siihen, että tulevissa hakkuissa metsästä saadaan enemmän arvokasta tukkipuuta, Viitasaari sanoo.
Tuhkalannoitus on pitkäkestoinen ja tehokas tapa lisätä puuston kasvua paksuturpeisilla mustikka-, puolukka- ja varputurvekankailla. Tuhkalannoituksen tuoma lisäkasvu on noin 2–4 kuutiometriä hehtaarilla vuosittain. Lannoitus lisää metsän kasvua kasvupaikasta ja tuhkasta riippuen yli 30 vuoden ajan.
Metsänomistajat voivat hakea terveyslannoituksiin tukea Metsäkeskuksesta. Tuki on suometsien tuhkalannoituksiin 270 euroa hehtaarilta ja boorilannoituksiin 155 euroa hehtaarilta. Lisätietoa tuesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Metsälannoitus lisää arvokkaan tukkipuun saantia. Kuva: Tatu Viitasaari
Metsän lannoituksesta saa hyvän tuoton
Kasvatuslannoituksella lisätään hyvin hoidettujen metsien kasvua entisestään. Kasvatuslannoituksia tehdään usein kivennäismailla kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden männiköissä ja kuusikoissa. Kasvatuslannoitukselle hyvä ajoitus on, kun metsä on varttunutta kasvatusmetsää tai kun uudistushakkuu lähestyy.
Kivennäismailla käytetään usein typpilannoitteita ja tarvittaessa lannoitetta, jossa on fosforia tai booria tai molempia.
– Metsän lannoitus on hyvin kannattava metsänhoitotyö. Metsänomistaja saa yleensä lannoitusinvestoinnilleen noin 20–40 prosentin tuoton. Investoinnin kustannukset saa takaisin kaksin- tai jopa kolminkertaisena, kun ottaa myös verotushyödyn huomioon, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta.
Metsälannoituksen mahdollisuudet -verkkokurssi on tuotettu Toimeksi-, SuoHitu- ja KoMe-hankkeen yhteistyönä. Hankkeet ovat osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta.
Tutustu Metsälannoituksen mahdollisuudet -verkkokurssiin Metsäkeskuksen verkko-oppimisympäristössä.
Lisätietoa muista Metsäkeskuksen verkkokoulutuksista on Metsäkeskuksen sivuilla.