Moni koti Suomessa lämpiää puulla, vaikka takkaa ei kodissa olisi. Lähes kolmannes Suomen energiankulutuksesta katetaan puupolttoaineilla. Lahti Energia tuottaa jo lähes puolet lämmöstään biopolttoaineilla.
Ilmastokestävän metsäenergian kysynnän uskotaan Suomessa kasvavan tulevaisuudessa. Puuenergia on jo nyt määrällisesti tärkein energialähde. Sitä käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen. Puuenergialla tuotetaan lähes kolmannes energian kokonaiskulutuksesta ja uusiutuvan energian tuotannosta kaksi kolmasosaa on puuperäistä.
Lahdessa on tuotettu energiaa lähes hiilineutraalisti bio- ja kierrätyspolttoaineista jo vuodesta 2020. Tuolloin avattu Lahti Energian biolämpölaitos on vähentänyt vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 600 000 tonnilla, mikä vastaa joka toisen lahtelaisen vuosittaisia päästöjä. Biolaitoksella korvattiin kivihiililaitos.
- Uuteen lämpölaitokseen päätettiin aikoinaan investoida kaukolämmön kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Biolämpölaitoksella on tässä suuri merkitys, kun fossiilisten polttoaineiden hinta, verotus ja päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Lahdessa kaukolämmöstä 94 prosenttia perustui uusiutuvan tai kierrätyspolttoaineen käyttöön vuonna 2022, sanoo Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.
- Myös huoltovarmuuden näkökulmasta siirtyminen pääasiassa kotimaisen metsäenergian käyttöön fossiilisen tuontipolttoaineen sijaan oli hyvä ratkaisu. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä huoltovarmuusnäkökulma on korostunut, Haikarainen lisää.
Biolämpölaitoksen pääpolttoaine on puuenergia, josta valtaosa tuotetaan 100 kilometrin säteellä laitoksesta. Puuta kuluu kylmimpänä aikana noin 50–55 rekkakuormaa päivässä.
Mikä metsäenergia?
Metsäenergialla tarkoitetaan metsästä energiakäyttöön otettua energiapuuta, polttopuuta ja oksa- ja latvusbiomassaa sekä metsäteollisuudessa muodostuvia sivutuotteita. Metsäenergian raaka-aineesta yli puolet on nuorten metsien energiapuuta, ja tässä on myös suurin kasvupotentiaali. Nuoren metsän energiapuulla tarkoitetaan nuorten metsien harventamisen yhteydessä kerättävää pienpuuta.
Kun pienpuuta hyödynnetään metsäenergiana, hyötyvät ilmaston lisäksi myös metsät. Kun metsää harvennetaan ja puut saavat lisää valoa ja kasvutilaa, kasvavat ne myös paremmin.
- Hämeessä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa energiapuunkorjuuta nuorissa metsissä, koska erityisesti nuorten metsien energiapuulle on kasvavaa kysyntää. Metsänomistajien kannattaa hyödyntää tilanne omien metsien hoidossa, sanoo Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Rantala.
Metsäkeskuksen Mahdolliset energiapuukohdekeskittymät -karttapalveluun on nostettu metsävaratietojen perusteella potentiaalisten energiapuukohteiden keskittymiä. Energiapuukohdekeskittymiä löytyy koko maasta runsas 90 000 hehtaaria.
- Metsänomistajan kannattaa koota omalta metsätilalta energiapuukohteet yhdeksi energiapuuleimikoksi ja tarjota toimijoille toteutettavaksi esimerkiksi Metsään.fi-palvelun kautta, sanoo Metsäkeskuksen yritysneuvoja Jari Toivoniemi.
Lue lisää metsäenergiasta ja pienpuun hyödyntämisestä energiatuotannossa verkkosivuiltamme.
Lue lisää energiapuusta asiakaslehtijutuistamme: