Luonto on läsnä juhlapyhissämme: kuusi jouluna, paju pääsiäisenä ja rauduskoivu sekä luonnonkukat juhannuksena. Rauduskoivut porraspielessä ja oksista tehdyllä vastalla vihtominen ovat osa monen juhannusperinteitä. Siitä kutsutaanko rauduskoivusta sidottua oksanippua vastaksi vai vihdaksi, voidaan olla eri mieltä.
Koivuntuoksuinen juhannussauna kuuluu keskikesän juhlaan.
Metsänomistajan kannattaa suosia lehtipuita
Etenkin rauduskoivuista metsänomistaja voi kasvattaa arvokasta tukkia. Koivuista ja muista lehtipuista on muutakin hyötyä, sillä ne parantavat maaperän kasvuolosuhteita ja metsän luontaista taimettumista.
- Lehtipuut antavat joka syksy metsänomistajalle ilmaisen lannoituksen lehtien pudotessa. Lehtipuumetsät ja sekametsät kestävät paremmin myös metsätuhoja, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.
Rauduskoivikon kasvatus vaatii riittävän ravinteikkaan ja ilmavan kivennäismaan. Moni koivikko onkin istutettu vanhalle pellolle. Havupuista poiketen rauduskoivua kasvatetaan harvemmassa. Rauduskoivua ja muita lehtipuita tulisi kasvattaa jo metsän uudistusvaiheesta lähtien lehti- ja sekametsien lisäämiseksi.
Rauduskoivutaimikon kasvatuksessa on haasteensa, jos alueella on runsaasti sorkkaeläimiä kuten hirviä. Moni metsänomistaja on kuitenkin pystynyt kasvattamaan valkorunkoisia rauduskoivikkoja erilaisten karkotteiden avulla tai istuttamalla koivikon lähelle asutusta.
Rauduskoivikot ovat valoisia ja reheviä metsiä, joiden alle kehittyy usein luontaisesti kuusentaimikko.
Rauduskoivun ja hieskoivun erottaminen
Raudus- ja hieskoivun tunnistaminen on oleellista talousmetsän kasvattajille, mutta myös saunavastan tekijälle, sillä kestävin vasta tehdään rauduskoivusta.
Koivulajit on helpointa erottaa lehtien perusteella. Rauduskoivun lehti on kolmiomainen ja suippokärkisempi kuin hieskoivun, ja lehden reuna kaksinkertaisesti sahalaitainen. Rauduskoivun lehdet myös puhkeavat keväällä hieman aikaisemmin kuin hieskoivulla ja syksyllä hieskoivu kellastuu rauduskoivua aiemmin.
Lehdettömään aikaan koivut erottaa siitä, että nuorilla rauduskoivuilla on hartsinystyjä uusien versojen pinnalla. Rauduskoivun nystyt tuntuvat sormissa, hieskoivussa oksien päiden pinnat ovat sileät tai karvaiset. Vanhojen rauduskoivujen tyvistä tulee uurteisia ja karkeakaarnaisia. Hieskoivulla tyvi säilyy vanhanakin sileätuohisena.
Rauduskoivulla on suippokärkisempi ja epätasaisempi lehden reuna sekä karkeampi verso kuin hieskoivulla.
Rauduskoivu tuo monimuotoisuutta metsiin
Koska koivut ovat yleisimpiä lehtipuita ovat ne monimuotoisuudelle tärkeitä. Koivut lisäävät muiden metsälajien runsautta sekä tekevät metsistä valoisampia. Eniten kasvinsyöjälajeja on elävillä koivuilla ja raidoilla, yli 400 lajia kummallakin. Kuolleista koivuista hyötyvien lajien määrä on vielä runsaampi, lähes 700 lajia.
Koivusta hyötyvät monet tutut nisäkkäät ja linnut, kuten jänis ja teeri. Myös uhanlainen liito-orava käyttää koivun lehtiä ravintona. Lisäksi muun muassa kuoriaiset, perhoset, sienet ja jäkälät tarvitsevat koivuja elääkseen. Kuoltuaan koivut tarjoavat elinympäristön lukuisille uusille lajeille kuten kääville.
Erityisesti koivupökkelöt ovat tärkeitä pesäpuita ja ravintopaikkoja linnuille kuten tikoille. Metsiemme harvinaistuneet tiaiset, hömö- ja töyhtötiainen tarvitsevat lehtipuupökkelöitä, joihin ne kaivertavat itse pesäkolonsa.
- Tekopökkelöiden tekeminen hakkuiden yhteydessä on yleistynyt ja niiden avulla voidaan nopeuttaa puun lahoamista sekä lahopuulajien elinmahdollisuuksia. Tekopökkelöitä kannattaa tehdä kaikkien hakkuiden yhteydessä, kannustaa Raatikainen.
Juhannuskoivujen ottamiseen tarvitaan lupa
Juhannuskoivujen kaataminen tai koivun oksien taittaminen eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan toimiin tarvitaan maanomistajan lupa. Jos koivuja tai oksia ottaa omasta metsästä tai toisen luvalla, on hyvä huomioida mistä koivun ottaa tai oksia taittaa.
Taimikossa koivut voivat olla istutettuja ja ne tulee jättää rauhaan. Usein rauduskoivua on syntynyt taimikkoon tai varttuneemman metsän alle tiheäksi vesakoksi, josta koivun voi poistaa ryhmästä ja jättää parhaat taimet kasvamaan. Saunavastaa varten oksia voi ottaa esimerkiksi taimikonhoidossa poistettavista koivuista. Hienon saunatuoksun saa ottamalla muutaman koivunoksan saunaan vesiastiaan.
Suomen metsäkeskus toivottaa kaikille luonnonläheistä kesää ja koivuntuoksuisia löylyjä!