Kuolleen puun seurantamenetelmän kehittäminen - KUOPUS

Kuollut puu on merkittävä tekijä suomalaisessa metsäluonnossa. Kuollut puu tarjoaa elinympäristön monille uhanalaisille lajeille ja sen myötä lisää metsien monimuotoisuutta. Kuolleella puulla on merkittävä rooli myös hiilensidonnassa, koska ilmasta sidottu hiilidioksidi säilyy kuolleessa puussa kymmeniä vuosia, mutta vapautuu hiljalleen hajoamisen seurauksena. Kuollut puu vaikuttaa moniin metsässä esiintyviin riskeihin, kuten hyönteistuhoihin ja metsäpaloihin. Tieto kuolleen puun määrästä ja sijainnista olisi arvokasta, sillä ne voitaisiin huomioida metsänhoidollisissa toimenpiteissä. 

KUOPUS-hankkeen aikana testattiin kuolleen puun arviointia varten kehitetyn laserkeilausaineiston automaattiseen tulkintaan perustuvan menetelmän toimivuutta tiheäpulssilaserkeilatuilla alueilla eri puolilla Suomea sijaitsevilla testialueilla. Testissä käytettiin Arbonaut Oy:n kehittämää pysty- ja maapuun tunnistamisen tekoälypohjaista menetelmää, joka perustuu tiheän monikanavaisen laserkeilausaineston analysointiin. Hankkeen lopputuloksena saimme tietoa kuolleen puun määrän estimointitarkkuudesta erilaisissa metsiköissä. Kuolleen pystypuuston tarkkuus oli hyvällä tasolla (Taulukko 1.). Koealatason vertailussa käyttäjän näkökulmasta 96.5 % kuolleiksi luokitteluista puista on kuolleita, mutta samaan aikaan malli löysi 52,9 % Oulun alueen kaikista puista. Heinäveden alueella vastaavat luvut ovat 72 % ja 87,6 %. Malli kuitenkin toimi käytännön maastotarkistuksissa loogisesti ja kattavasti siten, että se tunnisti yhtä hyvin kuolleita pystypuista eri tyyppisissä metsiköissä ja eri alueiden väliset suhteelliset erot kuolleen pystypuuston määrässä olivat yhdenmukaisia.

Kuolleen maapuun ennustaminen ei onnistunut hyvin. Kuolleen maapuun ennustamisen suurin haaste ovat sellaiset rungot, jotka ovat kaatuneet pohjakasvillisuuden sekaan, jolloin ne eivät erotu lainkaan laserkeilausaineistosta. Ainoastaan selvästi maanpinnan yläpuolella olevat rungot erottuivat konenäköön perustuvassa tunnistamissa.

Hankkeen kesto oli 19.5.2022–30.11.2024.
Hanketta toteuttivat Suomen metsäkeskus ja Arbonaut Oy. 
Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö 
Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU.