Pro metsä -palkitut 2025
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Metsänhoitoyhdistys Lakeus: Aktivoinnilla ja tiedolla elinvoimaa Lakeuden metsiin -hanke
Hankkeen järjestämät erilaiset tilaisuudet edistävät metsäohjelman tavoitetta resurssitehokkaasta ja kestävästä metsänhoidosta. Hanke huomioi toiminnassaan tasapainoisesti metsätalouden taloudelliset, ekologiset ja ilmastoon liittyvät näkökohdat unohtamatta sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia.
Etelä-Savo
Metsä Rokkaa -tapahtuma / Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Metsä rokkaa -tapahtuma tuo kattavasti esille alueellisen metsäohjelman teemoja, kuten osaamista ja koulutusta, sekä hyvää metsänhoitoa eri näkökulmista. Tapahtuman ohjelmassa on eri sukupolvia kiinnostavia teemoja ja se on positiivisesti erilainen sekä poikkeaa perinteisistä metsätapahtumista.
Häme
Huljalan Tupala (Päijät-Häme) ja Kuumapuu Oy (Kanta-Häme)
Huljalan Tupalassa Laura ja Mika Hämäläinen ovat yhdistäneet kannattavan maa- ja metsätaloustuotannon sekä luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja lisäämisen.
Kuumapuu Oy:n yrittäjät toteuttavat aktiivisesti metsänhoitotöitä metsäpalveluyrittäjinä. Lopella yritys kasvattaa metsänhoitotöihin liittyviä palveluita.
Kaakkois-Suomi (Kymenlaakso, Etelä-Karjala)
Roope Tonteri
Lumilautailun maailmanmestarina tunnettu Roope Tonteri opiskeli metsätaloutta lopetettuaan kilpauransa. Hän perusti metsäpalveluyrityksen ja on tullut tunnetuksi työnsä puolesta koko Kaakkois-Suomen alueella. Tonteri tekee metsällisistä teemoista paljon sisältöjä sosiaaliseen mediaan ja innostaa seuraajiaan metsäalalle.
Kainuu
Kainuun ammattiopisto, metsäala
Kainuun ammattiopisto on kehittänyt pitkäjänteisesti Kainuulle tärkeää metsäalan koulutusta. He ovat turvanneet toiminnan jatkuvuutta muuttuvassa ympäristössä mahdollistaen nuorten hakeutumisen metsäalan monipuolisiin tehtäviin.
Keski-Suomi
Jyväskylän kaupungin metsäpalvelut
Jyväskylän kaupungin metsäpalvelut tekee vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä metsätalouden edistämiseksi kasvavan maakuntakeskuksen metsissä. Toimintaan osallistetaan myös sidosryhmät ja kaupunkilaiset. Strateginen toimintaa ohjaava metsäohjelma huomioi erilaisten metsiköiden tavoitteet, hoidon periaatteet ja toimenpiteiden toteutustavat.
Lappi
Suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen, Metsähallitus
Lauri Karvosella on ollut aina työskentelyssään kehittävä ja eteenpäin vievä ote. Karvosen työllä on ollut poikkeuksellisen merkittävä vaikutus metsätalouden ympäristöasioiden, maankäytön, alue-ekologisen verkoston ja suunnittelun kehittämisessä, sekä Lapissa että valtakunnallisesti.
Lounais-Suomi (Satakunta, Varsinais-Suomi)
Porin kaupunki / Yyterin vierailukeskus
Puurakentamisen edistäminen on nousemassa yhdeksi päämääräksi Lounais-Suomen metsäohjelmaan 2026–2030. Heinäkuussa 2024 yleisölle avattu puurakenteinen Yyterin vierailukeskus on vapaasti kaikkien käytettävissä. Vierailukeskuksen näyttelyssä tuodaan esille alueen ainutlaatuista, herkkää luontoa.
Pirkanmaa
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) on edistänyt aktiivisesti Pirkanmaalla vesistöjen vedenlaadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
Pohjanmaa
Anders Hjortman
Anders Hjortman on aktiivisesti ja pitkäjänteisesti jakanut tietoa ja opettanut metsänomistajia, metsäammattilaisia ja metsäopiskelijoita.
Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, metsäala, Valtimon koulutusyksikkö
Valtimon koulutusyksikkö on suunnannäyttäjä useissa pedagogissa ratkaisussa muille oppilaitoksille, koulutusaloille ja työelämälle. Käytetyt ratkaisut ovat tunnettuja myös maailmalla.
Pohjois-Pohjanmaa
Koulutuskuntayhtymä OSAO, metsäkonekoulutus, Taivalkosken yksikkö
OSAO:n Taivalkosken yksiköllä on pitkät perinteet metsäkoneenkuljettajan koulutuksessa. Koulutus on vetovoimainen ja se on laadukasta, mikä näkyy hyvien hakijamäärien lisäksi opiskelijoiden erinomaisena työllistymisenä opintojen jälkeen.
Uusimaa
Compensate-säätiö
Metsän arvo -palvelu tunnistaa metsän luonnoltaan arvokkaimmat kohteet, joiden hinta määräytyy avoimilla markkinoilla. Palvelu tarjoaa käytännön välineitä luontotavoitteiden toteuttamiseen. Työkaluihin kuuluvat muun muassa luontotavoitelista, jota voi muokata tai liittää sellaisenaan tarjouspyyntöön ja hakkuusopimukseen. Palvelusta löytyy lisäksi ohjeet puunostajan kilpailuttamiseen. Palvelu tarjoaa myös tietoa tällä hetkellä suojelusta maksettavista korvauksista.
Pro metsä -palkitut 2024
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston metsätiimi: Metsätiimi on päivittänyt opetustaan vastaamaan alueellisen metsäohjelman ja kestävän sekä vastuullisen metsäalan vaatimuksia. Esimerkiksi opetusmetsien hiilensidontakapasiteetti ja monimuotoisuus on kartoitettu ja tehty nuoret tavoittavaan visuaaliseen muotoon. Myös erilaisia jatkuvan kasvatuksen kohteita on perustettu opetusmetsiin havaintokohteiksi. Metsätiimi on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa opetusmetsän METSO-kohteen perustamisessa.
Etelä-Savo
Jukka Mäntylä: Metsänhoitaja Jukka Mäntylä on toiminnallaan 35 vuoden ajan toteuttanut Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman teemaa osaaminen ja koulutus. Hän toimi ensin metsäalan korkea-asteen koulutuksen lehtorina ja linjanjohtajana. Pääosan urastaan, 26 vuotta, Mäntylä vastasi ammattikorkeakoulun metsäopetuksesta koulutusjohtajana. Mäntylän aikana eteläsavolainen metsätalousinsinöörikoulutus kehittyi voimakkaasti: pienestä valtion metsäoppilaitoksesta kehittyi alansa arvostettu ja suurin toimija.
Häme
Hämeen metsäopetus (HAMK/HAVI): Hämeen metsäopetuksessa osoitetaan ennakkoluulottomuutta, uusiutumiskykyä ja edelläkävijyyttä metsäalan murroksessa ja uusien toimintatapojen ja asiakasodotusten omaksumisessa tulevien metsäalan ammattilaisten kouluttamisessa. Samalla vaalitaan Suomen vanhimman metsäopetuksen perinteitä.
Lunawood: Lunawood on edelläkävijä puun kotimaisessa jatkojalostamisessa, tuoden Suomessa kasvatetulle ja jalostetulle pääosin lämpökäsitellylle puulle merkittävän lisäarvon kansainväliseltä puutuotemarkkinoilta. Lunawoodin verkostoituminen ja kehittäminen on esimerkillistä, puutuotteiden brändi on innovatiivinen ja huippulaatuinen, jolla saadaan lisäarvoa Suomessa kasvatetulle ja jalostetulle laadukkaalle havupuulle.
Kaakkois-Suomi (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala)
Erkki Jääskeläinen: Erkki Jääskeläinen (Mti, LKV) on pitkällä työurallaan esimerkillisesti edistänyt alueellisen metsäohjelman tavoitteiden toteuttamista. Toimihenkilöroolissa hän on kannustanut metsänomistajia ja muita alan toimijoita uusien toimintatapojen hyödyntämiseen ja kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Toimiessaan pitkään MHY:n alueellisena toimihenkilönä hän on eri keinoin pystynyt vaikuttamaan metsänomistajien päätöksentekoon. Nyt hän jatkaa tärkeissä kiinteistönvälittäjän ja SPV-neuvonnan tehtävissä Etelä-Karjalan alueella.
Kainuu
Esko Laitinen: Laitinen on toiminut sillanrakentajana luonnon- ja vesienhoidon käytännön toteutuksissa. Hän on toiminut esimerkillisesti monimuotoisuuden edistäjänä ja luontokadon estämisessä. Laitinen on työskennellyt metsätalouden puolella metsätalouden vesiensuojelun sanansaattajana Metsähallituksella työskennellessään sekä jatkanut tätä työtä eläkepäivinään.
Pentti Malinen: Toimiessaan Kainuun maakuntajohtajana Malinen on nähnyt ja tuonut esille Kainuun metsien tärkeyden ja mahdollisuudet alueellisissa toimenpiteissä, eri yhteyksissä ja ohjelmissa. Hänellä on laajat verkostot ja iloinen mieliala asioiden käsittelyissä ja esille tuomisissa, ja hän viestii aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Malinen on tehnyt pitkäjänteistä vaikuttamistyötä metsäbiotalouden puolestapuhujana.
Keski-Suomi
Täsmäkoulutusta metsureille -koulutusväylä: Täsmäkoulutusta metsureille -koulutus on rakennettu yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston POKE:n ja Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen välillä. Koulutuksen avulla opiskelijat pääsevät nopeasti koulutusta vastaaviin metsänhoitotöihin metsähoitoyhdistyksen työmaille. Ohjelma toimii pikaväylänä alan töihin esimerkiksi alanvaihtajille. Koulutus vastaa tehokkaalla tavalla metsänhoidon työmäärien lisäystarpeeseen sekä työvoiman saatavuusongelmiin.
Lappi
Lapin metsätalouspäivät: Lapin metsätalouspäivät ovat suurin pohjois-suomalainen metsäalan tapahtuma, joka kerää yhteen metsäalan toimijoita koko Suomesta. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 64:nen kerran. Tapahtumassa välitetään ajankohtaista ja monipuolista tietoa metsäalasta.
Lounais-Suomi (Satakunta ja Varsinais-Suomi)
Salon metsätiimi: Salon Metsätiimin kokoajana toimii Salon 4H-yhdistys ja siihen kuuluvat Metsänhoitoyhdistys Salometsä, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys, Perniön seudun riistanhoitoyhdistys ja Hermannin koulu. Metsätiimi järjestää vuosittain Salon yläkoulujen 8.-luokkalaisille metsäpäivän, jossa tuodaan monipuolisesti esille työ- ja harrastusmahdollisuuksia metsässä. 4H-yhdistykset tekevät yrittäjyyskasvatusta ja vapaaehtoistoimintaa, edistävät nuorten hyvinvointia ja tarjoavat edullisia, metsään ja luontoon liittyviä harrastusmahdollisuuksia.
Pirkanmaa
Hyytiälän metsäasema ja Juupajoen kunta: Juupajoen kunta Pirkanmaalla ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema ovat tehneet aktiivista ja tuloksekasta yhteistyötä moninäkökulmaisen metsäkeskustelun lisäämiseksi. Yhteistyön tuloksena on syntynyt muun muassa toistuvaksi suunniteltu Juupajoen Metsäfoorumi -tapahtuma joka pyrkii omalta osaltaan lisäämään yhteiskunnallista keskustelua metsän monista merkityksistä ja tuomaan uusinta tutkittua tietoa mukaan tähän erittäin tärkeään keskusteluun. Yhteistyön tuloksena Juupajoella peruskoulussa annetaan kunkin ikätason mukaista metsäteemaista tiedeopetusta aina esikoulusta 9.-luokkaan asti.
Pohjanmaa
Stundarsin museokylä: Stundars on 50-vuotias museokylä Mustasaaressa, jossa järjestetään esimerkiksi opastuksia, markkinoita, kouluyhteistyötä ja kurssitoimintaa. Stundars on määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti panostanut hirsitalojen rakennusperinnön säilyttämiseen.
Pohjois-Karjala
Toimittaja Keimo Lehtiniemi: Lehtiniemi on freelancerina toimiva ja pitkän uran tehnyt toimittaja, yrittäjä sekä terävä tapahtumien ja paneelien juontaja, joka ei päästä jututettavaansa helpolla. Erityisosaamisalaa ovat metsäasiat ja Lehtiniemi onkin vuosien varrella uutisoinut metsään liittyviä asioita runsaasti. Hän perehtyy hyvin juttukohteisiinsa ja ymmärtää metsätalouden taloudellisten lainalaisuuksien lisäksi myös muut kestävyyden näkökulmat.
Pohjois-Pohjanmaa
Hannu Hökkä: Suometsillä on erityisen suuri merkitys Pohjois-Pohjanmaalla, jossa merkittävä osuus metsävaroista sijaitsee turvemailla. Sillä miten turvemaiden metsätaloutta harjoitetaan, on merkitystä paitsi puuntuotannon myös vesiensuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Tutkittu tieto on avainasemassa, kun sovitetaan yhteen monia suometsiin kohdistuvia tavoitteita. Tässä tutkimustiedon tuottamisessa ja tiedon saattamisessa toimijoiden käyttöön, on LUKE:n erikoistutkija Hannu Hökällä ollut jo pitkän aikaa merkittävä rooli. Hökällä on erityinen taito tuoda toisinaan hieman vaikeaselkoinenkin tutkimustieto ymmärrettävällä tavalla jalkautettavaksi käytäntöön.
Uusimaa
Tage Fredriksson: Fredriksson on ollut merkittävä toimija Bioenergia ry:n perustamisessa ja sen toiminnassa perustamisesta alkaen. Hän on myös luotsannut yhdistyksen julkaisemaa Bioenergia-lehteä sen koko ilmestymisen ajan. Päätoimittajana Fredriksson on toiminut vuodesta 1996 alkaen. Tällöin julkaistiin ensimmäisen kerran Puuenergia-lehti, joka myöhemmin muuttui Bioenergia-lehdeksi. Hän on kirjoittanut vuosien varrella lehteen runsaasti artikkeleita ja kolumneja ja kokenut erityisen kiinnostavaksi tutustumisen yrittäjien arkeen juttuja tehdessään.
Pro metsä -palkitut 2023
Itäinen alue
Pohjois-Savo
Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio: Kylävainion elämäntyö Keitele Groupin johdossa ja omistajana hakee vertaistaan. Kylävainion työn jäljiltä sekä Pohjois-Savo, Lappi että Pohjanmaa ovat saaneet Keitele Groupista aluetalouteensa yhden veturin lisää. Keitele Groupin toiminta mekaanisen metsäteollisuuden jättiläisenä perustuu ilmastokestävään metsätalouteen ja myös ympäristöarvot huomioidaan toiminnassa koko ketjun osalta. Sahatavaran valmistuksen lisäksi Keitele Group on merkittävä jatkojalostaja, koska se on Suomen suurin liimapuun valmistaja.
Metsänomistaja Ari Kumpulainen: Kumpulainen on hoitanut metsätilaansa Kiuruvedellä monipuolisesti soveltaen talousmetsässä jatkuvan kasvatuksen periaatteita. METSO-suojelun piirissä Kumpulaisen metsistä on noin kolmasosa. Kumpulaisen tilalla sijaitsee myös Sikapuron kosteikko, joka on perustettu 2012 ja kunnostettu 2021. Kumpulainen on esimerkillisesti avannut myös muille metsänomistajille uusia näkökulmia metsänhoitoon yhteensovittaen luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen tilan parantamisen, riistanhoidon, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, metsien suojelun ja virkistyskäytön.
Pohjois-Karjala
Metsäopiskelijoiden OsuusMetsä: Osuuskunta on lisännyt metsäalan ammattilaisten osaamista ja luonut työpaikkoja erilaisiin tehtäviin. OsuusMetsä tarjoaa yrityksille monenlaisia palveluita tilapäisiin sekä ulkoistettaviin tarpeisiin. Opiskelijoille OsuusMetsä tarjoaa mahdollisuuden työskennellä osa-aikaisesti sekä kartuttaa kokemusta metsäalalta opintojen ohella. Osuuskunta työllistää opiskelijoita monenlaisiin tehtäviin, esimerkkeinä koealamittaukset, käytännön metsänhoito- ja karttatyöt, haastattelututkimukset, pakurikäävän ymppääminen ja metsätaitokilpailujen järjestäminen.
Kaakkois-Suomi
Varatuomari Matti Kiviniemi: Kiviniemi on lakimiesurallaan perehtynyt syvällisesti ja monipuolisesti metsäoikeuteen, muun muassa metsäverotuksen ja sukupolvenvaihdosten kysymyksiin. Kiviniemi on aktiivisena kirjoittajana ja kouluttajana jakanut tietämystään ja palvellut metsänomistajia ja alan toimijoita jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Matti Kiviniemi hoitaa Taipalsaarella ja Parikkalassa sijaitsevia metsätilojaan yhdessä puolisonsa kanssa. Etämetsänomistajana hän hyödyntää paikallisten metsäammattilaisten apua. Metsätilan hoidossa huomioidaan kestävyyden eri ulottuvuudet luontoarvot, taloudellinen tuotto sekä maisema- ja virkistysarvot. Hän on aktiivinen jäsen Saimaan metsänomistajissa ja tuo osaamistaan myös tätä kautta Etelä-Karjalan metsänomistajien hyödyksi.
Keski-Suomi
Metsäalan asiantuntija Helena Reiman: Helena Reiman on tehnyt pitkän 35 vuoden metsäammattilaisen uran Metsäkeskuksessa eri tehtävissä, edeten asiantuntijatehtävistä aina aluejohtajaksi. Nykytehtävässään Jyväskylän ammattikorkeakoulun vanhempana asiantuntijana hän kouluttaa metsätietämystä opiskelijoille ja vetää metsäalan kehittämiseen liittyviä yhteistyöhankkeita. Työssään hän on aktiivisesti ja inspiroivasti välittänyt tietoa metsäasioista sekä luonut rakentavasti ja diplomaattisesti vuoropuhelua eri intressitahojen välille.
Etelä-Savo
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMKin puurakentamisen osaamisen kehittämistyö Savonlinnassa: XAMKin roolia puurakentamisen edistämisessä maakunnassa arvostetaan. XAMKin Teollinen puurakentaminen -rakennusinsinöörikoulutuksen uraauurtava työ puurakentamisen osaajien kouluttajana luo mahdollisuuden toimialan kehittämiselle Etelä-Savossa ja yli maakuntarajojen. XAMKin ”Metsä, ympäristö ja energia” -TKI-vahvuusala on lisäksi luonut Savonlinnaan kansallisesti merkittävät fasiliteetit sekä tutkimus- ja oppimisympäristöt puuta hyödyntävän tulevaisuuden rakentamisen kehittämiseksi.
Läntinen alue
Pirkanmaa
Metsätalousyrittäjä Matti Äijö: Äijö tekee aktiivista yhteistyötä eri metsäalan sidosryhmien kanssa ja on ansioitunut metsäalan kouluttaja. Hän on tehnyt pitkän uran metsäalalla ja tehnyt samalla töitä omissa metsissään. Hänelle on kertynyt yli 60 vuoden käytännön kokemus metsän kasvattamisesta ja kasvun tuloksista. Luennoitsijana Matti on ainutlaatuinen ja täyttää salit kuulijoista.
Tampereen Seudun Metsänomistajat ry: Vuonna 1988 perustettu Tampereen Seudun Metsänomistajat ry on sidosryhmien arvostama yhteistyökumppani, joka järjestää jäsenilleen runsaasti metsäaiheisia tapahtumia ja koulutuksia. Tampereen Seudun Metsänomistajat ry on saanut 35 vuodessa paljon aikaan. Viime vuosina yhdistys on panostanut erityisesti uusien toimijoiden sekä tutkimustulosten esilletuontiin.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Metsätalousyrittäjä Esa Saaristo: Saaristo on aktiivisesti metsiään hoitava ja hyödyntävä metsänomistaja. Omien metsien hoidon lisäksi hän on ollut käynnistämässä myös monia erilaisia metsänomistajien yhteishankkeita kuten esimerkiksi metsäteiden perusparannuksia. Saaristo hoitaa omia metsätilojaan aktiivisesti pitkän tähtäimen suunnitelmalla huomioiden talouden lisäksi myös luontoarvot. Metsän uudistamisessa on menetelmänä käytetty muun muassa kulotusta ja arvokkaita luontokohteita on jätetty ympäristötukikohteiksi.
UPM Metsän metsäasiakaspäällikkö Arto Lammi: Lammi on edistänyt määrätietoisesti koko työuransa ajan metsätalouden merkitystä sekä metsien aktiivista ja kestävää käyttöä. Hänen tekemänsä työ näkyy erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Hän on toiminut viime vuodet aktiivisesti myös metsäohjelman metsätaloutta ja puunkäyttöä edistävän toimeenpanoryhmän puheenjohtajana tehden tässä tehtävässä laaja-alaisesti työtä koko metsäalan hyväksi.
Lounais-Suomi
MetsuriTrio: MetsuriTrio tuo koko metsäalaa esiin positiivisella ja tuoreella tavalla etenkin sosiaalisessa mediassa. Yrityksen tekemä aktiivinen viestintä ja käytännön työ metsissä edistää hyvin Lounais-Suomen metsäohjelman 2021–2025 tavoitteita. Metsäala tarvitsee positiivista näkyvyyttä ja aito tekeminen kiinnostaa.
Pohjoinen alue
Lappi
MTK:n kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen: Heikkonen on työssään MTK:n kenttäpäällikkönä jakanut osaamista ja tietoa aktiivisesti kestävän metsänhoidon käytänteistä sekä pyrkinyt rakentavaan ja vuorovaikutteiseen keskusteluun eri elinkeinojen välillä myös toimiessaan Lapin metsäneuvoston puheenjohtajana.
Kainuu
Jätkä-Juho Oy: Jätkä-Juho on nuorten luoma kasvuyritys, joka luo mallia ja kasvutarinaa nuorten yrittäjyyteen ja työllisyyteen perinteisillä tunnelmaa luovilla tuotteilla. Yritys - keulakuvanaan nuori 13-vuotias Juho Kemppainen - luo aktiivisella toiminnallaan uudella tavalla metsäalan julkisuutta ja näkyvyyttä myös sosiaaliseen mediaan.
Pohjois-Pohjanmaa
Junnikkala Oy: Junnikkala on toiminta-aikanaan tarttunut mahdollisuuksiin ja haasteisiin ennakkoluulottomasti. Yritys on laajentanut toimintaansa Kalajoelta Oulaisiin ja on nyt investoimassa Ouluun uutta merkittävää tuotantolaitosta. Maakunnan metsät ovat järeytyneet, niin että tukin jalostuksen kasvattamiselle on edellytyksiä maailmantalouden epävarmoissakin olosuhteissa. Junnikkalan tuottamia sahateollisuuden tuotteita käytetään enimmäkseen puurakentamisessa. Puurakentaminen on ilmastokestävää rakentamista, sillä rakennuksissa puu toimii hiilivarastona vuosikymmeniä ja jopa pidempäänkin. Yrityksen toiminta vahvistaa alueellisen metsäohjelman ilmastokestävän metsätalouden tavoitetta korvata puulla fossiilisia raaka-aineita tuotteiden valmistuksessa, rakentamisessa ja energiantuotannossa. Junnikkala Oy tuo metsäalaa esille nuorille merkittävänä toimialana ja vastuullisena työllistäjänä.
Eteläinen alue
Uusimaa
Annikka Selander: Selanderilla on laaja kokemus työskentelystä metsien parissa. Hän on toiminut metsäalalla muun muassa opettajana niin suomeksi kuin ruotsiksi. Viimeiset vuodet hän työskenteli Suomen metsäkeskuksessa metsänhoidon asiantuntijana. Selanderilla on aina ollut halu välittää tietoa kestävästä metsän- ja luonnonhoidosta.
Häme
Eino ja Marjatta Kollin säätiö: Päijäthämäläinen Eino ja Marjatta Kollin säätiö on ansioitunut erityisesti viestinnän ja vuorovaikutuksen saralla tehden ja tukien toiminnallaan päijäthämäläistä metsien moniarvoista hyödyntämistä.
Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys: Yhdistys toimii Hämeenlinnan seudulla kokoavana voimana ja metsäalan suunnannäyttäjänä erityisesti nuorisoviestinnän saralla Kanta-Hämeessä. Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistys järjestää vuosittain 8. luokan oppilaille metsäpäivät, joihin osallistuu vajaat 1 000 oppilasta eri puolilta Hämeenlinnaa.
Pro metsä -palkitut 2022
Itäinen alue
Pohjois-Savo
Metsänhoitoyhdistys Savotta: Metsänhoitoyhdistys Savotta on sitoutunut toiminnassaan pitkäjänteisesti alueelliseen metsäohjelmatyöhön kehittäen samalla omia toimintamallejaan. Erityisesti resurssitehokas ja kestävä metsänhoito on Mhy Savotan arkitekemistä ja se edistää samalla myös alueellisen metsäohjelman tavoitteita. Yhdistyksessä on viime vuosina panostettu kotimaisen puuenergian hyödyntämiseen paikallisesti, mikä parantaa myös alueen huoltovarmuutta.
Metsänomistaja Satu Pyörälä: Pyörälän metsät ovat aktiivisessa, monipuolisessa ja kestävässä käytössä. Alueellisen metsäohjelman teemoista hänen metsissään korostuvat talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus. Hän on siirtynyt metsiensä käsittelyssä jatkuvaan kasvatukseen vuoden 2014 lakiuudistuksen jälkeen. Osa Pyörälän metsistä on METSO-suojelusopimusten piirissä.
Pohjois-Karjala
Metsänomistaja Kauko Kärkkäinen: Kärkkäinen on tehnyt pitkän uran puuntuotantoon tähtäävän metsätalouden parissa eri metsäyhtiöissä. Viime vuosina hän on myös panostanut omissa metsissään voimakkaasti metsätalouteen, jossa puuntuotantoon yhdistetään luonnontuotteiden tuotanto. Kärkkäisen tavoitteena on kaksinkertaistaa metsiensä nettotulos luonnontuotteiden avulla. Kärkkäinen on aktiivisuudellaan edistänyt luonnontuotteiden tuotantoa, toiminut esimerkkinä muille metsänomistajille ja jakanut tietoa esimerkiksi metsien luomusertifioinnista.
Keski-Suomi
Keijo Mikkonen: Mikkonen on tehnyt pitkän uran metsätalouden parissa muun muassa johtamalla Metsäkolmio-yritystä. Mikkonen on aktiivisuudellaan edistänyt kestävää metsätaloutta ja puunkorjuuyrittäjyyttä Keski-Suomessa ja näyttänyt esimerkkiä johtamalla menestyvää metsäalan yritystä vuosikymmenien ajan.
Etelä-Savo
Antti Heikkilä: Vuosikymmenten työn Metsäkeskuksessa tehnyt Antti Heikkilä on toiminut Etelä-Savon metsäkeskuksen johtajana ja myöhemmin Suomen metsäkeskuksessa aluejohtajana. Toimissaan Heikkilä on ollut luomassa alueellisia metsäohjelmia sekä koordinoimassa niiden toteuttamista. Heikkilä on edistänyt laajasti eteläsavolaisten metsäelinkeinojen ja metsien tilaa, ja hän on toiminut metsäalan sidosryhmien välisenä sillanrakentajana.
Etelä-Karjala
Metsänomistaja Irma Welling: Welling on erityisen aktiivisella ja esimerkillisellä tavalla edistänyt Kaakkois-Suomen metsäohjelman tavoitteita luottamustehtävissään Saimaan Metsänomistajat ry:n puheenjohtajana, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa, MTK:n metsävaltuuskunnassa sekä Etämetsänomistajien Liiton hallituksessa useiden vuosien ajan. Welling on viestinyt aktiivisesti ajankohtaisista metsäasioista sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Hänen johdollaan Saimaan Metsänomistajat ry on valmistellut useita metsänhoidon kehittämisehdotuksia maa- ja metsätalousministeriölle.
Kymenlaakso
Viestintäasiantuntija Sanna Vornanen, Kymenlaakson metsänhoitoyhdistys: Vornanen on nostanut metsäasioiden viestintää uudelle tasolle niin metsänomistajan kuin metsäorganisaation näkökulmasta. Metsäasiat ovat saaneet kasvavaa ja monipuolista näkyvyyttä sekä maakunnan että valtakunnan tasolla eri medioissa. Hän on rakentanut uutta viestintäyhteistyötä myös naapuriorganisaatioiden kanssa ja osallistunut aktiivisesti valtakunnalliseen viestinnän kehittämiseen.
Läntinen alue
Pirkanmaa
Tampereen seudun ammattiopiston Metsätien toimipiste, Kuru: Oppilaitos on tehnyt laadukasta työtä metsäalan toisen asteen koulutuksen eteen. Kampus on aktiivisesti edistänyt kestävän elämäntavan eri osa-alueiden toteutumista toimipisteen arjessa. Kestävä kehitys on kytketty vahvasti myös osaksi toimipisteen tarjoamia koulutuksia. Metsäkoneopetuksessa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja kehitetään jatkuvasti uusia toimintatapoja, jotka edesauttavat kestävän metsätalouden toteutusta.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Metsäasiantuntija Risto Uitto, MHY Keskipohja: Uitto on vaikuttanut merkittävästi oman toimintalueensa metsien hyödyntämiseen ja hyvään hoitoon. Hän on myös huolehtinut metsäluonnon monimuotoisuudesta ja kehittänyt metsänomistajille suunnattuja palveluja muun muassa metsien tila- ja omisturakenteeseen liittyen.
Jorma Tukeva: Tukeva on toiminut pitkään metsäalan ammatillisen koulutuksen johtotehtävissä Sedu Ähtärissä. Hän on kehittänyt laajasti Ähtärin Tuomarniemen metsäopetusta ja edistänyt metsäalan osaamisen kehittämistä myös valtakunnallisesti.
Lounais-Suomi
Pohjolan Metsä- ja Arboristipalvelu Oy: Kehittämishenkisen yrityksen toiminta tukee hyvin Lounais-Suomen metsäohjelman 2021-2025 tavoitteita metsien monipuolisesta käytöstä ja kokonaiskestävästä metsätaloudesta.
Pohjoinen alue
Lappi
Kirsi-Marja Korhonen: Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa Korhonen on tehnyt työtä Pohjois-Suomessa paljon ja väsymättä, niin poronhoidon, matkailun kuin alkuperäiskansojen osalta. Metsähallitus Metsätalous Oy:n Lapin entisenä aluejohtajana hän on ollut yhteistyön, vuoropuhelun ja yhteensovittamisen alullepanija, toimintatapojen edistäjä ja kehittäjä sekä väsymätön keskustelija ja kuuntelija. Korhosen työn vaikutukset eivät ole olleet pelkästään Metsähallituksen maihin kohdistuvaa, vaan toimet ovat vaikuttaneet metsiin yleisemminkin Lapissa.
Kainuu
Kuhmo Oy: Kuhmo Oy on toteuttanut pitkäjänteisesti Kainuun metsäohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla on ollut merkittävä vaikutus Kainuun aluetalouteen. Yhtiön tuloksekas vaikutus sahateollisuuden ja puutuotealan kehittymiseen Kainuussa on mahdollistanut muun muassa Kuhmon Woodpoliksen ja Kantolan alueen puutuoteklusterin syntymisen ja kehittymisen.
Pohjois-Pohjanmaa
Pertti Vanhala: Vanhalalla on laaja käytännön työkokemus metsäenergiasta. Oulun energian liiketoimintajohtajana hän on usean vuosikymmenen ajan kehittänyt metsäenergian hankintaa ja puhunut väsymättä metsäenergian käytön puolesta. Hän on ollut kehittämässä metsäenergian hankinta- ja korjuumenetelmiä sekä toimitusketjuja niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla.
Eteläinen alue
Uusimaa
Carl-Johan Jansson, metsätalousinsinööri, Raaseporin kaupunki: Jansson tekee pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä kokonaiskestävän metsätalouden eteen. Raaseporin metsätalousvastaavana hän yhteensovittaa menestyksekkäästi eri tavoiteita ja intressejä. Maisemanhoito, virkistys ja monimuotoisuus ovat jo kauan olleet tärkeitä elementtejä kaupungin metsissä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat säästöpuut ja tekopökkelöt. Jansson osallistuu aktiivisesti keskusteluihin eri metsänhoidon menetelmistä ja tuo keskusteluihin oman käytännön osaamisensa pitkältä ajalta.
Hakevuori Oy: Hakevuori Oy on yksi suurimmista haketusurakoitsijoista Suomessa. Yritys työllistää parhaimmillaan lähes sata henkeä ja tekee aktiivista yhteistyötä ammattioppilaitoksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena tuoda lisäarvoa ja hyötyjä niin oppilaitokselle, yritykselle ja ennen kaikkea alalle hakeutuville nuorille. Hakevuori Oy on aktiivisesti edistänyt kestävää metsänhoitoa, metsäenergian hyödyntämistä ja osallistunut metsänomistajien aktivointiin Uudellamaalla.
Pohjanmaa
Maalahden kunta: Kunta on määrätietoisesti strategisissa valinnoissaan suosinut puuta julkisessa rakentamisessa. Puumateriaali on kestävä, kierrätyskelpoinen ja luo viihtyisän tunteen rakennuksien asukkaille. Sen lisäksi puurakentaminen sopii erityisen hyvin sekä kunnan omiin että Suomen ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.
Häme
Padasjoen metsäryhmä: Padasjoen metsäryhmä on tehnyt tuloksellista työtä Padasjoen alueella sijaitsevien metsien hoidon ja käytön ja luonnonhoidon edistämiseksi. Padasjoelle metsillä on iso merkitys alueellisen hyvinvoinnin, vaurauden, yhteistyön ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Metsät tuovat tuloja toimijoille, hyvinvointia kuntalaisille ja luontoelämyksiä niin vakituisille kun kesäasukkaille.
Hämeen Metsätoimistot ry: Metsäpalveluyrittäjien yhteenliittymä on esimerkillisesti järjestellyt Kanta-Hämeen maakunnassa usean vuoden ajan metsätapahtumia metsänomistajien liikkeelle saamiseksi ja hyvän metsänhoidon aktivoimiseksi. Tapahtumien valmistelussa ja toteutuksessa on tehty hyvää yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen kanssa.