Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa. Puustoa vahingoittui noin miljoona kuutiometriä. Vahingoittuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi voidaan arvioida kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa.
Vuoden pisimmälle päivälle 22.6. osunut Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla runsaasti puustoa. Puustoa vahingoittui noin miljoona kuutiometriä. Vahingoittuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajien kärsimän vahingon suuruudeksi voidaan arvioida kuudesta kahdeksaan miljoonaan euroa.
Suomessa metsäpalot eivät syty itsestään, vaan metsäpalo vaatii sytytyslähteen. Metsäpalot saavat alkunsa yleensä luonnossa liikkujien huolimattomasta tulen käsittelystä, kuten nuotiosta, tupakoinnista tai ajoneuvoista. Myös salamaniskut tai työkoneiden aiheuttamat kipinät sytyttävät metsäpaloja.
Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä kotimaan metsissä tulevina vuosina. Suomen metsäkeskus kehittää parhaillaan yhteistyössä pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Arbonaut Oy:n kanssa metsäpalokarttoja koko Suomen alueelle. Metsäpalokartat antavat pelastushenkilöstölle tietoa metsän syttymisherkkyydestä, käyttökelpoisista rajoituslinjoista, parhaasta saavutettavuudesta palokalustolle sekä sammutusvesivarannoista.
Ilmastonmuutos lisää metsäpalojen riskiä kotimaan metsissä tulevina vuosina. Suomen metsäkeskus kehittää parhaillaan yhteistyössä pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Arbonaut Oy:n kanssa metsäpalokarttoja koko Suomen alueelle. Metsäpalokartat antavat pelastushenkilöstölle tietoa metsän syttymisherkkyydestä, käyttökelpoisista rajoituslinjoista, parhaasta saavutettavuudesta palokalustolle sekä sammutusvesivarannoista.
Puutavaran omistajien tulee huolehtia havupuutavaran korjuusta metsätuholain määräajoissa, etteivät hyönteistuhot pääse leviämään metsissä.
Puutavaran omistajien tulee huolehtia havupuutavaran korjuusta metsätuholain määräajoissa, etteivät hyönteistuhot pääse leviämään metsissä.
Suomen metsäkeskus ja Lusto Metsävarainhoito ovat julkaisseet yhdessä keruukellon, johon on koottu tutuimpien luonnontuotteiden keruuajankohdat. Keruukello helpottaa luonnontuotteiden kerääjien työtä.
Taloustutkimus on julkaissut tutkimuksen, jossa on selvitetty eri vuotuisten hakkuumäärien vaikutusta julkiseen talouteen, metsänomistajien puunmyyntituloihin sekä metsäalan työpaikkoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että hakkuumäärien väheneminen viime vuosikymmenen alun tasolle vähentäisi vuotuisia puunmyyntituloja noin 700 miljoonan euron verran. Metsäalalta katoaisi myös tuhansia työpaikkoja.
Suomen metsäkeskus on käynnistänyt kilpailutuksen, jossa haetaan toimijoita pilotoimaan suometsän hoidon suunnittelua ja toteutusta uuden metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) esityksen mukaisesti. Haku kilpailutukseen on avoinna 8.7.2021 saakka.