Metsäalan toimijat ja muutamat kunnat Kanta- ja Päijät-Hämeessä pilotoivat tulevana syksynä toimintatapaa, jolla tuotetaan uusia hiilinieluja maakuntiin ja tietoutta metsien ilmastovaikutuksista yläkouluikäisille nuorille. Kampanjaa toteutetaan Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Heinolassa ja Hollolassa.
Pohjois-Savon metsäohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella elokuun loppuun asti. Metsäohjelmaa viimeistellään lausuntojen pohjalta. Tavoitteena on hyväksyä metsäohjelma syyskuussa Pohjois-Savon metsäneuvoston kokouksessa.
Metsänomistajien ja puutavaran omistajien tulee huolehtia havupuutavaran korjuusta sekä vahingoittuneiden puiden poistamisesta metsätuholain määräajoissa, etteivät hyönteistuhot pääse leviämään metsissä. Lämmin ja kuiva kesä lisää havupuihin kohdistuvien kaarnakuoriaistuhojen riskiä, joskin toukokuun viileät säät viivästyttivät kuoriaisten parveilun käynnistymistä tänä vuonna.
Taimikonhoidon oikea ajoitus vähentää raivaustyön määrää, alentaa työkustannuksia ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Taimikonhoitoa tehdään paljon myös kesäkuukausina, jolloin täytyy erityisesti muistaa juurikääpäriski.
Suomen metsäkeskus aloitti tänä vuonna uuden kierroksen metsävaratiedon inventoinnissa. Metsäkeskus on tehnyt kaukokartoitusperusteista metsävarojen inventointia vuodesta 2010 alkaen, ja tiedot koko maan yksityismetsistä ovat kattavasti saatavilla Metsään.fi-palvelusta vuoden 2020 loppuun mennessä. Uudella inventointikierroksella kartoitetaan lähes koko Suomen metsävarat aiempaa tarkemmalla menetelmällä kuuden vuoden kuluessa.
Ruskomäntypistiäistuhojen laajuus kesällä 2019 yllätti metsäammattilaiset, metsänomistajat ja muutkin luontoa seuraavat kansalaiset. Männyn neulasten syönti oli monin paikoin todella ankaraa. Osalla viimevuotista syöntialuetta syönnin odotetaan loppuvan kokonaan, koska ruskomäntypistiäisen toukat kuolivat virustautiin kesken syönnin jo viime kesänä. Osalla viimevuotista syöntialuetta tuhot saattavat hyvinkin jatkua ainakin alkukesästä 2020. Mahdollista on tietenkin myös se, että syönti leviää vielä kokonaan uusillekin alueille. Metsänomistajan kannattaakin nyt tarkkailla männiköitään.
Metsänhoitotöiden Kemera-tukia on maksettu alkuvuodesta metsänomistajille 11,9 miljoonaa euroa, mikä on yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Huhtikuun lopussa etenkin nuorten metsien tukia oli maksettu runsaasti enemmän, mutta metsäteiden ja suometsän hoidon tukimaksut puolittuivat viime vuodesta. Ympäristötukien maksut ovat yli kaksinkertaistuneet alkuvuodesta edellisvuoteen verrattuna.
Suomen metsäkeskus voi myöntää poikkeuksellisesti lisäaikaa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töihin, joihin on haettu Kemera-tukea. Lisäaikaa näiden metsänhoitotöiden toteutukseen myönnetään, jos työt uhkaavat viivästyä koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Lisäaikaa voi hakea 4.5.2020 alkaen Metsäkeskuksesta.
Metsänviljelykausi alkaa huhti-toukokuun vaihteessa suuressa osassa maata. Suomen metsäkeskuksen uusimpien tietojen mukaan uudistamishetkellä koivuvaltaisista metsistä jo kolme neljäsosaa viljellään kuuselle. Karumpien kasvupaikkojen mäntyvaltaisista metsiköistä viidennes ilmoitetaan uudistettavaksi kuuselle. Kuusen liiallinen suosiminen metsänviljelyssä lisää metsätuhojen riskiä ja heikentää monimuotoisuutta.
Arktinen älykäs metsäverkosto on metsäalan verkostoitumista edistävä yhteistyöhanke, jonka aikana on luotu täysin uudenlainen arktista metsien käyttöä ja -biotaloutta esittelevä toimintamalli. Metsäverkosto järjestää tilaisuuden, jossa esitellään 30 pohjoisesta metsien käytöstä ja -biotaloudesta kertovaa esittelykohdetta sekä keskustellaan kohteisiin liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista alan toimijoiden kanssa. 12.5.2020 järjestettävään tilaisuuteen ovat tervetulleita matkailu- ja metsäpalveluyrittäjien lisäksi myös median edustajat sekä kaikki, joita konsepti kiinnostaa.