Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat hieman lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna Suomen metsissä. Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävät pienaukko- ja poimintahakkuut ovat lisääntyneet erityisesti Pohjois-Suomessa ja turvemaiden metsissä. Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on kuitenkin edelleen vain 2,7 prosenttia kaikista tänä vuonna ilmoitetuista hakkuista.
Suomessa on vajaat 40 000 kuolinpesää, jotka omistavat yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Moni kuolinpesä on viime vuosina tehnyt verotussyistä perinnönjaon, myynyt metsän vapailla markkinoilla tai liittänyt metsän yhteismetsään.
Kuopion Saaristokaupunkiin rakentuu parhaillaan Pohjois-Savon ensimmäinen massiivipuurunkoinen kerrostalo Y-Säätiön rakennuttamana. Asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin asuntoihin keväällä 2021.
Nyt päättymässä olevalla istutuskaudella taimet istutettiin koronapandemian vuoksi tavanomaista useammin kotimaisella työvoimalla. Viime vuosina istutuksista paikoin jo neljännes on tehty ulkomaisen kausityövoiman avulla.
Aila-myrskyssä vältyttiin suurialaisilta metsätuhoilta. Myrsky kaatoi pääasiassa yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä aukeiden alueiden eteläreunoilta. Isoimmat ja yhtenäisimmät tuhoalueet olivat Vaasan ja Kokkolan seuduilla sekä Satakunnan rannikkoalueilla. Näillä alueilla tuhoutuneen puuston arvo on suuruusluokkaa 10–15 miljoonaa euroa, kun koko maan tuhojen arvoksi arvioidaan noin 15–20 miljoonaa euroa.
Ailanpäivänä riehunut myrsky on vaurioittanut ja kaatanut puita eri puolilla Suomea. Alustavien tietojen mukaan puustovahingot ovat suurimmat maan länsirannikolla Pohjanmaalla. Puita on kaatunut eniten aukeiden reunoilla, järvien rannoilla sekä tuoreilla harvennushakkuualoilla.
Puuntuotannon Kemera-varoja oli käytetty elokuun loppuun mennessä 24,7 milj. euroa, mikä oli 8 prosenttia viime vuotta enemmän. Tukivaroista 83 prosenttia käytettiin nuorten metsien hoitotöihin. Metsäluonnonhoidon tukia oli käytetty elokuun loppuun mennessä 4,9 miljoonaa euroa, eli tuplamäärä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Puurakentaminen tunnistetaan monessa kunnassa yhdeksi konkreettisista keinoista vähentää alueellisia päästöjä ja saavuttaa asetettuja hiilineutraaliustavoitteita. Keskeinen rooli on kaavoituksella, johon tukea tarjoaa syyskuussa 2020 julkaistu Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa-opas.
Hakkuuaikomukset yksityismetsissä laskivat tammi-elokuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vuoden 2018 suhdannehuipusta tultiin noin neljänneksellä alaspäin. Hakkuuaikomusten kokonaispuumäärä palautui vuoden 2016 tasolle. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella lasku kohdistui erityisesti kuitupuuhun. Uudistushakkuiden ja varttuneiden puustojen hakkuupinta-alat pienenivät, mutta ensiharvennusten pinta-alat kasvoivat lievästi.
Yksityistiet vaativat säännöllistä kunnossapitoa, josta hyötyvät niin tieosakkaat kuin metsätalousyrittäjätkin. Syksyn keskeisimpiä töitä ovat lisämurskeen ajo ja tien lanaus.