Siirry pääsisältöön

Metsien ensiharvennukset eivät ole suositusten mukaisia

Mediatiedote - 19.12.2022 12:57

Metsäkeskus selvitti ensiharvennusten puunkorjuujälkeä Keski-Suomessa. Yhdelläkään tarkastetulla kohteella korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista, vaan puusto oli hakkuun jälkeen liian harvaa tai ajourat liian leveitä. Suosituksia voimakkaampi harvennus pienentää metsän kasvua, puunmyyntituloja ja hiilensidontaa.

Metsäkeskuksen selvityksessä tehtiin yhteensä 86 tarkastusmittausta Keski-Suomessa. Tarkastukseen valikoituneista kohteista yhdelläkään korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista. Tarkastustuloksia verrattiin metsänhoitosuositusten mukaisiin harvennustasoihin.

Kohteet valittiin satunnaisesti vuosina 2019–2020 toteutetuista ensiharvennuskohteista. Kohdekuvioilta mitattiin yli 1200 systemaattisesti sijoitettua koealaa. Mittaukset tehtiin Metsäkeskuksen maastotarkastusohjeen mukaisesti. Korjuujälkeä selvitettiin sekä dronekuvauksilla että maastomittauksin.

Suurin syy olivat liian harvaksi tehdyt harvennukset

Pääosalla tarkastetuista kuvioista oli useampia syitä heikkoon tulokseen. Yleisin virhe oli se, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Lisäksi ajourat olivat useilla kohteilla suosituksia leveämmät. Korjuuvaurioita eli vaurioita pystyyn jääneissä puissa tarkastuskohteilla oli kuitenkin vain vähän.

Tarkastustuloksia verrattiin eri toimijoiden välillä, eikä toimijakohtaisia eroja juurikaan havaittu.

Selvityksen perusteella on olemassa tarve koko metsäalan yhteiselle kehittämisprojektille.

- Metsäalan yritykset ja alan toimijat ovat olleet erittäin kiinnostuneita selvityksen tuloksista. Alan keskeiset toimijat haluavat kehittää ensiharvennusten laatua, toteaa Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Matti Virkkunen.

Valtakunnallisesti tulokset ovat saman suuntaisia

Metsäkeskus tarkastaa korjuujäljen laatua vuosittain valtakunnallisesti.  Kohteita tarkastetaan yhteensä noin 300 vuodessa. Valtakunnallisen tarkastuksen tulokset valmistuvat alkuvuodesta 2023.

Alustavat tulokset valtakunnallisista tarkastuksista vuodelta 2022 ovat yhtenevät Keski-Suomen selvityksen kanssa: kaikista koko maassa 2022 tarkastetuista ensiharvennuksista vain 16 prosenttia kohteista on metsänhoitosuositusten mukaisia. 

Keski-Suomen selvitys tehtiin edellisvuosien tulosten vuoksi

Keski-Suomen kohdennettua tarkastusta tehtiin erillisessä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa selvityksessä. Syy selvitykseen oli aiempien vuosien huolestuttavat tulokset korjuujäljen laadussa. Suositusten mukaisia kohteita oli vuonna 2020 yhteensä vain 15 prosenttia kohteista ja vuonna 2021 yhteensä 19 prosenttia kohteista.

- Tarkastustulokset ovat huolestuttavia. Ensiharvennusten korjuujäljen parantamisessa on kaikilla metsäalan toimijoilla ryhtiliikkeen paikka. Valmistelemme laajaa koulutus- ja kehittämishanketta, jotta ensiharvennusten laatu nousee metsänhoitosuositusten edellyttämälle tasolle, sanoo metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä

Huono korjuujälki vaikuttaa puun kasvuun, myyntituloihin ja hiilensidontaan

Selvityksessä tarkasteltiin ensiharvennusten harvennusvoimakkuuden vaikutusta metsien puuston kasvuun, puunmyyntituloihin ja hiilensidontaan. Lisäksi tulosta verrattiin metsänhoidon suositusten mukaisesti toteutettuihin toimenpiteisiin.

Tulosten perusteella suurella osalla metsiköistä toinen harvennus saattaa voimakkaan ensiharvennuksen vuoksi jäädä tekemättä. Tällöin ensiharvennusta seuraava toimenpide on päätehakkuu.

- Merkittävästi metsänhoidon suosituksia voimakkaampi ensiharvennus laskee metsän puuntuottokykyä, metsänkasvatuksen kannattavuutta ja metsien hiilensidontakykyä pitkällä aikavälillä, toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Selvityksestä tehtiin laskelmia Helsingin yliopiston pro gradu -työnä

Metsäkeskuksen lisäksi selvityksessä oli mukana Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija Tiina Mäkipää. Hän teki selvityksen tulosten perusteella pro gradu -työn Ensiharvennuksen laadun vaikutus metsikön puuston määrään, kasvuun ja hiilensidontaan.

Metsäkeskuksen tarkastusmittausdatan pohjalta suoritettujen simulointien tuloksena Mäkipää laski huomattavat kasvutappiot verrattuna metsänhoitosuosituksiin.

Toteutuneella hakkuutavalla ensiharvennetut metsiköt tuottavat selvityksessä tehtyjen laskelmien perusteella 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Keski-Suomessa menetetään liian voimakkaiden ensiharvennusten myötä laskennallisesti useiden satojen tuhansien kuutioiden potentiaalinen kasvu koko kasvatusaikana. Hehtaaritasolla ensiharvennusta seuraavien hakkuutoimenpiteiden tulojen menetys voi tällä laskukaavalla olla jopa yli 1 000 euroa hehtaarilta.

Hiilensidonnassa ero nyt tarkastettujen kohteiden ja metsänhoidon suositusten mukaisesti hoidettujen kohteiden arvojen keskiarvotuloksissa oli 15 prosenttia eli 38 tonnia vähemmän sidottua hiiltä hehtaarilla puuston kiertoajan aikana. Keski-Suomessa hiilen sidonnan potentiaalinen menetys on tällä laskentakaavalla useampi sata tonnia.

Lisätietoja esiselvitysprojektista

Elinkeinopäällikkö Matti Virkkunen, Suomen metsäkeskus p. 050 591 3515

Metsäneuvos Erno Järvinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2150

Lisätietoja tarkastustuloksista

Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola, Suomen metsäkeskus p. 040 062 6492

Lisätietoja maisterin opinnäytetyöstä/Pro gradu -työstä

Tiina Mäkipää, Helsingin yliopisto

tiina.p.makipaaathelsinki.fi

 

 

Metsäammattilaisista on pulaa – nuoria osaajia tarvitaan Mediatiedote - 14.12.2022 12:12
Kysely: Maanomistajat toivovat jatkoa metsitystuelle Mediatiedote - 11.01.2023 07:30