Metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin ja pienvesiin pyritään vähentämään. Eurajoen vesistöalueella toteutetut monipuoliset ratkaisut, kuten jatkuva kasvatus, kosteikot ja patoratkaisut, tarjoavat esimerkkejä kestävistä menetelmistä, jotka suojelevat vesiekosysteemejä ja edistävät luonnon monimuotoisuutta.
Pohjakynnyksien ja patojen avulla nostetaan hallitusti uoman vedenpintaa. Ne pidättävät kiintoainesta ja vähentävät uoman eroosiota. Kuva: Vili Koskinen
Metsätalouden vesienhallinnalla ja vesiensuojelulla pyritään ehkäisemään ja vähentämään vesistöihin sekä pienvesiin kohdistuvaa, metsätaloudesta aiheutuvaa kuormitusta. Toimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttöä, kosteikkojen rakentamista ja veden pidättämistä alueella.
- Tavoitteena on säilyttää vesistöjen ja pienvesien laatu, turvata vesivarojen kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta sekä harjoittaa taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta, sanoo metsänhoidon asiantuntija Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta.
Monipuolisilla menetelmillä kohti kestäviä ratkaisuja
Lounais-Suomessa on viime vuosina panostettu vesiensuojeluun ja -hallintaan kuntien metsissä. Eurajoen vesistöalueella Pyhäjärven ympäristössä kunnat ovat toteuttaneet vesienhallinnan esimerkkikohteita. Kohteissa on käytetty monipuolisia menetelmiä, kuten joutoalueiden metsitystä, peitteistä metsänkasvatusta ja erilaisia patoratkaisuja sekä kosteikkoja.
Esimerkiksi jatkuva kasvatus vähentää maanmuokkaus- ja kunnostusojitustarvetta, mikä puolestaan pienentää vesistökuormitusta. Jatkuvan kasvatuksen metsissä säilyy puusto- ja kasvipeite pidättäen kiintoainetta ja ravinteita sekä haihduttaen vettä. Kosteikot auttavat tasaamaan tulvahuippuja ja pidättämään vettä alueella. Molemmat menetelmät voivat vaikuttaa positiivisesti myös alueen virkistyskäyttöön ja monimuotoisuuteen.
- Esimerkkikohteet toimivat mallina metsänomistajille ja kannustavat heitä ottamaan käyttöön kestäviä vesienhallintamenetelmiä omissa metsissään. Kohteille tullaan jatkossa järjestämään koulutustapahtumia. Kannattaa siis seurata Metsäkeskuksen tapahtumakalenteria, toteaa elinkeinopäällikkö Minna Rautalin Suomen metsäkeskuksesta.
Kohteet on suunniteltu yhteistyössä Metsäkeskuksen, Pyhäjärvi-instituutin, alueen kuntien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa.
Sähköinen materiaali lisätukena
Lounais-Suomen esimerkkikohteisiin on mahdollista tutustua virtuaalisesti. Sähköinen koulutusmateriaali sisältää kohteiden esittelyjä, infovideoita ja tehtyjen ratkaisujen kuvauksia perusteluineen. Materiaaliin pääsee tutustumaan Ympäristökestävyyttä metsätalouden vesienhallinnalla – VesiKestävä -hankkeen verkkosivuilla.
Metsätalouden vesienhallintaa Lounais-Suomen alueella on edistetty osana Suomen metsäkeskuksen, Pyhäjärvi-instituutin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttamaa Ympäristökestävyyttä metsätalouden vesienhallinnalla – VesiKestävä -hanketta. Hankkeeseen saatiin tukea Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta Vesienhallinnan tehostamisohjelmasta.