Ilmastonmuutos aiheuttaa pitkiä kuivuus- ja hellejaksoja ja lisää sitä kautta myös metsäpalojen riskiä. Laajat metsäpalot ovat toistaiseksi olleet Suomessa harvinaisia, mutta niihin kannattaa varautua.
Latvapalo leviää nopeasti puiden latvuksissa ja on maastopaloa hankalammin hallittavissa. Kuva: Metsäkeskus
Ranskassa ja Espanjassa on ollut kuluvana kesänä laajoja maastopaloja, jotka ovat levinneet kymmenien tuhansien hehtaarien alalle. Suomessa vastaavat laajat maastopalot ovat harvinaisia. Viime vuosina metsää on palanut Suomessa keskimäärin yhteensä noin 450 hehtaaria vuosittain. Yksittäiset metsäpalot ovat olleet pienialaisia, keskimäärin noin 0,4 hehtaaria.
– Verrattuna Euroopan metsäpaloihin meillä metsäpalot ovat olleet aika pieniä. Viimeisin laaja metsäpalo oli vuonna 2021 Kalajoella, jossa paloi metsää yli 200 hehtaaria. Lähihistoriassa suurin metsäpalo Suomessa on ollut tiettävästi Tuntsan metsäpalo 1960-luvulla, joka levisi noin 20 000 hehtaarin alalle, kertoo ilmastoasiantuntija Juha Tuononen Metsäkeskuksesta.
Suomessa metsäpalojen leviämistä jarruttaa tehokas metsäpalojen valvonta ja torjunta, sekä vesistöt ja metsien vaihteleva rakenne. Tuonosen mukaan se rajaa palojen leviämistä, kun ei ole laajoja yhtenäisiä metsäalueita, vaan metsät ovat pienten, erilaisten metsäkuvioiden mosaiikkia.
Suomessa myös kattava metsäautotieverkosto auttaa sammutustöissä. Pelastustoimi pääsee sammutuskaluston kanssa liikkumaan pitkin metsäteitä syrjäisemmillekin alueille. Metsätiet myös katkaisevat tulen leviämistä, samoin kuin vesistöt.
– Vaikka tilanne on verrattain hyvä, täytyy metsäpaloihin varautua meilläkin. Ilmastonmuutoksen myötä hellejaksot yleistyvät ja tulee pitkiä kuivuusjaksoja, mikä edesauttaa maastopalojen syttymistä ja leviämistä, Tuononen sanoo.
Metsänhoidolla voidaan pienentää metsäpaloriskiä
Metsänomistajat voivat pienentää metsäpaloriskiä vähentämällä metsissä olevaa palokuormaa, hidastamalla palon leviämistä ja hyödyntämällä metsän rakenteellisia sekä maaston luonnollisia palokatkoja. Myös metsäteiden kunnossapito on erittäin tärkeää.
– Metsäteiltä ja niiden reunoilta kannattaa raivata vesakkoa ja pitää tiet avoimina ja hyvässä kunnossa. Se helpottaa pelastustoimen liikkumista ja vähentää palavaa ainesta, Tuononen sanoo.
Metsäpaloriskiä voi vähentää suunnittelemalla puunkorjuun ja maanmuokkauksen toteutusta huolellisesti, varsinkin metsäpalovaaran aikana ja poistamalla hakkuutähteet syttymisherkiltä alueilta. Myös taimikonhoito ja harvennukset voivat ennaltaehkäistä metsäpalojen leviämistä.
– Näillä töillä vähennetään pientä puuta nuorista metsistä. Kun metsään tulee väljyyttä ja palavaa ainesta on vähemmän, ei maastopalo pääse niin herkästi leviämään rajuksi latvapaloksi.
Jatkuvan kasvatuksen metsissä on usein eri-ikäistä ja -kokoista puustoa, mikä lisää latvapalojen muodostumisen ja leviämisen riskiä. Toisaalta peitteisessä metsässä maapohja säilyy kosteampana, jolla voi olla maastopalojen syttymistä ja leviämistä hillitsevä vaikutus.
Soiden ennallistamisesta ja kosteikkojen rakentamisesta on myös hyötyä metsäpalojen ennaltaehkäisyssä. Kosteat alueet katkaisevat palon etenemisen ja tarvittaessa kosteikoista voi ottaa myös sammutusvettä. Kulotus on hyödyllistä maastopalojen leviämisen torjumiseksi, koska siinä vähennetään hallitusti palavaa ainesta maastosta.
Tuonosen mukaan lehti- ja sekametsät ovat yleensä vähemmän paloherkkiä kuin havupuuvaltaiset metsät, joten lehtipuita kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan.
– Monet näistä metsänhoidon keinoista, joilla voi ennaltaehkäistä metsäpaloja, ovat hyödyllisiä muutenkin. Esimerkiksi harvennukset ylläpitävät puuston elinvoimaisuutta, lehtipuusekoitus tukee luonnon monimuotoisuuta ja soiden ennallistamisesta on hyötyä vesiensuojelulle.
Kuivassa maastossa palo syttyy herkästi
Parasta varautumista metsäpaloihin on tulen huolellinen käsittely metsässä. Valtaosa metsäpaloista syttyy ihmisen toiminnan seurauksena. Toiseksi eniten metsäpaloja aiheuttavat luonnonilmiöt, kuten salamaniskut ukkosella.
– Jos kasvillisuus ja maasto ovat rutikuivia, palo voi syttyä herkästi ja levitä nopeasti. Ilmastonmuutos etenee ja sen seurauksena tulee pitkiä ja voimakkaita helle- ja kuivuusjaksoja, jotka lisäävät metsäpaloriskiä tulevaisuudessa. Metsätuhojen riskiä voi pienentää huolehtimalla suunnitelmallisesti metsien terveydestä ja elinvoimaisuudesta, Tuononen muistuttaa.
Lisätietoa metsäpalojen torjunnasta on metsänhoidon suosituksissa.
Tutustu Tapion Metsäpaloriskin ennakointi metsätöissä -oppaaseen.
Metsänhoito avuksi metsäpalojen torjuntaan Pohjoismaissa -katsaus (SNS & SLU 2024)