Suomen metsäkeskus aloittaa kolmannen valtakunnallisen metsävaratiedon inventointikierroksen. Tänä kesänä tietoa kerätään metsistä aiempaa tarkemmilla menetelmillä. Metsänomistajat ja metsäammattilaiset saavat jatkossa käyttöönsä entistä monipuolisempaa tietoa puustosta, metsien rakenteesta ja metsissä tapahtuneista muutoksista.
Suomen metsäkeskus hakee tekijöitä soiden ja pienvesien ennallistamiseen, vesiensuojelutöihin sekä lehdon hoitotöihin. Nyt alkavassa luonnonhoidon hankehaussa on mukana neljä hanketta. Töitä on tarjolla Etelä-Savossa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Noin puolet metsistä uudistetaan männylle, käy ilmi Metsäkeskukseen viime vuonna saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Kuusen osuus on 46 prosenttia ja rauduskoivun 5 prosenttia. Muita puulajeja käytetään hyvin pieniä määriä.
Kuolinpesien nopea purkaminen helpottaa metsänhoitoa ja päätöksentekoa metsistä. Tätä mieltä on suuri osa Metsäkeskuksen kyselyyn vastanneista metsänomistajista. Kyselyssä kartoitettiin metsänomistajien ajatuksia metsän omistajanvaihdoksista. Moni metsänomistaja pitäisi hyvänä myös sitä, ettei päätöksenteko kuolinpesissä vaatisi yksimielisyyttä, vaan päätöksiä voisi tehdä enemmistön mielipiteen mukaan.
Avoimen metsä- ja luontotiedon jakelutapa uudistuu. Metsävaratietoa ja luonto- ja elinympäristötietoa jaetaan jatkossa erillisinä aineistoina. Uudistuksen myötä saadaan kerättävä uusi tieto osaksi jaettavaa metsävarakuviotietoa sekä turvataan avoimen tiedon häiriötön jakelu jatkossa.
Hannes-myrskyn aiheuttamien metsätuhojen määrä on varmentunut viime kuukausina. Myrskytuhojen pinta-ala on kasvanut jo noin 50 000 hehtaariin. Myrskyssä kaatui puuta vähintään noin 3,2 miljoonaa kuutiometriä.
Uutta metsävaratietoa tuotettiin vuonna 2025 kaikkiaan 2,63 miljoonaa hehtaaria, mikä on vuosittain tuotetun tiedon määrän uusi ennätys. Metsään.fi-palveluun kirjautui ennätysmäärä metsänomistajia. Metsien hakkuumäärät laskivat useamman vilkkaan vuoden jälkeen, mikä näkyi Metsäkeskuksessa metsänkäyttöilmoitusten vähenemisenä.
Juurikäävät lahottavat puita ja aiheuttavat metsissä suuria taloudellisia vahinkoja. Metsätuholaki velvoittaa juurikäävän torjuntaan sen leviämisen riskialueilla 1.5.–30.11. havupuuvaltaisissa metsissä. Torjuntaa suositellaan kuitenkin tekemään jo tätä aiemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä aina, kun sää on lämmin ja suotuisa juurikäävän leviämiselle.
Terveyslannoituksia tehtiin metsätalouden metka-tuella noin 18 400 hehtaarilla viime vuonna. Lannoituspinta-ala kasvoi noin 8 000 hehtaarilla edellisvuodesta. Metsien terveyslannoituksella korjataan puiden kasvuhäiriöitä ja samalla lisätään metsien kasvua ja hiilinielua.
Onko maakunnassasi henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö, joka on tehnyt innovatiivista ja tuloksekasta työtä metsäalalla? Metsäneuvostot myöntävät Pro metsä -palkinnot keväällä 2026. Nyt on aika ehdottaa palkinnonsaajia.