Puiset kevyenliikenteen sillat

Hankkeen päämääränä oli pilotoida valtakunnallinen tietokanta kevyen liikenteen siltojen tiedoille. Tietojen tilastoinnin, ylläpidon ja soveltamisen on oltava sujuvaa, jotta siltoja voidaan uusia tai rakentaa puusta tehokkaammin ja vähemmillä kustannuksilla.

Suomessa on arviolta kymmeniä tuhansia kevyen liikenteen, liikuntapaikkojen ja retkeilyalueiden käytössä olevia siltoja. Tiedot näiden siltojen sijainnista, kunnosta ja kestävyydestä ovat kuitenkin puutteellisia ja hajallaan eri toimijoilla. Luonnossa liikkuminen on lisääntymässä, joten siltojen käyttö ja ylläpidon vastuut kasvavat. 

Puu soveltuu loistavasti luonnolliseen ympäristöönsä kevyen liikenteen siltojen materiaaliksi muun muassa keveytensä ja ekologisuutensa ansiosta. Nykyisissä kevyenliikenteen silloissa on käytetty paljon muitakin materiaaleja kuin puuta, vaikka monet ratkaisut voitaisiin yhtä hyvin toteuttaa täysin puurakenteisina.

Hankkeen tavoitteena oli

• kartoittaa, mitä tietoja eri toimijoilla oli kevyen liikenteen silloista
• luoda kevyen liikenteen siltojen tiedoille sopiva tietokantamalli hyödyntämällä TIESIT-hankkeen aikana kehitettyä toimintamallia.
• edistää tuotekehitystä ja kehittää osaamista, jotta puurakenteisten kevyen liikenteen siltojen toteuttamiseen saataisiin lisää toimivia malleja.

Hankkeessa päästiin tutkimaan mahdollisuutta luoda kevyen liikenteen siltatiedoille yhtenäinen valtakunnallinen tietokanta. Lisäksi kartoitettiin kevyen liikenteen siltatietojen nykytilaa pilottimaakunnissa, edistettiin kevyen liikenteen siltojen tuotekehitystä ja niihin liittyvän osaamisen kehittämistä.

Hankkeen edetessä selvisi, että nykyiset kevyen liikenteen siltatiedot eivät olleet suoraan yhdistettävissä samaan tietomalliin. Paikkatietojen saatavuutta helpottamaan hankkeessa luotiin avoin mobiilitallennettava kartoituslomake, jonka kautta siltojen omistajat, hallinnoijat ja myös käyttäjät voivat ilmoittaa sillan sijainti- ja kuntotietoja. Jatkuvuuden takaamiseksi yhtenäisen valtakunnallisen tietokannan tulisi kuitenkin olla osa julkisen organisaation tiedonhallintajärjestelmää, jo olemassa olevaa virkistysaluekäyttäjien järjestelmää tai esimerkiksi taitorakennerekisteriä.

Hankkeessa luodun kartoituslomakkeen kautta uutta tietoa voisi yhdistää hankkeessa pilotoituun tietokantaan, joka muodostettiin yhdistämällä ratkaisevimmat suureet saatavilla olevasta valtakunnallisesta kevyen liikenteen siltatiedosta ja pilottimaakunnissa kartoitetusta tiedosta.

Tuotekehitystä ja valmistajien liiketoimintavalmiuksia vahvistettiin laatimalla tyyppisiltapiirustukset ja materiaalimenekin muunneltavuustaulukoinnit suosituimmille siltatyypeille. Lisäksi saatiin edistettyä täysin uuden DaVinci-menetelmään pohjautuvan puurakenteisen kevyen liikenteen sillan kantavan rakenteen kehittämistä BIM-mallinnuksineen.

Hankkeen näkyvyyttä lisättiin kuntakyselyn, haastattelujen, seminaari- ja messuosallistumisten sekä webinaarien avulla. Pilotoidun tietokannan avulla voidaan tarkemmin arvioida tulevia investointitarpeita ja viestiä valmistavalle teollisuudelle kevyen liikenteen siltojen markkinapotentiaalista. Yhdessä tuotekehityksen tukemisen kanssa, siten edistetään täysin puurakenteisten siltaratkaisujen teollista valmistamista, lisätään kustannustehokkuutta investoinneissa ja kasvatetaan hiilivarastoa infrarakenteissa.

Puiset kevyenliikenteen sillat -hanke oli yksi Suomen metsäkeskuksen Hiilestä kiinni -kehittämishankkeista, ja se toteutti hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta (MISU). Suomen metsäkeskus toimi hankkeen vetäjänä, päävastuullisena toteuttajana ja hallinnoi hanketta. Hanke päättyi 30.9.2024.

Tutustu hankkeen materiaaleihin Metsäkeskuksen materiaalipankissa.