Kansallinen kaukokartoitus ja metsien digitaalinen kaksonen (MetsäKaksonen)

Kansallinen kaukokartoitus ja metsien digitaalinen kaksonen eli MetsäKaksonen-hanke toteutettiin vuosina 2023–2025. Hankkeen vetäjänä toimi Metsäkeskus ja muina osapuolina olivat Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Maanmittauslaitos. Yhteistyötä tehtiin myös puustotulkintaa ja metsälaskentaa tekevien yritysten kanssa.

Hankkeen osapuolet määrittelivät vuonna 2026 käynnistyvän kolmannen kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman (KALLIO 2026–2031) tuotantomäärittelyt sekä metsien inventoinnin menetelmät ja tietomallin. Tavoitteena oli mahdollisimman yhtenäinen kaukokartoitusinventointi ja kehittyneen tekniikan ansiosta aiempaa tarkempi laserkeilaus ja ilmakuvaus.

MetsäKaksonen-hankkeessa hankittiin kahdelta testialueelta muita alueita tarkempi laserkeilaus- ja ilmakuvausaineisto. Tarkemman aineiston avulla pystyttiin vertailemaan nykyistä puustotulkintaa sekä hyödyntämään tuotannossa mitattavaa maastokoeala-aineistoa.

Hankkeen tavoitteet

• Kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman 2026–2031 tuotantomäärittelyiden uudistaminen, testaus ja kustannusvertailu.
• Metsien inventoinnin kehittäminen: tarkemmat puustotiedot (puulajit, puutavaralajit, taimikot), eri-ikäisrakenteisten metsien tulkinta, monimuotoisuuspiirteet (puuston kerroksellisuus ja tilajärjestys, säästöpuut, kuolleet tai lahot pystypuut, isot lehtipuut), mahdolliset hyönteistuhopuut, kasvupaikkaluokkatiedon tarkentaminen sekä maaperän ja puuston hiililaskenta.
• Tulevan inventointikierroksen metsä- ja luontotietomallin laatiminen. Malli sisältää selostukset siitä, mitä uusia tunnuksia, kohdeluokkia ja tietoratkaisuita tarvitaan ja voidaan tulkita laajoilla alueilla kaukokartoitusperusteisesti.

Tekniikan kehittyessä tarjolle yhä tarkempaa tietoa

Metsätieto on käytännön metsätalouden ytimessä ja avoin tieto on jalostettavissa monenlaisiin tarkoituksiin. Kattavan metsätiedon taloudelliseksi hyödyksi on vuositasolla arvioitu vähintään kymmeniä miljoonia tai jopa 100 miljoonaa euroa. Metsätieto parantaa metsäsuunnittelua ja luonnonhoitoa, tehostaa puunhankintaa ja toimii puukaupan perusaineistona. Metsänomistaja voi tehdä tietoisia päätöksiä metsästään ja laittaa esimerkiksi töitä liikkeelle oikeaan aikaan. Metsätietoa voidaan hyödyntää myös tila-arvon määrityksessä – erityisesti metsäammattilaisen maastotarkistuksen tukemana.

Suurin tuleva kaukokartoituksen kehitysaskel on yksittäisten puiden inventointi eli yksinpuintulkinta. Se mahdollistaa varttuneista metsistä nykyistä tarkemmat puulaji- ja puutavaralajitiedot. Ilmakuvia käytetään edelleen apuna puulajitunnistuksessa.

Yksinpuintulkinta on myös laajoilla alueilla metsien inventoinnin seuraava käytännön askel. Se mahdollistaa aiempaa tarkemman puustotulkinnan lisäksi nykyistä paremmin metsän rakenteen tulkinnan (kerroksellisuus, tilajärjestys), mistä on etua luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen valinnoissa. Menetelmä tekee mahdolliseksi myös erilaisten erityispuiden – säästöpuiden, kuolleiden tai lahojen pystypuiden, mahdollisten hyönteistuhopuiden tai isojen lehtipuiden – tulkinnan.

MetsäKaksonen-hankkeessa testataan ja määritellään myös puuston ja maaperän hiililaskenta. Lisäksi testataan kasvupaikkatiedon tarkentamista kahden eri ajankohdan laserkeilausaineistoon perustuvalla pituusbonitoinnilla.