Siirry pääsisältöön

Lintujen pesintä

Metsälakiin on lisätty säännöksiä, joilla varmistetaan lintujen huomioiminen hakkuissa ja metsänhoitotöissä. Pesintäaikana hakkuita ei saa tehdä rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa eikä rantametsissä. Muutokset ovat voimassa 1.6.2026 alkaen. Uudet velvoitteet ja rajoitukset koskevat myös hakkuita, joista on tehty metsänkäyttöilmoitus ennen lakimuutosten voimaantuloa.

Uusista velvoitteista ja pesintäaikaisten hakkuiden valvonnasta järjestettiin 22.5.2026 webinaari metsäammattilaisille. Katso webinaarin tallenne ja materiaalit Metsäkeskuksen materiaalipankista. Tallenne on katsottavissa 31.7.2026 asti.

Puunkorjuun rajoitukset lintujen pesintäaikana

Pesintäaikana puunkorjuu on kielletty lintujen pesintäalueilla. Pesintäalueiksi on määritelty

  • rehevät lehtipuuvaltaiset metsät
  • korvet
  • rantametsät.

Lisäksi pesintäaikana kolopuut, pystylahopuut ja edellisen puusukupolven isot haavat pitää jättää korjaamatta kaikenlaisissa metsissä. Isoja haapoja ovat yksittäiset haavat, joiden läpimitta rinnankorkeudelta on yli 25 senttimetriä.

Milloin kielto on voimassa?

Pesintäalueita koskeva puunkorjuun kielto on voimassa pohjoisessa Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7.

Pohjoiseen Suomeen kuuluvat Lapin maakunta sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken, Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussalmen kunnat.

Millaisissa metsissä puunkorjuu on kielletty?

Reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä ovat yli 0,5 hehtaarin kokoiset lehdot, lehtomaiset kankaat ja tuoreet kankaat sekä rehevyydeltään vastaavat turvemaat. Metsä on lehtipuuvaltainen, jos lehtipuiden osuus on yli 50 prosenttia puuston runkopuun kokonaistilavuudesta.

Korpia ovat yli 0,5 hehtaarin kokoiset puustoiset suot, joissa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 senttimetriä ja pääpuulaji on kuusi tai koivu. Myös ojitetut korvet kuuluvat kiellon piiriin, jos ne täyttävät korven määritelmän.

Rantametsä on vesistön varressa oleva puustoinen suojakaista, jonka leveys on 10 metriä. Vesistöjä ovat järvet, lammet, joet, purot ja muut luonnolliset vesialueet. Vesistöjä ovat myös tekojärvet, kanavat ja muut vastaavat keinotekoiset vesialueet. Ojat, norot tai lähteet eivät ole vesistöjä.

Mitä on puunkorjuu?

Puunkorjuuta on puiden kaataminen ja katkominen sekä puiden kuljettaminen hakkuualueelta tienvarsivarastoon. Pesintäalueen läpi saa kuitenkin kuljettaa muualta korjattua puuta myös kieltoaikana. Uuden ajouran saa tehdä vain, jos se on välttämätöntä hakkuiden tai muiden metsänhoitotöiden toteuttamiseksi.

Uuden ajouran tieltä kaadettavat puut on tarkastettava maastossa lähellä kaatoajankohtaa. Jos puissa havaitaan linnunpesiä, joissa pesintä on käynnissä, puita ei saa kaataa.

Metsäkeskus ilmoittaa, jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu pesintäalueelle

Metsäkeskus ilmoittaa maanomistajalle tai tämän edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle, jos lintujen pesintäalueelle tai sen lähelle kohdistuvasta hakkuusta tehdään metsänkäyttöilmoitus.

Jos hakkuu kohdistuu pesintäalueelle, Metsäkeskus lähettää siitä tiedon myös pesintäajan ulkopuolella. Metsänkäyttöilmoitus on voimassa kolme vuotta, joten voimassa olevat rajoitukset täytyy huomioida, kun hakkuu toteutetaan. Jos metsänkäyttöilmoitus on tehty ennen lakimuutoksen voimaantuloa, ilmoitusta ei lähetä takautuvasti.

Lue lisää metsänkäyttöilmoituksesta.

Jos hakkuu ei kuulu kiellon piiriin

Metsäkeskuksen tiedoissa voi olla puutteita ja vastuu lintujen pesinnän huomioimisesta on aina hakkuun toteuttajalla. Maanomistajan tai hakkuuoikeuden haltijan täytyy arvioida hakkuualueen todellinen tilanne tapauskohtaisesti.

Jos hakkaaja arvioi, että kohde ei kuulu kiellon piiriin, hakkuun voi toteuttaa. Arvio täytyy kirjata hakkuusuunnitelmaan tai muuhun vastaavaan asiakirjaan. Hakkuusta ei tarvitse tehdä uutta metsänkäyttöilmoitusta tai pyytää hakkuulle hyväksyntää Metsäkeskuksesta.

Linnuston arviointi ennen hakkuita tai metsänhoitotöitä

Ennen hakkuita tai muita metsänhoitotöitä työn toteuttajan tai hakkuuoikeuden haltijan on arvioitava alueen linnustoa. Arviointivelvollisuus koskee kaikenlaisia metsiä. Arviointi on tehtävä riippumatta siitä, milloin hakkuu tai hoitotyö tehdään. Vaadittavan arvioinnin laajuus vaihtelee toimenpiteen todennäköisten vaikutusten mukaan.

Arvio alueen linnustosta voidaan tehdä saatavissa olevan tiedon perusteella tai tarvittaessa maastossa. Arvioinnissa on otettava huomioon ainakin

  • kasvupaikka tai metsätyyppi, puulaji ja puuston ikä
  • hakkuun tai hoitotyön ajankohta suhteessa lintujen pesintäaikaan
  • luonnonsuojelun tietojärjestelmässä olevat lintuja koskevat tiedot esimerkiksi suurten petolintujen pesäpuista.

Arvioinnin perusteella on tehtävä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pyritään välttämään lintuyksilöiden kuolemia ja pesien vahingoittamista tai häirintää. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hakkuun ajoittaminen tai tiedossa olevien pesien säästäminen.

Suurten petolintujen ja muiden toistuvasti samaa pesää käyttävien lintulajien pesät on säästettävä aina. Pesäpaikkaa vuosittain vaihtavien lintulajien pesät on säästettävä, kun pesintä on käynnissä. Jos alueella oleva linnunpesä havaitaan vasta hakkuita tai muita metsänhoitotöitä tehtäessä, pesää ei saa vahingoittaa.

Lue lisää: 

Hakkuut ja metsänhoitotyöt harvalukuisten petolintujen pesien läheisyydessä

Hakkuut ja metsänhoitotyöt on kielletty harvalukuisten petolintujen pesäpuiden läheisyydessä, jos niiden pesintä uhkaa häiriintyä. Harvalukuisia petolintuja ovat esimerkiksi maakotka, merikotka ja kalasääski.

Kiellettyihin toimenpiteisiin voi hakea poikkeuslupaa Lupa- ja valvontavirastosta. Poikkeuslupa voidaan myöntää esimerkiksi laaja-alaisen myrskytuhon raivaamiseen.

Lue lisää poikkeusluvan hakemisesta Lupa- ja valvontaviraston sivuilta.

Miksi puunkorjuuta rajoitetaan lintujen pesinnän aikana?

Puunkorjuun rajoituksilla turvataan luonnonvaraisten lintujen pesintää ja varmistetaan, että pesintä otetaan huomioon hakkuissa ja metsänhoitotöissä. Rajoitukset perustuvat EU:n lintudirektiiviin. Lintudirektiivin tavoitteena on suojella lintulajeja ja niiden elinympäristöjä.

Lue lisää EU:n lintudirektiivistä Ympäristö.fi-sivustolta.

Miten pesintäaikaisia hakkuita valvotaan?

Metsäkeskus valvoo pesintäaikaisia hakkuita osana metsälain valvontaa. Tarkastuksissa selvitetään, onko työn toteuttaja tai hakkuuoikeuden haltija tehnyt arvion alueen linnustosta ja toteuttanut tarvittavia ennaltaehkäiseviä toimia.

Kun metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä noudatetaan metsälain lintuja koskevia säännöksiä, ei lintuyksilön tappamista tai häiritsemistä tai pesän vahingoittumista pidetä luonnonsuojelulain tai metsästyslain vastaisena tekona. Jos sen sijaan metsälain säännöksiä ei ole noudatettu ja on todennäköistä, että samalla on rikottu luonnonsuojelulakia tai metsästyslakia, Metsäkeskus voi ilmoittaa asiasta näitä lakeja valvoville viranomaisille.

Puunkorjuuta lintujen pesintäaikana koskevan kiellon tai kolopuiden, pystylahopuiden ja isojen haapojen säästämisvelvoitteen rikkominen ovat metsärikkomuksia. Metsälain rikkomusepäilyt Metsäkeskus ilmoittaa tarvittaessa poliisille.

Jos epäilet, että puunkorjuun kieltoa tai isojen haapojen, kolopuiden ja pystylahopuiden säästämisvelvoitetta on rikottu, voit ottaa yhteyttä Metsäkeskuksen kirjaamoon osoitteeseen kirjaamoatmetsakeskus.fi (kirjaamo[at]metsakeskus[dot]fi). Kerro ilmoituksessa mahdollisimman tarkasti, missä kohde sijaitsee ja mitä epäilet tapahtuneen.

Lisätietoja