Mistä tunnistaa liito-oravan elinympäristön? Entä voiko metsässä tehdä hakkuita, jos siellä on nähty liito-oravan papanoita? Uusi Liito-orava talousmetsässä -opas tarjoaa metsänomistajille ja metsäammattilaisille neuvoja liito-oravan suojelun ja talousmetsien käsittelyn yhteensovittamiseen. Suomen metsäkeskus on tuottanut oppaan Liito-orava-LIFE-hankkeessa.
Mistä tunnistaa liito-oravan elinympäristön? Entä voiko metsässä tehdä hakkuita, jos siellä on nähty liito-oravan papanoita? Uusi Liito-orava talousmetsässä -opas tarjoaa metsänomistajille ja metsäammattilaisille neuvoja liito-oravan suojelun ja talousmetsien käsittelyn yhteensovittamiseen. Suomen metsäkeskus on tuottanut oppaan Liito-orava-LIFE-hankkeessa.
Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, metka, korvaa nykyisen kemera-tukijärjestelmän vuonna 2024. Metkassa tuetaan pääpiirteittäin samanlaisia töitä kuin kemerassakin; yksityismetsien aktiivista ja oikea-aikaista hoitoa, luonnonhoitoa ja metsätieverkon ylläpitoa.
Keskustelu metsäluonnon monimuotoisuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Metsänomistajilta ja alan yrittäjiltä odotetaan tekoja luonnon tilan parantamiseksi. Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan osaavia yrittäjiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän suunnittelemaan ja toteuttamaan luonnonhoitotöitä metsissä. Yrittäjiä tarvitaan myös valmistelemaan ympäristötukihakemuksia. Yrittäjien kannattaa ottaa luonnonhoito osaksi omaa palvelutarjontaa, sillä se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä yrityksiin.
Keskustelu metsäluonnon monimuotoisuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Metsänomistajilta ja alan yrittäjiltä odotetaan tekoja luonnon tilan parantamiseksi. Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan osaavia yrittäjiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän suunnittelemaan ja toteuttamaan luonnonhoitotöitä metsissä. Yrittäjiä tarvitaan myös valmistelemaan ympäristötukihakemuksia. Yrittäjien kannattaa ottaa luonnonhoito osaksi omaa palvelutarjontaa, sillä se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä yrityksiin.
Keskustelu metsäluonnon monimuotoisuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Metsänomistajilta ja alan yrittäjiltä odotetaan tekoja luonnon tilan parantamiseksi. Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan osaavia yrittäjiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän suunnittelemaan ja toteuttamaan luonnonhoitotöitä metsissä. Yrittäjiä tarvitaan myös valmistelemaan ympäristötukihakemuksia. Yrittäjien kannattaa ottaa luonnonhoito osaksi omaa palvelutarjontaa, sillä se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä yrityksiin.
Puu on sopiva rakennusmateriaali myös maatilarakentamisessa. Puu on monikäyttöistä ja muunneltavaa ja sitä on helppo työstää. Se on lisäksi ainoa merkittävä uusiutuva rakennusmateriaali, joka sitoo itseensä huomattavan määrän hiilidioksidia. Tuoreessa Puun käyttö maatilarakentamisessa -julkaisussa tuodaan esiin puun käyttövaihtoehtoja, hyötyjä ja haasteita maatilarakentamisessa.
Kansallisessa Helmi-ohjelmassa aloitetaan soiden ennallistamisen suunnittelu ja toteuttaminen myös yksityisten maanomistajien mailla tänä vuonna. Helmi-ohjelma pyrkii parantamaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin. Tähän asti soiden ennallistamista on tehty pääasiassa suojelusoilla. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Suometsän hoidon tukeen tulee muutoksia ensi vuonna, kun siirrytään uuteen metsätalouden kannustejärjestelmään, metkaan. Suometsän hoidon tukea ei jatkossa enää myönnetä ojien kunnostustöihin, vaan suometsien hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, piennarteiden rakentamiseen ja vesiensuojelun toteutukseen. Muutokseen voi jo valmistautua tutustumalla Suometsäosaaja-verkkokursseihin ja osaamiskokeeseen sekä Metsäkeskuksen tarjoamiin paikkatietoaineistoihin ja osallistumalla kevään koulutuksiin.
Suometsän hoidon tukeen tulee muutoksia ensi vuonna, kun siirrytään uuteen metsätalouden kannustejärjestelmään, metkaan. Suometsän hoidon tukea ei jatkossa enää myönnetä ojien kunnostustöihin, vaan suometsien hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, piennarteiden rakentamiseen ja vesiensuojelun toteutukseen. Muutokseen voi jo valmistautua tutustumalla Suometsäosaaja-verkkokursseihin ja osaamiskokeeseen sekä Metsäkeskuksen tarjoamiin paikkatietoaineistoihin ja osallistumalla kevään koulutuksiin.