Metsäkeskus uudistaa toimintaansa ja käynnistää muutosneuvottelut
Suomen metsäkeskus uudistaa toimintaansa ja palveluitaan ja käynnistää muutosneuvottelut.
Suomen metsäkeskus uudistaa toimintaansa ja palveluitaan ja käynnistää muutosneuvottelut.
”Päin mäntyä – Metsätyyppi goes SOME” -opas auttaa metsäammattilaisia viestimään sosiaalisessa mediassa. Oppaan tavoitteena on lisätä metsäalan ja sen ammattilaisten ääntä julkisessa keskustelussa. Uusi opas on tuotettu MetsäRekry Lappi -hankkeessa.
Metsänäyttelyssä on luvassa mielenkiintoisia puheenvuoroja ja vauhdikasta ohjelmaa. Perjantaina kannattavasta metsätaloudesta ovat keskustelemassa mm. Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen, UPM:n...
Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastukset kohdistetaan toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin noin 130 epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea. Vuonna 2021 metsälakirikkomusepäilyjä oli 183 ja vuonna 2020 lähes 300. Alkuvuoden 2023 tarkastusten perusteella tapausten määrä näyttäisi edelleen laskevan. Tehokas valvonta on osaltaan vähentänyt rikkomusepäilyjen määrää.
Kalkkikalliot ovat erityisen arvokkaita elinympäristöjä, sillä niiden lajisto on runsas ja useat lajit ovat uhanalaisia. Suomessa kalkkikalliot ovat harvinaisia ja esiintymät painottuvat etenkin lounaisrannikolle, Pohjois-Savoon, Pohjois-Kuusamoon, Kainuuseen ja Lappiin, mutta pienialaisia kalkkikalliolaikkuja löytyy myös muualta. Kalkkikallioita on arvioitu olevan noin 500–1000 hehtaaria.
Taimikonhoitorästit ovat vähentyneet Suomessa lähes neljänneksellä. Syynä on muun muassa hoitamattomien taimikoiden varttuminen järeämpiin kehitysluokkiin sekä hyvä kuitu- ja energiapuun kysyntä. Metsänomistajan kannattaa tehdä taimikonhoitotyöt ajallaan, sillä viivästyminen aiheuttaa kasvutappioita ja pienentää korjuutuloja.
Yrittäjät toivovat lisää koulutusta luonnonhoitohankkeiden hausta, laatu- ja ympäristöasioista sekä laista ja lupamenettelyistä. Luonnonhoitohankkeiden suunnittelijat puolestaan kertovat tarvitsevansa lisää koulutusta erityisesti soiden ennallistamisesta, lähteiden ja purojen kunnostamisesta sekä perinnebiotooppien hoidosta. Yrittäjien luonnonhoidon koulutustoiveita ja osaamista selvitettiin laajalla kyselyllä alkuvuodesta.
Pohjois-Savon metsänhoitokoulusäätiö myöntää stipendejä pohjoissavolaisille metsänomistajille. Stipendiä voi hakea 31.8.2023 asti.
Oletko kiinnostunut luonnontuotealan yrittäjyydestä tai suunnitteletko metsäsi liittämistä luomukeruualueeksi? Suomen metsäkeskus on julkaissut kaksi uutta opasta, joihin on koottu tietoa luomusertifioinnista ja luonnontuotealan yrittäjyydestä osuuskunnassa.
Lusto ja Metsäkeskus etsivät haastateltaviksi Etelä-Savossa tulevaisuudessa metsää omistavia sekä heidän vanhempiaan, isovanhempiaan tai muita metsänomistamiseen liittyviä perheenjäseniä eli metsänomistajaperheitä, joissa metsänomistaminen ei vielä ole siirtynyt eteenpäin.