Yksittäisiä tuulen kaatamia puita tai puuryhmiä ei pidä korjata pois metsälain erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä, Natura-alueilta eikä ympäristötuella suojelluilta alueilta. Myrskyn kaatamista puista kehittyy ajan mittaan metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta. Ympäristötuella suojellussa metsässä ei saa tehdä hakkuita eikä metsänhoitotöitä ilman Metsäkeskuksen suostumusta.
Suomen metsäkeskus järjestää metsäammattilaisille koulutussarjan metsätalouden uusista tukikokeiluista kevään aikana. Tuloksiin perustuvien tukien kokeilut alkavat tänä vuonna. Ensimmäisenä kokeiltavaksi tulevat suon ennallistamisen ja lehdon luonnonhoidon tuet, joista tarjouskilpailu avataan ensi kesän aikana.
Suomen metsäkeskus tarkastaa harvennushakkuiden puunkorjuujälkeä vuosittain eri puolilla Suomea. Viime vuonna tarkastetuista kohteista 94 prosenttia täytti lain vaatimukset. Erityisen hyvää ja metsänhoitosuositusten mukaista korjuujälki oli viidesosalla tarkastetuista kohteista. Moni harvennushakkuu oli tehty liian voimakkaasti suosituksiin nähden. Tarkastukset kohdistuivat vain sellaisiin kohteisiin, joissa epäiltiin liian voimakasta harvennusta tai runsaita maasto- tai puustovaurioita.
Hannes-myrskyssä kaatuneiden puiden korjuun voi aloittaa Kokkolassa, Kaustisella, Kruunupyyssä, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä, Kristiinankaupungissa, Seinäjoella, Isossakyrössä ja Lapualla heti metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen. Metsäkeskus ei edellytä näillä pahimmilla myrskytuhoalueilla luvan hakemista metsänkäyttöilmoituksen määräajasta poikkeamiseen. Poikkeusmenettely koskee myrskyssä kaatunutta, vaurioitunutta tai kuollutta puuta.
Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot. Metsäkeskuksen arvio myrskyssä vahingoittuneen puuston määrästä Suomessa on noussut noin 3,5–4 miljoonaan kuutiometriin. Valtaosa tuhoista keskittyy Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseuduille sekä Etelä-Pohjanmaalle.
Maakunnalliset metsäneuvostot ovat hyväksyneet uudet metsäohjelmat vuosille 2026–2030. Uudet metsäohjelmat kannustavat hyödyntämään ja hoitamaan metsiä aktiivisesti ja monipuolisesti. Tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmien tavoitteena on lisäksi metsäalan uudistuminen ja sen kilpailukyvyn parantaminen.
Metsätuhosta pitää tehdä merkintä metsänkäyttöilmoitukseen, kun tuho on johtanut hakkuun suunnitteluun. Merkintä tehdään koodinumeroilla. Lisätietoihin kirjoitettavia tekstejä tulisi välttää. Tämä sujuvoittaa sähköisten ilmoitusten tarkastusta ja lisää tuhojen tilastoinnin luotettavuutta.
Sorkkia sekametsässä -hankkeen tekemän kyselyn mukaan iso osa maanomistajista ja metsäalan ammattilaisista kokee hirvieläinvahingot merkittäväksi tai jokseenkin merkittäväksi haasteeksi metsätaloudelle. Vahinkoja pyritään välttämään ennen kaikkea puulajivalinnoilla ja muilla metsänhoidon keinoilla.
Tuuli puhalsi lauantaina yli Suomen lähes hirmumyrskylukemissa. Hannes-myrskyssä voimakkain keskituulen nopeus maa-alueella oli 20,9* metriä sekunnissa ja merialueella 31 metriä sekunnissa, kun hirmumyrskyn kriteerinä pidetään vähintään 33 metriä sekunnissa. Puuta kaatui arviolta noin 300 000 kuutiometriä.
Suomen metsäkeskus haastatteli syksyn aikana yksityisteiden perusparannuksia toteuttaneita yrittäjiä ja tieurakoiden suunnittelijoita. Alan ammattilaisten mukaan yhteiskunnan tuet ovat kriittisen tärkeitä, jotta yksityisteiden korjausvelkaa saadaan pienennettyä tulevina vuosina.