Epäiltyjen metsälakirikkomusten määrä kasvoi viime vuonna ensimmäistä kertaa muutamaan vuoteen. Viime vuonna Metsäkeskuksen tietoon tulleita, epäiltyjä metsälakirikkomuksia oli kaikkiaan 104. Yleisin epäilty rikkomus oli metsän hakkuu ilman metsänkäyttöilmoitusta.
Suomen metsäkeskus valvoo tarkastusten ja satelliittikuvien avulla, että metsien hakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Satelliittivalvontamenetelmällä voi havaita hakkuut, joista puunostaja tai metsänomistaja ei ole tehnyt metsälain edellyttämää metsänkäyttöilmoitusta.
Valvonnassa paljastuvat myös hakkuut, jotka ovat ulottuneet metsälain erityisen tärkeään elinympäristöön tai lähelle sitä. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat esimerkiksi purojen, norojen ja lähteiden lähiympäristöt, tietyt suoelinympäristöt ja rehevät lehtolaikut.
Metsäkeskus selvitti vuonna 2025 yhteensä 104 epäiltyä metsälakirikkomusta. Poliisille tutkittavaksi siirtyi 44 tapausta. Vaikka rikkomusepäilyjen määrä kokonaisuudessaan kasvoi, vakavia rikkomuksia ei ollut aiempaa enemmän. Edellisvuonna 2024 metsälain rikkomusepäilyjä oli 86 ja vuonna 2023 yhteensä 91.
Valtaosa rikkomuksista metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntejä
Viime vuonna yleisin epäilty rikkomus oli metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönti. Metsänkäyttöilmoitus pitää tehdä viimeistään 10 päivää ennen hakkuuta. Metsäkeskus selvitti viime vuonna 90 tapausta, joissa metsänkäyttöilmoitus oli jäänyt tekemättä ja metsää oli hakattu. Parina edeltävänä vuonna näitä rikkomusepäilyjä on ollut vähemmän.
Metsälain erityisen tärkeän elinympäristön hakkuuta epäiltiin viidessä tapauksessa. Lisäksi seitsemässä tapauksessa epäiltiin samanaikaisesti erityisen tärkeän elinympäristön hakkuuta ja metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä. Kaksi rikkomusepäilyä liittyi puunkorjuussa syntyneisiin vaurioihin.
Viime vuonna sakkoja kymmenestä laittomasta hakkuusta
Vaikka metsälakirikkomusten määrä kasvoi kahteen edellisvuoteen verrattuna, oli niitä edelleen selvästi vähemmän kuin vuonna 2020. Silloin Metsäkeskus selvitti noin 290 epäiltyä metsälakirikkomusta.
– Vaikka epäiltyjen metsälakirikkomusten määrä on nyt taas kasvanut, ei tilanne ole hälyttävä. Viime vuonna Metsäkeskukseen tehtiin yli 130 000 metsänkäyttöilmoitusta hakkuista. Hakkuiden määrään suhteutettuna näitä rikkomuksia tapahtuu vähän, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.
Havaitut metsälain rikkomusepäilyt johtavat vuosittain sakkorangaistuksiin, mutta usein poliisi keskeyttää tapausten tutkinnan. Viime vuonna sakkorangaistuksia tuomittiin yhteensä kymmenestä laittomasta hakkuusta. Näissä kaikissa tapauksissa oli kyseessä metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönti.
Ennakoiva valvonta ehkäisee rikkomuksia
Metsäkeskus valvoo hakkuita jälkikäteisvalvonnan lisäksi ennakoivasti. Ennakoiva valvonta perustuu ennen hakkuuta Metsäkeskukseen tehtävien metsänkäyttöilmoitusten ja paikkatietoaineistojen vertailuihin. Metsäkeskus lähettää metsänomistajalle ja tiedossa olevalle hakkuun suunnittelijalle automaattisen viestin, jos metsänkäyttöilmoitus kohdistuu hakkuussa erityisesti huomioitavalle kohteelle tai sen välittömään läheisyyteen. Näitä viestejä lähtee vuosittain vajaat 20 000.
Ennakoivaa valvontaa ovat myös ennen hakkuuta tehtävät maastotarkastukset, joita oli viime vuonna noin 900. Tarkastukset kohdistetaan erityisesti kriittisiin paikkoihin, kuten luontokohteiden ja vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Tarkastusten aikana annetaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille neuvontaa, jolla pystytään ohjaamaan toimintaa kestävään suuntaan.
Lisätietoja:
Jarkko Partanen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 050 336 8860
jarkko.partanen
metsakeskus.fi (jarkko[dot]partanen[at]metsakeskus[dot]fi)