Tämä on tekstivastine Mättäällä-podcastin jaksosta, jossa keskustelevat Petri Lähteenmäki ja Katja Ritvanen. Jakson juontaa Sara Perttunen.
Puhuja 1, Petri Lähteenmäki [intro]
No Suomen luonto pitää ja sääolosuhteet pitää siitä huolen. Meillä on sateiset syksyt, vaihteleva ilmasto tai keli talvella, meillä on routaa, niin se tie tavallaan eroosiosta romahtaa.
Puhuja 2, Sara Perttunen
Tänään Metsäkeskuksen podcastissa jutellaan yksityisteistä ja ehkä nyt myös aika lailla niiden ongelmista. Miksi monet yksityistiet on huonossa kunnossa ja onko syynä kenties tiekuntien toimimattomuus? Tästä aiheesta puhutaan Yksityistieverkko huoltovarmuuden varmistajana Pirkanmaalla -hankkeen projektipäällikkö Petri Lähteenmäen kanssa. Tervetuloa.
Lähteenmäki
Hei ja kiitos.
Perttunen
Ja tieisännöitsijä Katja Ritvanen KR Tiennöinnistä täällä myös. Tervetuloa.
Puhuja 3, Katja Ritvanen
Hei vaan ja kiitos.
Perttunen
Minä olen Sara Perttunen. Tervetuloa Mättäälle.
Tosiaan siis Suomen teistä 80 prosenttia on yksityisteitä. Missä kunnossa nämä yksityistiet oikein on, että voiko edes Petri yleistää?
Lähteenmäki
Suomen yksityisteiden kunto ei ole kovin hyvää. Niitä ei ole kyetty uusimaan ja kunnostamaan tarpeiden mukaisesti. Korjausvelkaa on kertynyt vähitellen vuosikymmenien ajan, ja sitä on tällä hetkellä noin 1,3 miljardia euroa, mikä on suunnilleen saman verran kuin valtion maanteiden korjausvelka on.
Perttunen
Kuulostaa jo suurelta.
Ritvanen
Kyllä. Siellä varmaan suurin ongelma on se teiden heikko kantavuus, eli se rajoittaa ihan tien käyttöä ja nostaa sitä tienpidon kustannusta merkittävästi.
Perttunen
Ja mä oon ymmärtänyt, että myös niin kuin yksityisteiden sillat voi olla tosi huonossa kunnossa.
Lähteenmäki
Yksityisteiden silloissa on paljon ongelmia. Ne ovat vanhoja ja usein kantavuudeltaan alimitoitettu. Metsäkeskuksen tekemässä kuntokartoituksessa noin joka viides yksityisteiden silta on todettu huonokuntoiseksi ja korjausta vaativaksi. Suomessa on yli tuhat puutteellista yksityisteiden siltaa ja näistä noin 500 on erittäin huonokuntoisia. Yksittäisen sillan korjauskustannukset ovat korkeat ja ne voivat maksaa satoja tuhansia euroja.
Perttunen
No sitten puhutaan jo isoista kustannuksista. Suomen metsäkeskuksella on tällainen Tiesit-hanke. Mikä se on Petri?
Lähteenmäki
No, Metsäkeskus on toteuttanut tämän Tiesit-hankkeen ja sillä on selvitetty yksityisteiden kuntoa valtakunnallisesti. Kuntotietoa on hankittu teiden osalta laserkeilaamalla ja siltojen osalta tiedot on hankittu kuntokartoituskäynnillä. Eli Tiesit-hanke on selvittänyt koko valtakunnan yksityisteiden kunnon. Näistä aineistoista voidaan todeta huonokuntoisten teiden ja siltojen olevan koko Suomen ongelma.
Perttunen
No mistä sitten tietää, että onko se oma tie huonokuntoinen?
Lähteenmäki
No tien kunto vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Moni tie näyttää huonokuntoiselta syksyn runsaiden sateiden tai talven jäljiltä. Harva tie on siis hyväkuntoinen vuoden jokaisena päivänä. Tiekunta voi selvittää tien kuntoa pyytämällä tieisännöitsijän tekemään tämmöinen niin sanottu kuntokartoitus. Tieisännöitsijä voi myös samalla listata tien ongelmakohdat ja tehdä niihin korjaussuunnitelman. Tien todellinen kantavuus voidaan selvittää mittaamalla niin sanotulla pudotuspainomittauslaitteella. Mittaus on hyvä työkalu myös kunnossapidon ja perusparantamisen suunnittelussa.
Ritvanen
Tosiaan tieisännöitsijänä olen näitä kuntokartoituksia tehnyt ja siinä on tosi hyvä työkalu toi kantavuusmittaus niin kuin apuna, että käyn mielellään keväällä katsomassa, mitkä on ne pahimmat ongelmakohdat ja sitten vertaan sitä siihen kantavuusmittausaineistoon, niin siitä saadaan jo tosi hyvä paketti sitten toimenpiteiden suunnitteluun.
Lähteenmäki
Myös Metsäkeskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa yksityisteistä ja sieltä löytyvät myös yksityisteiden kuntotiedot. Karttalinkkien avulla voit tutustua yksityisteiden kuntotietoihin. Oman yksityistien voi hakea muun muassa tien nimen avulla. Kartalla punainen kuvaa huonoa tietä ja vihreä kuvaa hyväkuntoista tietä.
Keilausaineiston kuntoluokitus hyväkuntoisiin ja huonokuntoisiin on hieman kärjistävä ja se antaa helposti todellisuutta huonomman kuvan tien kunnosta. Hyvin usein nämä huonokuntoiset tiet saadaan korjattua pelkästään kunnossapitoa tehostamalla. Metsäkeskuksen kuntoluokitusmallissa hyväkuntoinen tie on mitoitukseltaan sellainen, että se soveltuu myös ajoneuvoyhdistelmien kuljetuksiin. Tällöin huonokuntoisuus voi ilmetä liian kapeana ajoratana tai liian jyrkkinä mutkina tai heikkona kantavuutena.
Perttunen
No Katja, sä oot tieisännöitsijä, niin osaat varmaan myös vähän avata sitä, että miksi nämä yksityistiet on näin huonossa kunnossa.
Ritvanen
Siis tosi monet tiet on rakennettu niin, että ne on vaan syntyneet ajan myötä. Niissä ei ole tosiaan mitään tämmöistä varsinaista runkoa, vaan niitä on lähdetty sitten käyttämään. Ensin on menty hevosilla ja sitten siirrytty ajoneuvoihin. Ja tämä tarkoittaa, että sitä tietä ei ole sitten rakennettu tarpeeksi kantavaksi. Ja kun meillä on sekä ajoneuvojen painot kasvanut että sitten myöskin liikenteen vaatimukset niin nämä nykyiset tiet ei yksinkertaisesti ole rakennettu siihen tarkoitukseen, mikä niillä tällä hetkellä on.
Sitten myöskin meillä on paljon roudan aiheuttamia muutoksia, savisia pohjia, vesi kuluttaa. Meillä myöskin tällä hetkellä puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta kun sateet lisääntyy ja tulvahuiput kasvaa niin ne kyllä vaikuttaa tosi paljon siihen tiehen. Toinen ongelma tämän ilmaston myötä on nämä leudot talvet, eli kun se ei kunnolla jäädy se tien runko, niin silloin se rasittaa sitä se liikenne ympäri vuoden. Meillä esimerkiksi puutarhatavarakuljetukset niin halutaan nykyään toteuttaa ympäri vuoden. Aikaisemmin ne usein ajoitettiin sinne pakkaselle, jolloin se runko oli jäässä siinä tiessä tai sitten kesän kuivalle. Ja sitten kun myös nää niinku mä mainitsin tossa tän kuljetuskaluston painot on kasvanut, kun yhä isompia kuormia kuljetetaan tehokkuuden nimissä. Sitten on myöskin se, että nämä logistiset ketjut on nykyään paljon tiukempia, eli ei pystytä odottelemaan sitä hyvää keliä, vaan tarvitsisi päästä ajamaan myös silloin, kun kelit on kurjat.
Näkisin, että tätä kautta niin meillä nämä tienpidon kustannukset nousee ja rahoitus ei pysy mukana. Eli me tarvittaisiin ainakin valtion rahoitusta parantamisen, nimenomaan kantavuuden parantamiseen. Ja sitten kun meillä on paljon pieniä tiekuntia, voi olla sellaisiakin missä on 10 osakasta, pitkät tiet, niin ei sitä rahaa vaan löydy sieltä niin kuin maanomistajien taskusta tarpeeksi, että pystytään ylläpitää sitä hyvää kuntotasoa.
Toinen ongelma tässä on se, että ei ole myöskään välttämättä sitä osaamista tiekunnassa eli tehdään kyllä asioita, mutta ei välttämättä osata kohdistaa niitä niin kuin oikein, jolloin saataisiin semmoisia pysyviä kunnostusratkaisuja. Ja tosiaan niin se, että jos on kovin vähän väkeä siinä tiekunnassa, niin se voi myöskin johtaa sellaiseen, että tiekunnan toiminta passivoituu. Ei enää hoideta ylipäätään asioita, ei kerätä maksuja ja muuta, ja se vaikuttaa siihen, että tiet menee huonompaan kuntoon.
Perttunen
No kuten tässä tuli jo ilmi, että kun suurin osa Suomen teistä on yksityisteitä, niin tällä on varmasti jotain vaikutusta isommassakin mittakaavassa, vähän niin kuin yhteiskunnallisella tasolla. Niin mitä sä Petri haluaisit sanoa siitä?
Lähteenmäki
No Katja tuossa jo totesikin, että kustannukset nousevat, elikkä huonokuntoisilla teillä joudutaan ajamaan laskemaan nopeuksia. Silloin kuljetuksiin joudutaan käyttää enemmän aikaa. Kustannukset nousevat, tie myös kuluttaa enemmän ajoneuvoja ja niiden käyttökustannukset lisääntyvät ja nää raaka-ainekuljetukset vaarantuvat jos logistiikka ei toimi. No sitten ihan asuttujen teiden osalta työmatka-ajat pitenevät ja osa matkoista voi jopa peruuntua, jos on oikein huonot kelit. Huono tiestö voi olla esteenä yrityksien investointihalukkuudelle. Suomessa on kuitenkin kolmekymmentätuhatta yritystä yksityisteiden varsilla, että se on varsin merkittävä myöskin näiden yritysten kannalta. No kiinteistöjen arvo voi laskea, jos ei raaka-aineita voida myydä tai jos ei esimerkiksi tontteja haluta ostaa.
Myöskin maaseudun asuinviihtyvyys kärsii ja liikenteen päästöt lisääntyvät silloin kun kerran ajoneuvoja joudutaan kärryttää pienillä vaihteilla ja ajaa pidempiä matkoja. Aika tärkeää on myös tää huoltovarmuus, eli huoltovarmuus heikkenee monestakin syystä. Esimerkiksi elintarvikkeiden ja raaka-aineiden tuotanto kärsii ja myös maanpuolustus ja pelastustoiminta vaarantuvat.
Perttunen
Onko nämä sellaisia teemoja mihin sä oot Katja sun työssäsi törmännyt?
Ritvanen
Kyllä erityisesti mua itseäni on huolestuttanut se, että kun meillä olisi nyt vahva niin kuin muuttotahto ihmisillä kaupungeista maaseudulle niin sitten tää ei kohtaa tää näiden uusien maaseudun asukkaiden niin kun tarpeet sitä tiestön kuntoa. Ja myöskin tässä on sellainen tulee niin kun ongelmia juurikin näiden raskaiden kuljetusten kanssa, että kun halutaan rakentaa ja muuta ja sitten se tiestö ei kestä sellaista. Ja itse yrittäjänä niin näen tosi tärkeänä tän yritystoiminnan niin kun mahdollistamisen myöskin taajaman ulkopuolella, niin kyllä nämä on tärkeitä teemoja.
Perttunen
Tässä tulikin aikaisemmin jo esiin just siitä, että tiekuntia on toki erilaisia, mutta voi olla pieniä. Voi olla, että ei ole vaan rahaa kunnostaa sitä omaa yksityistietä. Mitä muita syitä ylipäänsä on siihen, että tiekunnat ehkä, Petri, voiko sanoa, passivoituu?
Lähteenmäki
No tiekunnan passivoituminen, se on pitkä prosessi. Se voi alkaa siitä, että esimerkiksi tiekokouksien järjestämisväli pitenee ja osittain ehkä ihmiset on tottunut tekemään jotain asioita talkoilla. Sitä ei oikein mielletäkään sitten sitä tiekunnan hallintoa niin tärkeäksi ja kun ennen on tehty talkoilla, niin sitten on vähän kynnystä kerätä sitä tiemaksuja sitä rahaa ja jos ei sitä rahaa ole, niin silloin joudutaan säästämään kunnossapidon toimenpiteissä. Osittain ehkä tiekunnan hoitoelimen ja tieosakkaiden välinen vuoropuhelu voi olla vähän puutteellista, että siellä tehdään hoitokunnassa ne päätökset ja ei paljon kuunnella mitä ne tieosakkaat haluaa.
No sitten tästä johtuu se, että tieosakkaiden kiinnostus ja osallistuminen esimerkiksi kokouksiin se laimenee ja siitä sitten taas seuraa se, että hoitokuntaan ei saada uutta väkeä ja vanhat ehkä kyllästyvät. Ja väki vanhenee siinä samassa ja sitten saattaa se ikääntyminen tuoda omia ongelmia. Nyt on paljon uusittu näitä lakeja ja on tullut digitalisaatiota ja muuta, että se on tällä vanhemmalla väestöllä ehkä hiukan konstikasta ja sitten hallinnon pyörittämistä voidaan kokea jopa turhaksi ja sitten ei järjestetä niitä tiekokouksia. Ja jos ei ole tiekokouksia, niin sitten ei ole myöskään niitä tiemaksuja. Ja tämmöisissä tilanteissa hoito on melkoisessa umpikujassa.
Perttunen
No toi kuulostaa vähän sellaista niinku oravanpyörältä, mikä sitten vaan etenee. Katja tällaista voitaisiin kyllä varmasti myös ehkäistä, ettei tiekunta passivoidu.
Ritvanen
Kyllä toi Petrin kuvaama tilanne siitä, että tavallaan jää ne kokoukset pitämättä ja maksut keräämättä, niin se on tosi surullinen tilanne ja itse näkisin, että siinä kohtaa pitää kyllä jonkun tarttua toimeen. Sieltä yleensä aina joku aktiivi löytyy siitä tiekunnasta ja joko niin, että ehkä hän haluaa itse lähteä tai sitten otetaan tieisännöitsijä avuksi, mutta pääasia olisi se, että sitä toimintaa uudistettaisiin. Pidettäisiin säännöllisesti ne kokoukset, että saadaan kaikki nää yksityistielain vaatimukset täytettyä, koska sen mukaan kun toimitaan niin päästään jo pitkälle. On kokoukset säännöllisesti, materiaalit nähtävillä tiekunnan osakkaille, mikä on tosi tärkeätä, että kaikki näkee mitä ollaan päättämässä ja mihin ne maksut perustuu. Kuunnellaan juurikin osakkaita eli että on se vaikutusmahdollisuus siinä tiekunnassa.
Sitten tää yksiköinti, joka on siis meidän tiemaksujen perusteena, sillähän tavallaan määritetään sitä, että minkä hyödyn kukin siitä tiestä saa. Kun se on yhteinen tie, jota yhteiseen lukuun hoidetaan, niin on tosi tärkeätä, että tieyksikkölaskelma pidetään ajan tasalla, jolloin sitten ne maksut on oikeudenmukaiset. Ja se mitä näkisin niin kun toiminta on aktiivista, niin yritettäisiin kannustaa sitten nuorempaakin väkeä mukaan. Että monella on niinku vanhemman polven väellä on niin kuin se juuri tämä talkoohenki ollut siellä ja on pyritty tekemään niukoilla euroilla, mutta sitten nuoret ei välttämättä ole kauhean kiinnostuneita, mutta että kannustettaisiin ainakin, että hei nyt mukaan hoitaa näitä yhteisiä asioita.
Ja tosiaan niin apuahan löytyy. On paljon tosiaan tällaista koulutuksellista tarjontaa Metsäkeskuksella ja yksityistieasioita hoitavalla Suomen tieyhdistyksellä ja sitten yksittäiset yrittäjät, tieisännöitsijät myöskin tarjoaa palveluita, että mahdollisuuksia tähän kehittämiseen on.
Perttunen
No onko tiekunnissa paljonkin alueellisia eroja? Mä oon ymmärtänyt, että teille molemmille nimenomaan tämä Pirkanmaa on esimerkiksi näistä kaikista niinku tutuin.
Ritvanen
No ainakin itse toimin tässä Pirkanmaan alueella ja meillähän on tosi isot erot, että mulla on hyvä näköalapaikka eri kuntiin, koska haen esimerkiksi avustuksia monessakin kunnassa ja näen, että sillä kuntien ja kaupunkien panoksella on todella iso merkitys, koska se vaikuttaa siihen tiekunnan aktiivisuuteen ihan suoraan.
Nostan nyt esimerkiksi ton Sastamalan, missä mulla on ehkä eniten tiekuntia tällä hetkellä. Siellä on ollut ihan suunnitelmallista tää yksityisteihin panostaminen aikanaan, kun kunta lopetti yksityisteiden hoidon ja ne siirtyi tiekuntien hoitoon, niin silloin on kunta ollut mukana tässä prosessissa, on avustettu perusparantamista. Tällä hetkellä siellä on tää kunnossapitoavustukset. Kunta tuottaa aina vuosittain rahaa niille tiekunnille, jotka itse hoitaa omalla kustannuksellaan sen kunnossapidon ja hakee avustusta ja siellä on myöskin ollut aikanaan semmoinen, että kunta on ollut tätä tieisännöintitoimintaa kannustamassa.
Ja kyllä mun mielestä se näkyy tiekuntien kunnossa. Ja uskon, että kuntalaisten asuinviihtyvyys on myöskin lisääntynyt sen kautta, että nää reitit on hyvässä ajokunnossa. Meillähän on siis semmoinen tilanne, että laki ei velvoita kuntia hoitamaan yksityisteitä, vaan tota kunnat itse tekee poliittiset päätökset tästä ja mä näkisin, että sillä olisi tosi tärkeä merkitys, että kunnat avustaa ainakin nyt rahallisesti sitten avustuksen muodossa.
Ja siinä on myös tämmöinen puoli, että laki sanoo, että jotta sitä kunta voi avustaa, niin tiekunnalla täytyy olla tietyt asiat kunnossa, että pidetään kokoukset säännöllisesti ja hoidetaan se hallinto ja on nää rekisterit ajan tasalla. Eli avustuksia ei saa jos laiminlyö näitä velvoitteita esimerkiksi sitä tiekokouksen pitämistä ajallansa.
Sitten on sellainen, on nähnyt, että jos on tiekuntia, jotka ei saa avustusta ja niillä on hyvin niukat varat, niin saattaa olla, että se toiminta hiipuu ja sitten sitä tietä ei hoideta enää ollenkaan, jolloin se menee tosi huonoon kuntoon. Se on mun mielestä kaikista surullisin tilanne, jos näin käy.
Perttunen
Petri, kuinka tärkeänä sä näet sen, että nimenomaan kunta olisi jollain tavalla aktiivisesti mukana, kun tässäkin vaikka Katja kertoi, että se on merkittävä.
Lähteenmäki
No tosiaan tiekunnat on aika tämmöinen sekalainen seurakunta. Siellä on monen näköistä tienkäyttäjää ja se päätöksenteko on hankalaa, niin kyllä kaikki ne kannustimet on tosi tärkeitä. Kunnassa myöskin voi olla semmoinen niinku tavallaan infopalvelu, että neuvotaan tiekuntia ja se avustus, niin se monesti kannustaa siihen, että sitä tietä hoidetaan paremmin.
Perttunen
Tuossa Katja sanoi just skenaarioksi, että tosiaan pahin on sitten se, että tietä ei hoideta enää ollenkaan. Mitä Petri seuraa, jos tällainen tiekunta ihan siis lakkaa toimimasta?
Lähteenmäki
No se toimimattomuus alkaa tietenkin näkyy siinä, että sitä tietä ei kunnossapidetä, varsinkin asumattomilla teillä, kuten esimerkiksi metsäteillä. Se saattaa johtaa siihen, että menee vuosikausia ettei tietä hoideta ollenkaan. No Suomen luonto pitää ja sääolosuhteet pitää siitä huolen. Meillä on sateiset syksyt, meillä on vaihteleva ilmasto tai keli, talvella meillä on routaa, niin se tie tavallaan eroosiosta romahtaa.
Asuttujen teiden osalta ei yleensä nyt näin paha tilanne pääse tapahtumaan, että kyllä siellä sitten joku aktiivi lähtee sitä tietä aurailemaan ja vähän hoitamaan. Mutta kuitenkin se hoitotaso sitten laskee ja voi olla myöskin tiekuntia, joiden asukkaat tietoisesti valitsevat sen huonon hoidon tason, koska he eivät välttämättä tarvitse sitä tietä siihen päivittäiseen kulkemiseen. Esimerkkinä nyt vaikka että on tämmöisiä haja-asutusalueita, missä on eläkeläiset niin kuin valta-asemassa, niin he katsoo, että heidän ei nyt tarvitse joka päivä sieltä liikkeelle lähteä. Mutta tietä tarvitaan muutoinkin. Esimerkiksi postin jakeluja, jätekuljetuksia, pelastustehtäviä. Ja jos siellä nyt kokee joku tieosakas vääryyttä, että kun tietä ei oikein kunnolla hoideta, niin tieosakkaalla on aina oikeus vaatia sellaista hoitoa, että hän pystyy sen oman liikenteensä sitten toteuttamaan.
Perttunen
Onko tähän olemassa jotain kriteereitä, milloin tällaista voi vaatia?
Lähteenmäki
Yksityistielaki määrittelee sen, että on tietyt minimit, että esimerkiksi talvikunnossapito on järjestettävä jos on asuttu tie, mutta yksityistielaki on vähän monimutkainen, koska sitähän sehän ei niinku tavallaan toimi ellei joku tieosakas niinku nosta sitä kannetta ja se onkin tärkeää, että tieosakkaalla on oikeus vaatia sitä hyvää tienhoitoa.
Ja sanottakoon nyt vielä se, että se että jätetään tie hoitamatta niin sitten ei missään nimessä synny säästöjä, että mitä huonommaksi se tie menee, niin aina sen kalliimmaksi tulee sen korjaaminen. Ja tosiaan, että jos hoitokunta ei toimi eikä järjestä tiekokouksia, niin tieosakas voi tällaisen tiekokouksen koollekutsumisen, se voi saada siihen luvan, että jos yli 5 vuotta on tiekunta ollut toimimatta. Tän luvan saa Elinvoimakeskukselta ja jos tieasioista ei pystytä päättämään ja ratkomaan, niin myöskin siis oikeuskanne on mahdollista, mutta myös Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa voidaan sitten tämmöinen tiekokous järjestää.
Ritvanen
Tuli tuosta, äsken mainitsit ton pelastustoimen, niin kun meillä tosiaan se yksityistielaki ei ole niin yksiselitteinen ja tavallaan tiekunnan osakkaat määrittää sen kunnossapidon tason, mutta kyllä mä aina kannustan siihen, että tie pidettäisiin sellaisessa kunnossa, että se pelastuslaitos pääsee. Monesti mä saan vasta-argumentin, että kyllä ne pääsee, että niillä on konstit, mutta mitä mä oon keskustellut sitten niin kun palolaitoksen työntekijöiden kanssa, niin kyllä he sanoo että sinne päästään huomattavasti nopeammin kun se tie on kunnossa, että tota sitä mun mielestä kannattaa pitää jonkunnäköisenä kriteerinä.
Lähteenmäki
Ja kyllähän se voi se paloauto lähteä sinne liukkaalle tielle ja toivoa että se pääsee perille, mutta jos se joutuu matkalla ojaan, niin se voi olla, että se apu ei ehdi ajossa perille.
Ritvanen
Se tukkii niiden muidenkin tulijoiden liikenteen sitten.
Perttunen
No tästä tuli myös vähän esille just sitä, että yksikin ihminen voi sitten lähteä ratkomaan sitä, että kyllä, jos se tiekunta ei toimi, mitä halua Katja tähän vielä jatkaa?
Ritvanen
Kyllä, joo. Eli ei tarvita, jos se on ihan passivoitunut ja on mennyt vaikkapa se viisi vuotta, niin eihän siihen tarvitse kuin yksi innokas osakas, joka ottaa sen asian asiakseen ja jos ei hän halua itse ruveta selvittämään, niin soittaa sitten vaikka sille tieisännöitsijälle. Mutta tärkein pointti on siinä se, että lähdetään katsomaan, että onko siellä oikeasti perustettu se virallinen tiekunta ja milloin se viimeinen kokous on pidetty. Ja jos siellä nyt sitten ei olisi perustettu tiekuntaa, niin täytyy sitten selvittää, että onko sinne Maanmittauslaitoksen rekisteriin merkattu tällainen tieoikeus. Ja siinä riittää, että siellä on niinku yksi olemassa oleva tieoikeus jollekin kiinteistölle, vaikka niitä kiinteistöjä siinä olisi useampi. Joskus näissä rekistereissä ei kaikille ole jostain syystä. Ja silloin kun se tieoikeus on olemassa, niin voidaan sitten kutsua kaikki nää tienkäyttäjät kokoukseen ja perustaa se tiekunta.
Jos taas sitten sitä tieoikeutta ei ole, tällaiseenkin on joskus törmännyt, niin silloin pitää kutsua se Maanmittauslaitoksen tietoimitus siihen. Ja jos ollaan siinä tilanteessa, että meillä on nyt sitten se tiekunta, on se sitten kokouksessa perustettu tai Maanmittauslaitoksessa tai oli se sitten vanha niin jos ei se toimi niin sitten vaan kutsutaan ne osakkaat jotka siihen kuuluu siihen tiekuntaan koolle ja käynnistetään se toiminta uudelleen.
Eli siinä vaiheessa ehkä kannattaa se yksikkölaskelma tehdä, jotta saadaan ne osakkaiden kaikki tiedot ajan tasalle ja yksiköt määrättyä. Ja sitten on tärkeä valita se toimielin ja sen jäsenet eli ne henkilöt, jotka sitten niitä asioita hoitaa ja kenellä on nimenkirjoitusoikeus ja tilinkäyttöoikeudet. Ja tosiaan niinku tuossa mainitsin niin tieisännöitsijä voi tässä pyytää avuksi. Siihen liittyy tosi paljon asioita siihen toiminnan käynnistämiseen. Monesti on tarpeen avata uusi tili. Pankeilla on tosi paljon nää vaatimukset kasvanut. Voi olla, että jos se tie on huonossa kunnossa, niin täytyy kerätä reilummin varoja sitten korjaukseen ja mietittävä, että missä järjestyksessä ne toimet kannattaa tehdä, että saadaan sitten sitä tietä vähitellen parempaan kuntoon.
Perttunen
No kertaas Katja vielä ehkä nopeasti ne edut, että jos sen tieisännöitsijän ottaa siihen avuksi, niin miksi se kannattaa?
Ritvanen
No tämä on kiva, kun pääsee vähän mainostamaan tieisännöintiä, mutta tosiaan niin koulutettu tieisännöitsijä, niin mä sanoisin, että meillä on monta sellaista valttikorttia. Me tunnetaan se yksityistielaki ja myöskin sen tulkinnat eli ollaan kuultu mitä on oikeusasteet päättäneet erilaisissa ongelmatilanteissa. Sitten tää tieyksiköinti niin välillä kuulee että joku sanoo että ne ottaa vaan sen Maanmittauslaitoksen ohjeen ja siitä hän tekee sen perusteella, mutta siinä on myös tällaisia poikkeuksia ja erityistapauksia, joita täytyy osata huomioida.
Sitten paikallinen tieisännöitsijä tuntee sen oman toiminta-alueen. Kunnissa on erilaiset avustuskäytännöt. Sitten meillä on osaamista tehdä esimerkiksi näitä perusparannushankkeita tai jos vaikka se silta on huonossa kunnossa, niin osataan ottaa yhteys oikeaan suuntaan, että miten sen homman edistäminen sitten lähtee käyntiin. Sitten se mikä mun mielestä on, että saadaan semmoisella säännöllisellä ammattimaisella hoidolla, niin se toiminta tehostumaan. Kerätään säännöllisesti maksut ja sitten myöskin se hallinto on niin kuin läpinäkyvää ja asianmukaista.
Mitähän mä voisin sanoa tuosta kunnossapidosta, esimerkiksi tieisännöitsijällä on kuitenkin useampi tiekunta ja sitä kautta on sitten vähän laajempi näkemys siihen hoitoon ja myöskin sitä taustakoulutusta. Näihin parantamisen ja kunnossapidon asioihin. Voidaan tuoda vähän uutta näkökulmaa siihen tiehoitoon. Jossain tiekunnassa on esimerkiksi ollut joku tietty tapa, miten on aina tehty ja ehkä sitten se uusi näkökulma tuottaa hyötyä sille tiekunnalle. Tähän paikallisuuteen mä myöskin suosisin paikallisia tieisännöitsijöitä ihan juurikin tämän alueen erityispiirteiden tuntemisen kautta. Ja sitten on tutut urakoitsijat, jotka tiedetään hyviksi. Siitä tiekunta saa ihan suoraan hyötyä.
Perttunen
Laaja on kyllä tieisännöitsijän tehtäväkenttäkin. Ja jotta nyt ei olisi ihan pelkästään ongelmakeskeistä, niin haluan Petri tähän loppuun vielä kysyä, että mitä voitaisiin tehdä, että yksityistiet saataisiin parempaan kuntoon?
Lähteenmäki
No tässä on varmaan jo käynyt selville, että se tiekunnan toiminta on kaikkein tärkeintä ja tieosakkaiden aktiivisuus. Eli laitetaan se tiekunnan hallinto kuntoon ja tiekunta toimivaksi ja samalla myös sitten tiehoito yleensä paranee. Ja tiekuntien tulisi tosiaan järjestää säännöllisesti ne tiekokoukset ja myöskin tieosakkaiden tulisi osallistua tiekunnan päätöksentekoon.
Tieosakkaiden kannattaa hankkia tietoa yksityistieasioista, sitä on nyt tarjolla runsaasti. Ja kuten jo Katja tuossa vähän mainosteli, niin käyttäkää ammattilaisia apuna jos se oma osaaminen ei riitä. Myöskin sitä tiekuntien välistä yhteistyötä, että sitä kannattaa niinku hioa. Sieltä voi saada hyviä vinkkejä kunnossapitourakoitsijoista ja jopa siis tiekuntien yhdistymiset ja nämä, niin nämä kaikki tehostaa sitä hallintoa. Ja myöskin valtiolta odottaisin kestävämpää tukipolitiikkaa yksityisteiden hyväksi.
Perttunen
Voisiko tähän loppuun vähän kiteyttää, että kyllä ongelmia on, mutta ei tämä peli nyt ehkä vielä täysin ole menetetty, että paljon voidaan myös tehdä.
Lähteenmäki
Sanottakoon niin, että suuremmat tiekunnat toimii lakien ja ohjeiden mukaisesti, mutta enempi ongelmia on näissä pienemmissä tiekunnissa ja nämä passivoituneet tiekunnat on erityisen hankalia myös meille, niin kuin niitä ei oikein pystytä tavoittamaan.
Ritvanen
Mä näen, että meillä on kyllä ihanasti silleen tahtotilaa tiekuntien osakkailla, että mitä itsellekin on tullut nyt paljon sellaisia niin sanottuja laiminlyötyjä teitä, niin ollaan pistetty, kääritty hihat ylös ja lähdetty tekemään. Että ei tämä todellakaan mikään toivoton tilanne ole, mutta niin kuin tuossa todettiin, että se rahoitus olisi tosi kiva, että se olisi semmoista tasaista, niin voisi laskea aina sen varaan, että pystytään näitä parantamisiakin tekemään, että tahtoa on.
Perttunen
Hei kiitos tästä keskustelusta. Täällä oli siis mukana KR Tiennöinti Oy:stä tieisännöitsijä Katja Ritvanen ja Yksityistieverkko huoltovarmuuden varmistajana Pirkanmaalla -hankkeen projektipäällikkö Petri Lähteenmäki. Kiitos teille.
Lähteenmäki
Kiitos.
Ritvanen
Kiitos, oli kiva, kun sain tulla.
Perttunen
Tämän podcastin tarjosi Suomen metsäkeskuksen hallinnoima Yksityistieverkko huoltovarmuuden varmistajana Pirkanmaalla -hanke. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin maaseuturahastosta.