Juhannuksen aikana luonnonkukat ovat usein parhaimmillaan. Tänä vuonna pitkän talven jälkeinen lämpöaalto sai monet luonnonkukat puhkeamaan kukkaan tavanomaista aiemmin. Luonnonkukista riittää kuitenkin eri aikaan kukkivia lajeja kerättäväksi koko kesäksi.
Maljakossa seitsemän valkoista juhannuskukkaa: kielo, metsätähti, oravanmarja, siankärsämö, koiranputki, metsäkurjenpolvi ja ahomansikka. Lisäksi jotain sinistä, metsäorvokki.
Jokaisenoikeuksiin kuuluu oikeus kerätä yleisinä esiintyviä rauhoittamattomia luonnonkukkia. Moni on kerännyt kouluaikoina kasvioita, mutta voi olla tarpeen kerrata kukkien tunnistamista esimerkiksi kasvikirjojen tai kasvien tunnistamiseen kehitettyjen sovellusten avulla.
- Hyvä sääntö kasvien keräämiseen on kerätä vain niitä kasveja, jotka osaat tunnistaa ja nimetä. Mikäli joku kasvi näyttää vieraalta ja et ole nähnyt sitä muualla, on varmempi jättää se keräämättä, neuvoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta.
Kerää kukkia metsästä ja pienten sorateiden varsilta
Kukkiville niittykasveille sopivia avo-ojien pientareita on nykyisin pelloilla vähemmän kuin entisaikaan. Kukkivia lajeja löytää kaupunkiympäristöistäkin, mutta runsaiten eri lajeja kasvaa lehtipuuvaltaisissa metsissä. Hyviä keräyspaikkoja ovat myös metsä- ja mökkiteiden varret, jonne vieraslaji lupiini on harvemmin levinnyt.
Monen valtatien varressa lupiinikasvustot peittävät koko tienreunuksen, vieden kasvutilan alkuperäisiltä kukkivilta piennarkasveilta kuten päivänkakkaralta ja harakankellolta.
- Lupiinia voi kerätä maljakkoon, koska silläkin voi estää siementen kehittymistä. Lupiinia voi hävittää myös niittämällä tai kaivamalla kasvin juurakoineen ylös, mutta poistotoimia pitää toistaa useita kertoja ja monena vuonna, neuvoo Raatikainen.
Mökkitien kukkapenkissä kukkivat eriväriset metsäkurjenpolvet, niittyleinikki ja puna-ailakki.
Juhannuskimppuun seitsemää eri kukkaa
Monelle lienee tuttu vanha juhannustaika, jossa kerätään seitsemän eri kukkaa tyynyn alle ja unessa näyttäytyy tuleva puoliso. Seitsemän eri lajia voi löytää halutessaan valkokukkaisista lajeista.
Valkoisena kukkivia lajeja ovat muun muassa kansalliskukkamme kielo, jonka kellomaiset kukat on helppo tunnistaa. Metsätähden kukka on nimensä mukaisesti seitsemästä terälehdestä muodostuva tähti. Oravanmarjan kukinto on valkoinen terttu varren latvassa. Aho- eli metsämansikan keltaista kukkapohjusta reunustavat valkoiset terälehdet.
Koiranputken kukinnot ovat kerrottuja sarjoja ja yhdessä kasvissa voi olla useita tuhansia pieniä valkoisia kukkia. Siankärsämön kukinto on tiheä mykerö ja kukinnot voivat olla valkoisia tai vaaleanpunaisia. Metsäkurjenpolvi on yleinen metsäkasvi ja teiden varsien reunustaja. Kaksittain kasvavien kukkien väri vaihtelee syvän violeteista valkoiseen.
- Jos haluaa juhannuskimppuun valkoisten kukkien lisäksi väriä, voi poimia eri värisiä metsäkurjenpolvia, keltaisia niittyleinikkejä tai kirkkaan pinkkinä kukkivia puna-ailakkia ja mäkitervakkoa. Suomen lipun sinistä saa kimppuun metsäorvokista tai lemmikeistä, vinkkaa Raatikainen.
Luonnonläheistä ja -kukkaista juhannusta ja kesää!
Puna-ailakin kirkas väri erottuu vihreässä luonnossa.