Hankkeen rahoittajat
Maankäyttösektorin ilmastonmuutoksen hillintä kohdistuu Suomessa voimakkaasti turvemaavaltaisille alueille, joilla on usein paljon yksityistä maa- ja metsätaloutta. Käytännön toimijoilla on kuitenkin rajatut tiedot siitä, miten maankäytön ilmastotoimenpiteitä tulisi kohdentaa ja priorisoida valuma-alueilla. Olemassa olevaa tutkimustietoa tuleekin jalkauttaa alue- ja paikallistasolle, jotta muutokset voidaan suunnitella kestävästi ja muutoksia saadaan aikaan.
Hankkeen tavoitteet
MATKIn päätavoite oli suunnitella yhdessä sidostahojen kanssa Kiiminkijoen valuma-alueelle maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus, joka on ympäristöllisesti kestävä, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Toimenpiteistä tehtiin vuoteen 2035 ulottuva tiekartta, joka määrittää toimenpiteiden toteuttajan ja aikataulun.
Hankkeen tavoitteena oli käynnistää valuma-alueella muutosprosessi kohti alempia maankäyttösektorin ilmastopäästöjä ja kasvaneita hiilinieluja sekä edistää Kiiminkijoen valuma-alueen vedenlaatua ja toimijoiden aktiivista sitoutumista ilmastotoimenpiteisiin.
Hankkeen toimenpiteet
Hanke kokosi luonnon- ja yhteiskuntatieteiden tutkijat sekä alueen toimijat poikkitieteelliseen, tieteen ja käytännön yhdistävään yhteissuunnitteluprosessiin, joka mahdollisti alueen toimijoiden aktiivisen sitoutumisen. Hankkeessa kehitettävää yhteissuunnitteluprosessia voidaan toistaa ja soveltaa muille valuma-alueille. Hankkeen paikkatietolähtöinen lähestymistapa auttaa ymmärtämään paremmin alueen maankäytön nykytilannetta ja tulevaisuuden kuvia sekä visualisoi tarvittavat toimenpiteet karttamuodossa.
Hankkeen toteutus jakautui neljään työpakettiin.
Työpaketissa 1 valitaan tarkasteltavat ilmastotoimenpidevaihtoehdot ja kriteerit, joilla ilmastotoimenpiteitä arvioidaan. Työpaketissa järjestetään työpajoja, haastatellaan alueen toimijoita ja kerätään paikkatieto- ja tilastoaineistoja valuma-alueesta.
Työpaketissa 2 pilotoidaan Nuorittajoen osavaluma-alueella suometsien käsittelyyn liittyvää toimintamallia erityisesti luonnonhoidon toimenpiteiden suunnittelun osalta. Toimintamalliin sisältyy työpajoja ja tilaisuuksia metsänomistajille ja suometsäpalveluja tuottaville toimijoille. Luonnonhoitokohteet valitaan yhdessä metsänomistajien ja maankäyttöä ohjaavien viranomaisten kanssa.
Työpaketissa 3 muodostetaan vaikutusten monitavoitearvioinnin avulla kokonaisvaltainen kuva, miten valitut ilmastotoimenpiteet suhteutuvat määriteltyihin arviointikriteereihin ja millaisia ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia on valuma-alueen eri osissa tehtävillä toimenpiteillä. Menetelminä käytetään tilastollista ja paikkatietopohjaista mallintamista, alueen toimijoiden haastatteluja ja työpajatyöskentelyä.
Työpaketissa 4 valitaan yhteisesti hyväksytyt ilmastotoimenpiteet ja tehdään tiekartta vuoteen 2035 mennessä toteutettavista ilmastotoimenpiteistä. Toimenpiteitä ei toteuteta laajamittaisesti hankkeessa, vaan niistä tehdään suunnitelma, joka sisältää toteutettavat toimenpiteet sekä toimenpiteiden vastuutahon, alustavan toteutusajankohdan ja mahdollisen rahoituskanavan.
Hankkeen tapahtumien materiaalit
Katso hankkeen tapahtumien materiaalit Metsäkeskuksen materiaalipankista.
Hankkeen aikataulu ja osapuolet
MATKI-hanke toteutettiin ajanjaksolla 01.02.2022–31.10.2024. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Aleksi Räsänen. Konsortion muut osapuolet olivat Oulun yliopisto ja Suomen metsäkeskus.
Hankkeen rahoittajana toimi maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma.
Tietoa hankkeesta Luonnonvarakeskuksen verkkosivulla (Luke.fi)
Hankkeen tulokset
Kohti puhtaita vesiä, kestävää maankäyttöä ja elinvoimaista Kiiminkijokiseutua (Luke.fi)
Kiiminkijoen valuma-alueen maankäyttö : Potentiaaliset toimenpiteet ja niiden vaikutukset (Luke.fi)
Hankkeen toteuttajat