Joulukuusi on säilyttänyt hyvin asemansa suomalaisessa jouluperinteessä. Lähes joka toisessa kodissa on aattoiltana aito kotimainen metsäkuusi. Kuusi onkin kynttilöiden jälkeen suosituin joulukoriste kotitalouksissa.
Kuolinpesien omistuksessa on noin 9 prosenttia Suomen yksityismetsistä. Kuolinpesissä päätöksenteko metsäasioista on monesti hidasta ja vaikeaa. Muut tavat omistaa metsää ovat usein myös verotuksen kannalta järkevämpiä.
Vapaaehtoiset kansalaiset seurasivat kirjanpainajakuoriaisten määrää omissa metsissään kolmena viime kesänä Kaakkois-Suomessa. Seurantaan osallistuneet saivat tietoa tuhohyönteiskannan vaihtelusta ja oppivat tarkkailemaan metsiään tuhojen varalta. Kansalaisseuranta tarvitsee vielä tarkempaa ohjeistusta sekä avoimen seurantajärjestelmän, jotta se voisi täydentää Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tekemää valtakunnallista kirjanpainajaseurantaa.
Oletko saanut Metsäkeskuksesta suojatun sähköpostin? Oletko epävarma, uskaltaako viestin avata ja miten se onnistuu? Verkkohuijausten aikana varovaisuus on ymmärrettävää. Metsäkeskus käyttää suojattua sähköpostia juuri turvallisuussyistä.
Metsätalouden tuille on ollut runsaasti kysyntää tänä vuonna. Sen vuoksi tälle vuodelle 2024 osoitetut tukivarat loppuvat pian kesken. Nyt maksamatta jääneitä tukia siirtyy arviolta 10–12 miljoonan euron edestä maksettavaksi tukea hakeneille metsänomistajille ensi vuoden puolella. Tukien maksaminen jatkuu Metsäkeskuksessa alkuvuodesta 2025.
Uudet metsänmittausteknologiat, kuten maastolaserkeilaus, voivat mahdollistaa tulevaisuudessa entistä kattavammat ja monipuolisemmat tiedot puista ja metsiköistä. Maastolaserkeilaus voi pudottaa maastomittausten kustannuksia ja mahdollistaa samalla sellaisten tunnusten mittaamisen, mitkä eivät perinteisillä metsänmittausmenetelmillä ole mahdollisia. Tarkempi tieto ja uudet tunnukset luovat puolestaan entistä paremman pohjan metsänhoidon suunnittelulle ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle.
Suomen metsäkeskus ja Museovirasto ovat sopineet menettelystä, jolla turvataan muinaisjäännöksiä. Metsäkeskus voi nyt tehdä päätöksen metsänkäyttöilmoituksen poikkeuslupahakemukseen vasta sen jälkeen, kun vastuumuseo on antanut lausunnon muinaisjäännöksen läheisyyteen ilmoitetusta hakkuusta. Metsäalan toimijoiden kannattaakin varautua siihen, että lupaa metsänkäyttöilmoituksen määräajasta poikkeamiseen ei saa enää samana päivänä, kun on hakenut sitä.
Kuolleista puista ei vielä saada tarpeeksi tarkkaa tietoa nykyisellä kaukokartoitusmenetelmällä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa KUOPUS-hankkeessa testattiin kuolleiden puiden inventointia ja selvitettiin, saisiko niistä tuotettua tietoa metsäammattilaisten ja metsänomistajien käyttöön. Kaukokartoitusaineistosta tunnistettiin hyvin kuolleet pystypuut, mutta kuolleiden maapuiden tunnistaminen ei onnistunut.
Lyly-myrskyssä 1.11.–2.11.2024 kaatuneiden puiden korjuun voi aloittaa Satakunnassa Eurajoella heti metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen. Metsäkeskus ei edellytä pahimmalla myrskytuhoalueella luvan hakemista metsänkäyttöilmoituksen määräajasta poikkeamiseen. Poikkeusmenettely koskee myrskyssä kaatunutta, vaurioitunutta tai kuollutta puuta.
Suomen metsäkeskus on julkaissut uutta metsävaratietoa kesällä 2023 kartoitetuilta alueilta. Tiedot ovat metsänomistajien käytettävissä Metsään.fi-palvelussa ja ne ovat hyödynnettävissä myös avoimen metsä- ja luontotiedon palveluissa.