Metsänviljelykausi on alkanut Etelä-Suomessa. Lähiviikkoina Suomen metsiin istutetaan noin 170 miljoonaa puuntainta. Suomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain, kuinka hyvin uusien taimikoiden perustaminen on onnistunut. Viljellen perustetut taimikot ovat pääsääntöisesti hyvälaatuisia, luontaisesti syntyneissä taimikoissa vaihtelua on enemmän.
Metsäalan sanastotyön kolmas sanasto on valmistunut kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-palveluun. Metsien rakenne ja kehitys -sanasto sisältää 159 metsään liittyvää termiä ja määritelmää.
Mistä tunnistaa liito-oravan elinympäristön? Entä voiko metsässä tehdä hakkuita, jos siellä on nähty liito-oravan papanoita? Uusi Liito-orava talousmetsässä -opas tarjoaa metsänomistajille ja metsäammattilaisille neuvoja liito-oravan suojelun ja talousmetsien käsittelyn yhteensovittamiseen. Suomen metsäkeskus on tuottanut oppaan Liito-orava-LIFE-hankkeessa.
Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, metka, korvaa nykyisen kemera-tukijärjestelmän vuonna 2024. Metkassa tuetaan pääpiirteittäin samanlaisia töitä kuin kemerassakin; yksityismetsien aktiivista ja oikea-aikaista hoitoa, luonnonhoitoa ja metsätieverkon ylläpitoa.
Keskustelu metsäluonnon monimuotoisuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Metsänomistajilta ja alan yrittäjiltä odotetaan tekoja luonnon tilan parantamiseksi. Suomen metsäkeskuksen tulevaisuuskatsauksen mukaan osaavia yrittäjiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän suunnittelemaan ja toteuttamaan luonnonhoitotöitä metsissä. Yrittäjiä tarvitaan myös valmistelemaan ympäristötukihakemuksia. Yrittäjien kannattaa ottaa luonnonhoito osaksi omaa palvelutarjontaa, sillä se tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä yrityksiin.
Puu on sopiva rakennusmateriaali myös maatilarakentamisessa. Puu on monikäyttöistä ja muunneltavaa ja sitä on helppo työstää. Se on lisäksi ainoa merkittävä uusiutuva rakennusmateriaali, joka sitoo itseensä huomattavan määrän hiilidioksidia. Tuoreessa Puun käyttö maatilarakentamisessa -julkaisussa tuodaan esiin puun käyttövaihtoehtoja, hyötyjä ja haasteita maatilarakentamisessa.
Suometsän hoidon tukeen tulee muutoksia ensi vuonna, kun siirrytään uuteen metsätalouden kannustejärjestelmään, metkaan. Suometsän hoidon tukea ei jatkossa enää myönnetä ojien kunnostustöihin, vaan suometsien hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, piennarteiden rakentamiseen ja vesiensuojelun toteutukseen. Muutokseen voi jo valmistautua tutustumalla Suometsäosaaja-verkkokursseihin ja osaamiskokeeseen sekä Metsäkeskuksen tarjoamiin paikkatietoaineistoihin ja osallistumalla kevään koulutuksiin.
Metsäalan sanastotyö -hankkeessa on valmistunut ja julkaistu toinen sanasto-osio. Metsähydrologia ja metsäojitus -sanasto sisältää 178 keskeisen käsitteen tiedot metsähydrologian sekä metsäojituksen aihealueelta. Sanasto on laadittu Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden yhteistyönä.
Suomen metsäkeskus on julkaissut paikkatietoon perustuvan työkalun, jonka avulla voi tuottaa ehdotuksia rantametsien suojakaistoista. Huolellisella suunnittelulla on mahdollista vähentää hakkuun aiheuttamaa vesistökuormitusta ja samalla turvata maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta.
Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitokortin suorittavat vuosittain sadat metsäammattilaiset, metsänomistajat ja alan opiskelijat. Metsäkeskus järjestää tänä vuonna luonnonhoitokorttikokeita eri puolilla Suomea. Ilmoittautuminen osaamiskokeisiin on alkanut.