Metsäteollisuus saa kotimaisen puuraaka-aineen metsästä noin 6 500 metsäkoneenkuljettajan voimin. Metsäkoneenkuljettajia valmistuu vuosittain noin 400, mutta noin puolet kuljettajista siirtyy muihin...
Metsäalan täytyy pystyä vastaamaan toimintaympäristön ajankohtaisiin muutoksiin. Metsien merkitys Suomen ilmastopolitiikassa on keskeinen. Kotimaisen puun saatavuutta on tärkeää vahvistaa, jotta turvataan huoltovarmuus ja omavaraisuus. Samalla myös luonnon monimuotoisuutta täytyy lisätä talousmetsissä tulevina vuosina. Alueellisten metsäohjelmien päivityksessä painotetaan näitä asioita, jotka nousevat Kansallisesta metsästrategiasta ja uudesta hallitusohjelmasta.
Suomen metsäkeskus uudistaa toimintaansa ja palveluitaan ja käynnistää muutosneuvottelut.
Metsänhoitotöiden määrä ja kemera-tuen käyttö kasvoivat tammi-elokuussa edellisvuoteen verrattuna. Elokuun loppuun mennessä pienpuuta oli kerätty nuorista metsistä noin 21 000 hehtaarin alalta koko maassa. Se on neljänneksen enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Metsäteitä on kunnostettu lähes kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Myös ympäristötukea ja luonnonhoitovaroja on käytetty viime vuotta enemmän.
Metsäalan sanastotyö -hanke on julkaissut kolmannen sanaston. Metsien rakenne ja kehitys -sanasto sisältää aihealueen 159 keskeisen käsitteen tiedot. Sanasto on laadittu Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden yhteistyönä.
Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna noin 8000 hehtaaria hoidettuja taimikoita ja nuorten kasvatusmetsien harvennuksia, joihin oli haettu valtion kemera-tukea. Valtaosa taimikonhoitotöistä oli tarkastusten perusteella toteutettu hyvin ja rahoitusehtojen mukaisesti.
Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastukset kohdistetaan toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin noin 130 epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea. Vuonna 2021 metsälakirikkomusepäilyjä oli 183 ja vuonna 2020 lähes 300. Alkuvuoden 2023 tarkastusten perusteella tapausten määrä näyttäisi edelleen laskevan. Tehokas valvonta on osaltaan vähentänyt rikkomusepäilyjen määrää.
Taimikonhoitorästit ovat vähentyneet Suomessa lähes neljänneksellä. Syynä on muun muassa hoitamattomien taimikoiden varttuminen järeämpiin kehitysluokkiin sekä hyvä kuitu- ja energiapuun kysyntä. Metsänomistajan kannattaa tehdä taimikonhoitotyöt ajallaan, sillä viivästyminen aiheuttaa kasvutappioita ja pienentää korjuutuloja.
Metsäkeskus on arvioinut tekemänsä Keski-Suomen puun korjuun laadun erillisselvityksen aineistoa ja menettelytapoja ja löytänyt niistä puutteita. Samalla Metsäkeskus on arvioinut valtakunnallisten korjuujälkitarkastustensa tulosten tilastollista luotettavuutta. Arvion seurauksena nykyistä koealaotantaan perustuvaa tarkastusmenetelmää aletaan kehittää kaukokartoituspohjaiseksi.
Eri puolilla Suomea kartoitetaan kesäkaudella 2023 Suomen merkittävien yksityisteiden siltoja. Työtä tehdään osana Suomen metsäkeskuksen TIESIT-hanketta, jonka tavoitteena on edistää muun muassa huoltovarmuutta.