Myrskyt ja kovat tuulet ovat osuneet etupäässä läntisen Suomen metsiin 2020-luvulla. Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ja Satakunta ovat kärsineet myrskytuhoista pahiten suhteutettuna metsäpinta-alaan.
Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukimäärärahat käytetään loppuun jo kesäkauden aikana. Kaikkia viime vuonna tehtyjä metsätietuen hakemuksia ei voida hyväksyä käytettävissä olevan valtuuden puitteissa ja osa hakemuksista joudutaan hylkäämään. Terveyslannoituksen tukihakemuksia on tullut runsaasti ja niiden käsittelyssä on viivettä. Myös ympäristötukivarat loppuvat kesken vuoden aikana.
Suomen metsäkeskus jatkaa kuolleiden puiden havainnointia ilma- ja satelliittikuvista myös tänä kesänä. Havaintoja kerätään noin 4,3 miljoonan hehtaarin alalta eri puolilta Suomea. Metsänomistajat saavat sähköpostilla tai tekstiviestillä tiedon omassa metsässä havaituista kuolleista puista. He voivat katsoa tietoja myös Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta.
Metsälakiin lisätään säännöksiä, joilla varmistetaan lintujen huomioiminen hakkuissa ja metsänhoitotöissä. Pesintäaikana hakkuita ei saa tehdä rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa eikä rantametsissä. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2026 alkaen.
Suomen metsäkeskus aloittaa kolmannen valtakunnallisen metsävaratiedon inventointikierroksen. Tänä kesänä tietoa kerätään metsistä aiempaa tarkemmilla menetelmillä. Metsänomistajat ja metsäammattilaiset saavat jatkossa käyttöönsä entistä monipuolisempaa tietoa puustosta, metsien rakenteesta ja metsissä tapahtuneista muutoksista.
Noin puolet metsistä uudistetaan männylle, käy ilmi Metsäkeskukseen viime vuonna saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Kuusen osuus on 46 prosenttia ja rauduskoivun 5 prosenttia. Muita puulajeja käytetään hyvin pieniä määriä.
Hannes-myrskyn aiheuttamien metsätuhojen määrä on varmentunut viime kuukausina. Myrskytuhojen pinta-ala on kasvanut jo noin 50 000 hehtaariin. Myrskyssä kaatui puuta vähintään noin 3,2 miljoonaa kuutiometriä.
Juurikäävät lahottavat puita ja aiheuttavat metsissä suuria taloudellisia vahinkoja. Metsätuholaki velvoittaa juurikäävän torjuntaan sen leviämisen riskialueilla 1.5.–30.11. havupuuvaltaisissa metsissä. Torjuntaa suositellaan kuitenkin tekemään jo tätä aiemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä aina, kun sää on lämmin ja suotuisa juurikäävän leviämiselle.
Terveyslannoituksia tehtiin metsätalouden metka-tuella noin 18 400 hehtaarilla viime vuonna. Lannoituspinta-ala kasvoi noin 8 000 hehtaarilla edellisvuodesta. Metsien terveyslannoituksella korjataan puiden kasvuhäiriöitä ja samalla lisätään metsien kasvua ja hiilinielua.
Metsänomistajien kannattaa nyt käydä katsomassa, ovatko hirvet aiheuttaneet taimikoissa vahinkoja talven aikana. Kevätalvella vahingot on helppo havaita ja arvioida tuoreeltaan. Hirvieläinvahingoista voi hakea korvausta Suomen metsäkeskuksesta.