Siirry pääsisältöön

Metsävaratietoa kerätään kaukokartoitusmenetelmällä, jossa hyödynnetään koealamittauksia, laserkeilausta ja ilmakuvausta. Vuonna 2026 alkanut kolmas inventointikierros etenee kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman mukaisesti. Laserkeilaussykli on yhdeksän vuotta ja uutta metsävaratietoa tuotetaan sen mukaisesti. Ilmakuvia otetaan kolmen vuoden välein, eli samana vuonna kuin laserkeilaus ja kaksi kertaa keilausten välissä.

Tiedon päivitys eri tietolähteistä

Metsävaratietoa päivitetään jatkuvasti inventointien välillä eri tietolähteistä ja puustoa kasvatetaan vuosittain kasvumalleilla. Näin ollen käytettävissä on ajantasaista tietoa inventointiajankohdasta riippumatta.  

Päivityksessä otetaan huomioon metsän kasvu, metsänhoidon ja hakkuiden vaikutus puuston määrään sekä muutokset tilarajoissa ja metsän käyttötarkoituksessa. Päivityksessä täydennetään ensisijaisesti metsävarakuvioiden ominaisuustietoja, kuten puuston määrää. Kuviorajat päivitetään, kun niiden muutokset sisältyvät saatavaan päivitystietoon ja ne voidaan määrittää tietolähteen perusteella riittävän tarkasti.

Myös hilamuotoista metsävaratietoa päivitetään kasvumalleilla ja päivityskuvioiden tiedot viedään sijainniltaan vastaaville hilaruuduille. 

Tärkeitä tietolähteitä metsä- ja luontotiedon päivityksessä ovat

  • metsänkäyttöilmoitukset metka-tiedot 
  • hakkuukonetieto 
  • metsänuudistamisen ja metsänhoitotöiden toteutustieto 
  • Metsään.fi-palvelun ilmoitukset
  • kiinteistörajamuutokset 
  • ympäristötuki- ja luonnonsuojeluaineistot 
  • ilmakuvat ja satelliittikuvat. 

Päivityksessä käytettävien tietojen paikkansa pitävyys vaikuttaa osaltaan metsävaratiedon laatuun. Esimerkiksi metsissä tehtyjä hakkuita päivitetään ensisijaisesti Metsäkeskukselle toimitetun hakkuukonetiedon perusteella. Jos hakkuukonetietoa ei ole saatavilla, suunniteltu hakkuu voidaan merkitä toteutuneeksi tehdyn metsänkäyttöilmoituksen perusteella, kun metsänkäyttöilmoituksen voimassaolo päättyy kolme vuotta sen lähettämisen jälkeen. Päivitystä tehdään myös ilma- tai satelliittikuvien perusteella, jos hakkuun toteutuminen voidaan todeta kuvista.

Ajantasaista tietoa hakkuukoneelta ja metsurilta

Metsävaratiedon päivityksessä on tavoitteena hyödyntää entistä enemmän hakkuukonetietoa ja tietoa metsänhoitotöiden toteutuksesta. Näiden tietojen saaminen edellyttää metsäalan yhteistyötä, josta kaikki tiedonkäyttäjät hyötyvät ajantasaisempana metsävaratietona.

Hakkuukoneelta tulevista tiedoista Metsäkeskuksella on käytettävissään hakkuun ajankohta, hakkuutapa sekä hakkuukoneen sijaintipisteistä muodostettu hakkuukuvion rajaus. Hakkuun kertymätietoja ei välitetä Metsäkeskukselle.

Jos hakkuutapa on harvennus, puustotiedot päivitetään metsänhoitosuositusten mukaisten harvennusmallien avulla. Näin ei saada yhtä tarkkaa tietoa jäävästä puustosta, mutta keskeistä on, että tieto harvennuksesta saadaan nopeasti metsävaratietoon ja esimerkiksi puunhankinnan suunnittelun käyttöön. Lisäksi puustosta saadaan useimmiten uuteen laserkeilaukseen perustuvat tarkemmat tiedot ennen seuraavan hakkuun suunnittelua.

Metsänhoitotöiden toteutustiedolla tarkoitetaan metsurin keräämää niin sanottua omavalvontatietoa esimerkiksi tehdyistä taimikonhoitotöistä. Tavoitteena on saada myös tätä tietoa metsävaratiedon päivitykseen.