Metsänomistajat hakevat omatoimisesti tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon eniten Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa. Aktiivisuus vaihtelee paljon alueittain. Useimmiten metsäammattilainen hakee tuen metsänomistajan puolesta. Viime vuosina metsänomistajat ovat tehneet tukihakemuksia itse noin kolmannekselle siitä pinta-alasta, jolle tukea on myönnetty.
Metsänomistajien omatoimisuus taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen haussa vaihtelee alueittain. Kuva: Metsäkeskus
Monet metsänomistajat käyttävät ammattilaisten apua taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen haussa. Metsänomistajien omatoimisuudessa on suurta vaihtelua alueittain.
Omatoimisesti hakemuksia ovat tehneet viime vuosina eniten metsänomistajat Pohjois-Karjalassa. Siellä metsänomistajien tekemien tukihakemusten osuus on ollut keskimäärin 47 prosenttia. Myös Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla monet metsänomistajat hakevat itse tukea metsänhoitotöihin. Näissä maakunnissa metsänomistajien tekemien tukihakemusten osuus on ollut keskimäärin yli 40 prosenttia siitä pinta-alasta, jolle taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea maakunnassa on myönnetty.
Metsäammattilaisten apua tukien haussa käytetään eniten Uudellamaalla, jossa metsänomistajien itse tekemien tukihakemusten osuus on ollut keskimäärin 24 prosenttia. Varsinais-Suomessa osuus on ollut keskimäärin 25 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 29 prosenttia.
Tänä vuonna metsänomistajien omatoimisuus tukien haussa on laskenut Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Lapissa vuosien 2024 ja 2025 tasosta. Vastaavasti Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa metsänomistajat ovat hakeneet tukia itse aiempaa enemmän.
Etämetsänomistajat hakevat tukea vähemmän kuin lähellä metsäänsä asuvat
Metsäkeskuksen tietojen mukaan etämetsänomistajat hakevat taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea vähemmän kuin metsäänsä lähellä asuvat metsänomistajat. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Uudellamaalla lähellä metsäänsä asuvien metsänomistajien hakemien tukien pinta-alan osuus on ollut viime vuosina lähes 90 prosenttia pinta-alasta, jolle tukea maakunnassa on myönnetty. Etämetsänomistajista suhteellisesti eniten taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea ovat hakeneet Etelä-Savossa metsää omistavat etämetsänomistajat.
– Uudellamaalla ja Pohjanmaalla asuvat ja siellä metsää omistavat metsänomistajat ovat olleet tukien haussa erittäin aktiivisia. Uudellamaalla yhdeksän hakemushehtaaria kymmenestä on ollut maakunnassa asuvien hakemia, vaikka he omistavat vain neljänneksen Uudenmaan yksityismetsien pinta-alasta, sanoo valvonta- ja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen Metsäkeskuksesta.
Metsänhoidolle olisi tarvetta, mutta tukia on niukasti tarjolla
Metsätalouden tukien kysyntä on ollut kovaa viime vuosina. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea on haettu Metsäkeskuksesta enemmän kuin siihen on määrärahoja. Tänäkin vuonna tukivarat loppuvat jo kesän jälkeen.
- Yksityismetsissä on edelleen noin 700 000–800 000 hehtaaria taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon rästejä. Työsarkaa siis riittää. On hyvä, että metsänomistajat osaavat hyödyntää metsäammattilaisten tarjoamia palveluita metsänhoidossa ja tukien haussa tarvittaessa. Metsätalouden tukien niukkuus vaikeuttaa osaltaan hoitotöiden edistymistä, arvioi rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.
Lisätietoa metsätalouden tuista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Liite: Metsänomistajien omatoimisuus taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen haussa