Metsänomistajan tai puutavaran omistajan täytyy huolehtia, että kuorellinen havupuutavara kuljetetaan pois metsistä ja tienvarsilta kesällä metsätuholain määräajoissa. Puut pitää kuljettaa pois, jotta hyönteistuhot eivät pääsisi leviämään metsissä.
Havupuutavara pitää kuljettaa pois tienvarsilta ja metsistä kesällä tietyissä määräajoissa. Kuva: Metsäkeskus
Metsätuholaki määrittää tietyt päivämäärät ja määrät, joihin mennessä havupuutavara on kuljetettava pois metsistä eri puolilla Suomea. Poistamisvelvoite vaihtelee sen mukaan, ollaanko eteläisessä (A), keskisessä (B) vai pohjoisessa (C) Suomessa.
Eteläisellä alueella kuusipuutavara on poistettava metsistä viimeistään 15.7. ja kesä-elokuun aikana kaadettu kuusipuutavara on poistettava metsästä 30 päivän kuluessa hakkuusta, jos sen määrä ylittää 10 kuutiometriä hehtaarilla. Mäntypuutavara tulee poistaa kuusipuutavaraa aikaisemmin, jos sen määrä ylittää 20 kuutiometriä hehtaarilla.
Hakatun puutavaran lisäksi metsistä pitää kuljettaa pois vahingoittuneita havupuita, eli esimerkiksi tuulen tai lumen vaurioittamia havupuita, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä.
Kuolleita havupuita, joista kaarna on jo pudonnut, ei tarvitse poistaa metsästä. Myös yksittäisiä tuulen kaatamia tai muita vahingoittuneita puita voi jättää metsään lahoamaan ja lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Näistä säästettävistä puista on hyötyä myös tuhohyönteisten luontaisille vihollisille. Metsätuholaki ei koske lehtipuita.
– Yksittäisten havupuiden säästäminen ei lisää merkittävästi laajojen metsätuhojen riskiä, mutta hyönteistuhoriski voi kuitenkin paikallisesti kohota erityisesti kuivina ajanjaksoina ja terveydentilaltaan heikentyneissä metsiköissä, sanoo valmiuspäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta.
Kirjanpainajan alkukesän parveilu vähäistä
Alkukesän sää on ollut viileä, sateinen ja vaihteleva. Sen seurauksena kuusia tuhoavan kirjanpainajakuoriaisen parveilu on ollut vähäisempää kuin viime vuonna alkukesästä. Kirjanpainajan parveilun ennustetaan kuitenkin vilkastuvan keski- ja loppukesällä, mutta tuhohyönteiset tuottavat todennäköisesti jälkeläisiä vähemmän kuin viime vuosina.
Kirjanpainaja ja muutkin kuusella ja männyllä elävät kaarnakuoriaiset, kuten kuusentähtikirjaaja ja ytimennävertäjä, vaivaavat havumetsiä säätilanteen ja sen mukaan, kuinka vahingoittuneita puita on saatavilla niiden lisääntymisalustaksi. Tänä kesänäkin hyönteistuhoja voi esiintyä erityisesti suojaisilla ja lämpimillä alueilla, joissa tuhohyönteisille on tarjolla tuulenkaatoja ja joissa niitä on esiintynyt aikaisemmin. Kuivuus ei vaivaa kuusikoita ainakaan vielä niin paljon kuin aiempina kesinä.
Metsien terveydentilaa ja metsätuhoja on suositeltavaa tarkkailla säännöllisesti.
– Metsätuhojen tilanne kannattaa tarkistaa heti myrskyn jälkeen. Hyönteis- ja puustotuhoja suosittelen tarkkailemaan kesän aikana useasti erityisesti lämpimien sääjaksojen jälkeen alku- ja loppukesällä. Hyönteistuhot voivat näkyä pystypuiden kohdalla vasta viiveellä, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsäkeskuksesta.
Myrskyn kaatamista havupuista voi levitä metsään tuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Kuva: Juho Kokkonen
Karttapalvelut auttavat hyönteistuhojen seurannassa
Kirjanpainajatuhojen riskikohteita voi katsoa karttapalvelusta Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Palvelussa olevat riskikohteet on arvioitu hyönteistuhohakkuista tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten ja Metsäkeskuksen metsävaratiedon perusteella.
Palvelusta voi katsoa uutena tietona kuivuusriskiä ja lämpösummaennustetta. Karttapalvelun avulla voi nyt etsiä ja arvioida hyönteistuhojen riskiä myös alueilta, joille ei ole tehty metsänkäyttöilmoituksia hyönteistuhohakkuista. Lämpösummaennusteen avulla voi arvioida esimerkiksi kirjanpainajakuoriaisen jälkeläisten kehitystä. Kirjanpainajan ensimmäinen jälkeläissukupolvi aikuistuu noin 600–700 lämpösumma-asteessa eri alueista ja paikallisista olosuhteista riippuen.
Hyönteistuhojen riskiä voi ennakoida ja arvioida myös Metsätuhohakkuut-karttapalvelusta Metsäkeskuksen sivuilta. Palvelussa näkyvät metsänkäyttöilmoituksella ilmoitetut ja erilaisten tuhojen vuoksi tehtävät hakkuut.
Neuvoja metsätuhojen ennakointiin, hallintaan, tunnistamiseen ja torjuntaan on saatavilla Metsäkeskuksen Tuhot metsissä -sivulta. Sivulla on myös tietoa erilaisista koulutusmateriaaleista, kuten metsätuhojen verkkokoulutuksista.
Lisätietoa metsätuholain velvoitteista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.