Ylläpidetään puulajimäärä

Lisätietoja

Riitta Raatikainen
luonnonhoidon johtava asiantuntija, sijaisuus 1.11.2017 alkaen
puh. 050 314 0440
riitta.raatikainen(at)metsakeskus.fi

  • Anna palautetta ja kehittämisehdotuksia sivustosta riitta.raatikainen(at)metsakeskus.fi
  • Metsikön puulajimäärän ylläpitäminen tarkoittaa, että käsittelyn jälkeen metsikköön jää kasvamaan yhtä monta puulajia, kuin siellä oli ennen hoidon aloitusta.
  • Suomessa kasvaa luontaisesti 31 puulajia. Näistä 4 on havupuita ja loput 27 lehtipuita. Puulajiston monimuotoisuuden ylläpitäminen metsässä rikastuttaa luontoa, sillä jokaisen puulajin mukana tulee suuri joukko seuralaislajeja.
  • Tavoitteena on, että metsässä ylläpidetään myös niitä puulajeja, joita ei aiota hyödyntää taloudellisesti.

Taimikon varhaisperkaus ja taimikonharvennus

  • Metsikön kaikkien puulajien säilyttäminen voi toteutua jo kuviolla raivaamatta jäävien säästöpuuryhmien, riistatiheiköiden tai taimikon aukkopaikkoihin uudistuneen lehtipuuston kautta. Muussa tapauksessa raivaussahatyöntekijä huolehtii, että yksittäisiä metsätaloudellisesti vähäarvoisia puita jää työkohteelle.
  • Yhtään puulajia ei raivata metsikön alueelta kokonaan pois. Taimikonharvennuksessa huolehditaan, että puulajiston monimuotoisuuden turvaamiseksi säästettävät puuyksilöt saavat järeytymiseen tarvitsemansa tilan.
  • Vieraslajit, esimerkiksi terttuseljat poistetaan.
  • Toteutuksessa pyritään siihen, että metsikön puulajimäärän ylläpitäminen onnistuu säästöpuuryhmissä ja riistatiheiköissä. Silloin  tavoite itsessään ei tuota kustannusvaikutuksia.
  • Kasvutilan tekeminen muutamille yksittäisille metsätaloudellisesti vähäarvoisille puuyksilöille metsikössä pienentää tulevaisuuden hakkuutuloja muutamien yksittäisten aineispuiden verran.
 

Kuva 1. Käsittelyalueelle jätetään kasvamaan yhtä monta puulajia, kuin siellä oli ennen hoidon aloitusta. Terttuselja ja muut vieraslajit poistetaan kokonaan.

Kasvatushakkuut

  • Kasvatusmetsän puulajimäärän säilyminen varmistetaan lisäämällä harvennuksessa kasvutilaa myös luonnon- ja riistanhoidon kannalta arvokkaille puille, kuten jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille, koivuille, leppäryhmille ja metson hakomismännyille.
  • Yhtään puulajia ei harvenneta käsittelyalueelta kokonaan pois.
  • Jos metsikön puulajimäärän ylläpitäminen onnistuu säästöpuuryhmissä ja riistatiheiköissä, tavoite itsessään ei tuota kustannusvaikutuksia.
  • Kasvutilan tekeminen metsätaloudellisesti vähäarvoisille puille valtapuulajien kustannuksella vähentää myöhemmistä hakkuista saatavia tuottoja.

 

Kuva 2. Kasvatushakkuissa säilytetään sekapuustoisuus.