Vesiensuojelukartat

Lisätietoja

Juha Jämsen
paikkatietoasiantuntija
puh. 029 432 4807
juha.jamsen(at)metsakeskus.fi

Marko Keisala
paikkatietoasiantuntija
puh. 029 432 4311
marko.keisala(at)metsakeskus.fi

Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on luonteeltaan hajakuormitusta, joka syntyy erillisten metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Kuormitus on lähinnä maa-ainesten irtoamisesta johtuvaa kiintoainekuormitusta. Merkittävintä kuormitus on herkillä latvavesistöillä, joissa metsätalous voi olla ainut lisäkuormittaja.
 
Metsätalouden vesiensuojelun tavoitteena on minimoida toimenpiteistä aiheutuva vesistökuormitus. Suunnitteluvaiheessa selvitetään toimenpiteen johdosta mahdollisesti syntyvät kuormitustekijät ja  suunnittelemaan toimenpiteet siten, että kuormitusta syntyy mahdollisimman vähän. Tällä sivulla olevia aineistoja voidaan käyttää tausta-aineistona suunnittelun apuna. 

Pintavesien virtausmallikartta

Virtausmallikartoissa kuvataan tieto yläpuoleisen valuma-alueen pinta-alasta, kaltevuudesta sekä veden virtausnopeudesta. Virtausmallikartat on tarkoitettu avuksi vesiensuojelun suunnitteluun esimerkiksi kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä. Ne soveltuvat hyvin käytettäväksi tukiaineistona eri maankäyttömuotojen toimenpiteitä suunniteltaessa. Virtausmallikartat ovat käytettävissä WMS-rajapinnan kautta.

Aineiston kuvaus

Virtausmallit on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma–aluejaon perusteella. Aineisto on kuvattu tietojen perusteella teemoittain eri karttatasoilla. Ominaisuustiedot on esitetty jokaiselle kymmenelle metrille.

Tulokset kuvaavat tilannetta, jossa ojat on kaivettu kuten peruskartassa sekä oletuksella, että kaikki ojat ovat saman syvyisiä ja kokoisia. Tulosten luotettavuus heikkenee tasaisilla alueilla.

Paikkatietoaineisto ei korvaa maastosuunnittelun tarvetta eikä muita tietolähteitä. Lähtöaineistoissa voi esiintyä virheitä, jotka vaikuttavat laskennan tuloksiin. Tulkintoja ei tule tehdä yksittäisen havainnon perusteella.

Esimerkkejä aineiston käyttökohteista

  • Veden virtausreitit ja ojakohtaiset vesimäärät toimenpidealueella
    Aineiston perusteella voidaan tehdä päätelmiä toimenpidealueen ojakohtaisista vesimääristä ja siten kohdista, joissa maa-ainesten irtoamisen mahdollisuus toimenpidealueella on suurinta. Aineiston käyttöä voidaan tehostaa vertaamalla sitä GTK:n maalajikartoituksen tietoihin. Tietoja kannattaa käyttää maastosuunnittelun suuntaamisessa vesiensuojelun kannalta tärkeimmille kohteille. Maastosuunnittelun yhteydessä tarkastetaan mallin virtausreittien oikeellisuus sekä määritellään riskikohteiden maalaji tarkemmin. Tarvittaessa mallin tuloksia tulkitaan kerättyjen tietojen perusteella uudelleen.
     
  • Valuma-alueen pinta-ala
    Mallin laskemaa tietoa yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta voidaan käyttää apuna vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa. Aineisto on laskettu kolmannen jakovaiheen valuma-aluejaon perusteella jokaiselle valuma-alueelle erikseen. Yksittäistä tulosta ei voida siten käyttää esimerkiksi vesimuodostuman osalta, jonka valuma-alue koostuu useammasta kolmannen jakovaiheen alueesta.
  • Kaltevuus
    Uoman kaltevuustietoa voidaan käyttää apuna määriteltäessä esimerkiksi kaivukatkojen ja pohjapatojen tarvetta sekä niiden paikkoja.
  • Pintavesien kerääntyminen
    Yläpuoleisen valuma-alueen pinta-ala teeman avulla voidaan hahmottaa pintavesien kerääntymistä ja käyttää tietoa apuna esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeen leveystarpeen määrittelyssä.

Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta

Geologian tutkimuskeskuksen digitaalisen maaperäaineiston, sekä veden virtausmallin perusteella laskettu aineisto uomista, joissa veden laskennallinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden. Maalajin rajanopeudella tarkoitetaan suurinta veden virtausnopeutta, jolloin maalajite ei lähde liikkeelle, eli ei synny eroosiota. Kartalla uomat on esitetty rajanopeuden ylittämisen mukaisissa luokissa.
 
Aineistoa voidaan hyödyntää vesiensuojelun suunnittelun tausta-aineistona. Aineisto ei kuitenkaan korvaa maastosuunnittelun tarvetta eikä muita tietolähteitä. Aineistoissa voi esiintyä eri tekijöistä johtuvia virheitä, jotka vaikuttavat laskennan lopputuloksiin. Tulkintoja ei tule tehdä pelkästään tämän aineiston perusteella. Lisätietoja ohjeessa.
 
Oheisella QR –koodilla saat aineiston nopeasti selattavaksi vaikka älypuhelimeen.
 
 

Avaa kartta uuteen ikkunaan

Vesiensuojelun kartat WMS-rajapintapalveluna

Kunnostusojituksen suunnittelu suojelualueiden läheisyydessä

Ympäristöministeriön rahoittamassa Veden palauttaminen kuivuneille suojelusoille -ohjauksenkehityshankkeessa kehitetyn toimintamallin myötä ojitussuunnittelijalle avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia ojituksen suunnitteluun.

Suojelusuon läheisyydessä on mahdollista usein melko pienillä toimilla saada aikaan suurta hyötyä palauttamalla suolle alun perin kuulunutta vettä. Veden palauttaminen suolle hyödyttää myös ojituksen tekijöitä, sillä suojelusuota voidaan käyttää pintavalutuskenttänä, joka tehostaa vesiensuojelua. Usein veden johtaminen suolle on myös taloudellisesti järkevää verrattuna laskuojien kaivamiseen alueen ohitse.

Suojelualuerajausten ulkopuoliset ojitukset muodostavat merkittävän uhan suojelusoiden luonnonarvoille, joita luontainen vesitalous ylläpitää. Jossain tapauksessa yksittäinenkin oja voi ohjata valuma-alueelta luontaisesti virtaavan veden täysin suon ohi, mistä on voinut seurata laajamittaisia vaurioita suon vesitaloudelle.