Ympäristötuki ja luonnonhoito turvaavat monimuotoisuutta yksityismetsissä

uutiskuva-kulotus-luonnonhoito.jpg
Metsien kulotuksella voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta. Palaneet ja hiiltyneet puut tarjoavat elinympäristön erityiselle palolajistolle.
Suomalaiset metsänomistajat suojelevat vuosittain tuhansia hehtaareja metsää pysyvästi tai määräaikaisilla sopimuksilla METSO-ohjelman kautta. Määräaikaisen suojelun ympäristötuen valintakriteerien tarkistus on pienentänyt vuosittaisia suojelupinta-aloja, mutta kohteet ovat luontoarvoiltaan aiempaa parempia. Yksityismetsissä luonnon monimuotoisuutta turvataan myös erilaisilla luonnonhoitotöillä, joilla voidaan palauttaa muuttuneiden elinympäristöjen luonnontilaa.

Suomen metsäkeskus on sitoutunut METSO-suojeluohjelman tavoitteisiin. Ohjelman mukaan ympäristötukisopimuksilla ja metsien luonnonhoidolla tulisi turvata monimuotoista luontoa yksityismetsissä yhteensä 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä.

Metsäkeskuksessa on seurattu alueellista luonnonhoidon toteutumista vuodesta 2016. Metsäkeskus on tehnyt metsänomistajien kanssa yli 38 000 hehtaarille määräaikaisia ympäristötukisopimuksia koko maassa viime vuosikymmenen aikana. Ympäristötukisopimuksia on tehty viime vuosina alueen metsäpinta-alaan suhteutettuna eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä.

Ympäristötukea myönnetään nykyisin ensisijaisesti puustoisiin metsälain 10 § erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin sekä METSO-ohjelman runsaslahopuustoisiin ja reheviin elinympäristöihin.Ympäristötuella on suojeltu METSO-ohjelmassa eniten kalliometsiä, pienvesien lähimetsiä sekä vanhoja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Lisäksi Metsäkeskus on välittänyt ELY-keskuksille yli 7000 hehtaaria pysyvään suojeluun sopivia kohteita.

Yksityismetsien suojeluun ja luonnonhoitoon vaikuttavat merkittävästi valtion rahoitus ja henkilöresurssit, jotka ovat vähentyneet METSO-ohjelman käynnistymisen jälkeen. Tänä vuonna ympäristötukisopimuksiin ja luonnonhoitohankkeisiin on käytettävissä edellisvuosia paremmin varoja, yhteensä 6 miljoonaa euroa. 

- METSO-ohjelman yksityismetsien suojelutavoite on haastava. Metsänomistajien myönteinen suhtautuminen vapaaehtoiseen suojeluun ja elinympäristöjen kunnostukseen sekä koko metsäsektorin yhteistyö ovat edellytyksinä, että tavoitteet saavutetaan, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsien kulotusta ja lahopuun määrää tulisi lisätä

Metsien ekologista kestävyyttä voidaan tehokkaasti turvata METSO-ohjelman avulla. Erilaisilla hoito- ja kunnostustöillä voidaan nopeuttaa metsätalouden muuttamien elinympäristöjen palautumista luonnontilaan.

Elinympäristöjen luonnonhoitoa on tehty viime vuosikymmenen aikana noin 4 700 hehtaarin alalla. Metsäkeskuksen valmistelemissa luonnonhoitohankkeissa on kunnostettu etenkin pienvesiä ja soita sekä hoidettu lehtoja ja paahde-elinympäristöjä.

- Elinympäristöjen kunnostusta ja metsien monimuotoisuutta edistäviä kulotuksia on tarpeen lisätä. Talousmetsiin tarvitaan lisää palanutta ja hiiltynyttä puuta, eläviä säästöpuita sekä kuollutta maa- ja pystylahopuuta, Raatikainen Metsäkeskuksesta sanoo.

Luonnonhoitohankkeita ohjataan alueellisiin metsäohjelmiin (AMO) sisältyvillä luonnonhoidon toteutusohjelmilla. Parhaiten alueellisen toteutusohjelman luonnonhoitohanketavoitteisiin on päästy vesiensuojeluhankkeissa etenkin Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla.  Elinympäristöjen kunnostushankkeita on toteutettu eniten Pohjois-Savossa.

Luonnonhoidon toteutusohjelmien (totelmat) seurantatilastot ovat Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.